Lapsiperheet viihtyvät Itä-Virossa - lue perheen matkasta Kiviõlin seikkailupuistoon, Toilan perhekylpylään ja Kukrusen kartanoon

Narva-Jõesuu houkuttelee hiekkarannoillaan.

Itä-Viron vetovoima lomakohteena kasvaa. Majoitustilastot kertovat, että toukokuussa ja alkukesästä  Itä-Virumaalla yöpyi enemmän suomalaisia kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Myös suomalainen media kirjoittaa Itä-Virosta. Rantapallo julkaisi neliosaisen  sarjan Itä-Viron lapsiperheille sopivista kohteista, Karjalainen vieraili Toilassa ja Voi Hyvin –lehti tutustui Kuremäen luostariin.

Lapsiperhe matkaili Itä-Virossa

 Rantapallon kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa nimimerkki Lähtöselvitetty kertoo perhematkasta Itä-Viroon, jossa mukana on kolme lasta. Lapsille yksi matka kohokohdista oli laivamatka Eckerö Linen Finlandialla leikkipaikkoineen. Ensimmäisenä päivänä perhe vieraili Kiviõlin seikkailukeskuksessa, joka sopii kokeilunhaluisille, koska siellä voi esimerkiksi ajaa mäkiautolla tai kiipeillä vaijereiden varassa.

Perhe yöpyi Toilan kylpylässä, jossa heitä ihastutti kylpyläosasto monine altaineen. Perhe nautti vaeltelusta luonnossa. Upea kokemus oli esimerkiksi Narva-Jõesuun hiekkarannat. Toinen hämmästyksen aihe oli Peipsijärvi, jossa vastaranta oli niin kaukana, että järvi tuntui meren kokoiselta. Kauksin rannalla on  mukavia samoilupolkuja.

Itä-Virossa on mukava osallistua käsityöpajoihin. Toilan kylpylähotellissa perhe pääsi muotoilemaan savimukit ja Avinurmen puuaitassa he maalasivat perhosrintaneulat.

Artikkelin kirjoittaneen Katjan mukaan Viron itäosissa on sellaista koskematonta tunnelmaa, joka muualta Virosta on hiljalleen kadonnut.  Luonto ja maisemat tekivät häneen suuren vaikutuksen.

www.rantapallo.fi

Seikkailua Kiviõlissä

Tasapainoilua seikkailupuistossa.

Kirjoitussarjan toisessa osassa Lähtöselvitetty kertoo Kiviõlin seikkailukeskuksesta. Seikkailukeskus on rakennettu entisen tuhkamäen päälle. Mäki syntyi, kun alueelta louhittiin palavaa kiveä, josta tuotettiin liuskeöljyä. Tuhkamäkeen kasattiin jätteet. Jätevuoren päälle rakennettiin laskettelukeskus.

Kiviõli on talvisin laskettelukeskus ja kesäisin seikkailupuisto. Lapset pitivät puiston leikkipaikoista ja kiipeilykohteista. Perhe nautti veneajelusta, koska lapsetkin pääsivät kokeilemaan ohjaamista.  Liikennekaupungissa on mukavia pieniä autoja. Kiviõli tarjosi perheelle enemmän tekemistä kuin aika antoi myöten.

www.rantapallo.fi

Perhekylpylä Toilassa

Lapset viihtyvät Toilan kylpylässä.

Sarjan kolmannessa osassa Lähtöselvitetty esittelee Toilan kylpylän. Rakennus oli alun perin kaivosmiesten parantola. Perusteellinen remontti tehtiin vuonna 2000, jolloin hotelliin rakennettiin altaat. Perhe viihtyi hyvin saunamaailmassa, jossa saunoja on peräti kymmenen. Myös kattoterassilla on kaksi saunaa ja palju.

Toilan kylpylä tunnetaan terveyskylpylänä, mutta kirjoittajan mukaan se sopii erittäin hyvin myös lapsiperheille. Pienimmille lapsille on tarjolla kellukkeita ja leluja. Lapset viihtyivät myös leikkitiloissa. Toilassa on pallomeri, paljon leluja, kiipeilyviidakko, liukumäkiä ja peliosasto. Perhe piti Toilan kylpylää keitaana, josta ei loman aikana tarvitsisi poistua minnekään.

www.rantapallo.fi

Kiehtova kartano

Lähtöselvitetyn Itä-Viron kierros päättyi  Kukrusen kartanoon, jossa perhe tutustui jo 1400-luvulla perustettuun kartanoon. Historiallinen kartano avattiin museona vuonna 2010.

Museossa saa tuntumaa siitä, miten kartanossa ennen vanhaan elettiin. Siellä voi pukeutua historiallisiin asuihin ja kirjoittaa sulkakynällä. Pelkkä oviaukosta kulkeminen leveässä vannehameessa on haastavaa.

Kukrusen leikkihuone.

Kartanon kuuluisin asukas oli tutkimusmatkailija Eduard von Toll, joka tutki napaseutuja. Hän kuoli retkellään vuonna 1902, kun hänen seurueensa etsi Jäämereltä Sannikovin maata. Kartanon kellarissa on Eduard von Tollille omistettu havainnollinen museo, joka kertoo hänen tutkimusmatkoistaan.

Lapsille on rakennettu pohjoisnavaksi sisutettu leikkihuone, jossa pienet lamput tuovat valoa pimeään lumimaisemaan. Lasten iloksi museossa juoksentelevat myös husky-koira ja sen pentu.

www.rantapallo.fi

Karjalainen ihastui Toilaan

Joensuussa ilmestyvän Karjalainen-lehden toimittaja Susanna Särkkä vieraili Toilassa, josta hän löysi Baltian upeimman puiston, Oru-puiston. Kirjoittaja nautti siitä, että Toilan rannoilla voi kulkea ilman turistilaumoja. Oru-puistoon sisältyy kosolti historiaa. Suomen presidentti P.E. Svinhufvud tapasi siellä Viron presidentin Konstantin Pätsin vuonna 1936. Alueelle rakennettiin komea linna 1890-luvulla, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa.

Oru-puistoon on istutettu 270 pensas- ja puulajia. Osa tuotiin Kaukoidästä ja Amerikasta asti. Sinne pystytettiin myös veistoksia, suihkulähteitä, huvimajoja ja kukkatarhoja.

Puiston reunalle rakennettiin vuonna 1904 Villa Meretare vierasmajaksi.  Nykyään huvilaa emännöi suomalainen Jaana Nurro, joka ottaa huvilassa vastaan matkailijoita. Villa Meretareen mahtuu 20 vierasta.  Kaikki huoneet ovat erilaisia, ja ne on sisustettu antiikkikaupoista löytyneillä ja perinnöksi saaduilla huonekaluilla. (Karjalainen  14.7.2019)

www.karjalainen.fi

 Voi Hyvin vieraili luostarissa

Kuremäen luostari.

Voi Hyvin –lehti julkaisi heinäkuun numerossaan  (6/2019) laajan artikkelin Kuremäen luostarista. Luostarissa asuu ja työskentelee edelleen yli sata nunnaa. Luostarissa voi vierailla, mutta vierailijoiden on syytä antaa rauha askareitaan tekeville nunnille. Luostarin vierasmajassa voi yöpyä.

Kuremän luostari on kuuluisa pyhästä tammestaan ja pyhästä lähteestään. Tarinan mukaan talonpojat löysivät tammen haarasta ikonin 1500-luvun lopussa Liivin sodan aikana. Ikonin löytyminen oli merkki siitä, että paikalle piti rakentaa luostari. Nunnaluostaria alettiin rakentaa paljon myöhemmin, vuonna 1891.

Luostarin muurien ulkopuolella on pyhä lähde, jonka raikasta vettä voi maistaa. Alueella on useita kirkkoja ja asuinrakennuksia. Puiset asuinrakennukset on maalattu ruskeiksi ja väri sointuu hyvin kirkkoihin. Alueella voi ihastella kukkaistutuksia ja kahta kookasta puukekoa, jotka nunnat ovat koonneet polttopuista.

Pyhiinvaeltajat vaeltavat luostariin etenkin elokuussa, jolloin vietetään Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivää. Silloin pyhiinvaeltajat kiertävät kulkueena luostaria viikon ajan joka päivä.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Matkaile sinivalkoisella reitillä - koe Narva, Sillamäe, kartanot, kulttuurikeskukset ja luontokohteet

Sillamäen kaupungissa on kiinnostavaa arkkitehtuuria.

Itä-Virumaan matkailuverkosto on kehittänyt sinivalkoisen teemareitin, jota seuraamalla matkailija pääsee tutustumaan alueen kiinnostavaan historiaan ja jännittäviin kohteisiin. Lähde seuraamaan reittiä, kun suunnittelet seuraavaa matkaa Viroon.  Voit kutsua mukaasi myös paikallisen oppaan, johvi@visitestonia.com tai puhelinnumerosta +3723370568.

Lammasmäen lomakeskus

Lähde liikkeelle Lammasmäen lomakeskuksesta. Se on luonnonläheinen paikka, jossa voit samoilla metsissä, liikkua ja osallistua vaikka ohjatulle metsästysretkelle. Päivän kruunaa kylpeminen useissa eri saunoissa. Lammasmäen lomakeskus tarjoaa mahdollisuuden ainutlaatuiseen turvesaunaan. Turpeella on paljon parantavia ominaisuuksia. Voit pulahtaa uimaan Kunda-jokeen ja yöpyä lomamökeissä.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/09/turvesauna-karkottaa-kivut-ja.html

Kiviõlin seikkailukeskus

Seuraavaksi voit pysähtyä Kiviõlin seikkailukeskuksessa, jossa talvisin hiihdetään ja lasketellaan. Kesällä seikkailukeskuksen perhepuisto tarjoaa huimia  ja vauhdikkaita seikkailuelämyksiä erilaisissa laitteissa ja temppuradoilla.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/06/ilmalentoa-vaijeriradalla-tarzan-hyppya.html

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/03/jatevuori-muuttui-viron-suurimmaksi.html

Purtsen linna.

Purtse ja Aidu

Purtsen linnassa voit perehtyä linnan historiaan keskiajalta saakka. Siellä on myös erinomainen ravintola. Aidun vesimaassa voit meloa ja harrastaa vesiurheilua tai lenkkeillä vaihtelevassa maastossa. Sinne on syntynyt tuhkavuoria palavan kiven louhinnasta kertyneistä jätteistä.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/09/purtsen-linnaan-olutta-maistamaan-komea.html

Viron kaivosmuseo

Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella tutustut kaivostoimintaan aidossa kaivosympäristössä. Laskeudut maan alle ja kuljet kosteissa kaivoskäytävissä. Oppaat esittelevät koneita ja työkaluja, joilla kaivosmiehet louhivat palavaa kiveä energianlähteeksi.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/01/retki-viron-kaivosmuseo-vie-hamariin.html

 Sakan kartano

Sakan kartano Ontikan törmärannikolla on upea yöpymispaikka. Kaikki kartanon huoneet on sisutettu erilaisiksi, ja tyyli on ylellistä kartanotyyliä. Voit myös pulahtaa kylpylän lämpimiin vesiin.

Lähellä on Valasten putous, jossa voit ihailla luonnon dramatiikkaa, kun vesi syöksyy huomaa vauhtia putouksessa alaspäin. Talvella vesi jäätyy jääpuikoiksi.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/03/sakan-kartano-ontikan-rantatormalla.html

Kohtla-Järve

Kohtal-Järve on kiinnostava uusklassistisen arkkitehtuurinsa vuoksi. Vieraile ainakin hyvin kunnostetussa kulttuuritalossa.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/04/kohtla-jarven-kulttuuritalo.html

Kukrusen kartano

Kukrusen kartano esittelee kahden virolaisen suurmiehen Eduard ja Robert von Tollin elämää. Eduard von Toll teki tutkimusretkiä Pohjoiselle jäämerelle. Robert von Toll otti ensimmäisenä Virossa käyttöön palavankiven huomattuaan, että kivi palaa ja siitä saa energiaa.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/04/kukrusen-kartano-esittelee-kahden.html

Jõhvi ja Toila

Alueen hallinnollinen keskus on Jõhvin kaupunki. Siellä kannattaa tutustua muun muassa luterilaiseen kirkkoon, ortodoksiseen kirkkoon, uusklassistiseen entiseen kansakouluun ja kävelypromenadiin. Jõhvissa on yksi Viron hienoimmista konserttitaloista. Siellä järjestetään keväisin balettifestivaalit.

Puolen tunnin ajomatkan päässä Jõhvista on Toilan kylä. Siellä on pienvenesatama, kylpylä ja upea historiallinen Orun puisto, jossa kasvaa satoja kasvilajeja.
Hyviä majoituspaikkoja ovat Toilan kylpylä ja Villa Meretare.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/01/romanttinen-ja-upea-oru-puisto.html

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/11/toilan-kylpylassa-lasketaan-liukumakea.html
http://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/02/jaana-nurro-remontoi-kauniin-vanhan.html

Sillamäen kaupunki

Sillamäen kaupunki on ainutlaatuinen käyntikohde arkkitehtuurinsa ja historiansa vuoksi. Kaupungin niin sanottua  stalinistista arkkitehtuuria edustava uusklassistinen keskusta rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen. Kulttuuritalon opastetulla kierroksella kuulee kaupungin historiasta. Sillamäe oli Neuvosto-Virossa suljettu kaupunki uraanininjalostustehtaan vuoksi. Kulttuuritalossa on pieni neuvostoajasta kertova museo. Sillamäessä on myös kiinnostava kaupunginmuseo.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/11/sillamae-ita-virumaalla-oli-ennen.html

Sinimäkien museo

Lähellä Sillmäen kaupunkia on  Vaivaran Sinimäkien museo. Se kertoo monista taisteluista, joihin itäinen Viro on eri sodissa joutunut.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/02/suosta-nousee-yha-sotaan-liittyvia.html

Narva-Jõesuu

Narva-Jõesuu Suomenlahden rannalla on perinteistä kylpyläaluetta, jossa lomailtiin jo 1800-luvulla. Siellä on terveellisiä mäntymetsiä ja kaksitoista kilometriä hiekkarantaa.  Hyvä kylpylähotelli on Meresuu spa.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/02/narva-joesuussa-paistaa-aina-aurinko.html

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/12/narva-joesuu-houkuttelee-upeilla.html

Narva

Narvan linna.

Narva on itäisen Viron suurin kaupunki ja koko Viron kolmanneksi suurin kaupunki. Narva on kovassa nosteessa. Juuri nyt se kilpailee Tarton kanssa, kummasta tule EU:n kulttuuripääkaupunki vuonna 2024.

Narvassa kehitetään kovasti kulttuuritarjontaa. Kiinnostavia kohteita ovat muun muassa puolustukseen käytetyt Victoria-bastionin kasematit ja Narvan linna, jota parhaillaan remontoidaan. Linna on suljettu maaliskuussa. Remontin aikana museoon rakennetaan uusi portaikko ja hissi, joten jatkossa linnassa liikkuminen on helpompaa. Heinäkuussa linnassa avataan uusi näyttely.

Narvan keskustassa sijaitsee 1950-luvun tyyliä henkivä Narva-hotelli. Yliopiston uudessa rakennuksessa sijaitsee hyvä Kohvik Muna –ravintola ja kahvila.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/12/narvan-bastionit-kertovat-kaupungin.html

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/04/narva-hotelli-oli-pitkaan-kaupungin.html

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/12/hermannin-linna-on-narvan-komein.html

 Alutagusen seikkailupuisto

Alutagusen seikkailupuisto tarjoaa upeat puitteet luonnonläheiseen matkailuun ja liikuntaan. Siellä on myös seikkailuratoja koko perheelle.

Mäetagusen kartano

Mäetagusen kartano ja spa-hotelli tarjoavat rentoutumista ja liikuntamahdollisuuksia kauniissa ympäristössä.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/03/maetagusen-kartanohotellissa-voi.html

Iisakun museo

Iisakun museossa tutustut kiinnostavaan vatjalaiskulttuuriin.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/03/viron-vanhin-lapanen-loytyi.html

 Avinurmen puuaitta

Avinurmella on puuaitta, josta voit ostaa puusta tehtyjä tuotteita kotiin vietäväksi ja osallistua erilaisilla kädentaitokursseilla. Lähellä puuaittaa on museoksi kunnostettu vanha juna.

Lue lisää

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/12/avinurmella-nikkaroidaan-puusta-ja.html

https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/04/puutavara-ja-ruoka-kulkivat-kapeita.html

Kadri Jalonen palkittiin

Virossa järjestettiin helmikuussa Tourest-matkamessut, jonka yhteydessä julkistettiin Viron vuoden 2018 matkailunedistäjä. Huomionosoituksen sai Itä-Virumaan matkailukoordinaattori Kadri Jalonen ansioistaan itä-Virumaan maakunnan matkailun edistäjänä.

Paras uusi seikkailu 2019 –kilpailun voitti Vaivaran Sinimäkien museo.  Kunniamainintoja saivat myös Kauksin lomakeskus ja Alutagusen matkaklubi.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Kukrusen kartano esittelee kahden virolaisen suurmiehen elämää - Robert von Toll löysi palavankiven, Eduard von Toll seikkaili Siperian jäätiköillä

Kukrusen kartano.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron historiassa palavakivi on ollut tärkeä energian lähde ja on sitä edelleen. Ensimmäisenä palavan kiven otti käyttöön aatelismies Robert von Toll (1802-1876). Hänestä tuli kuuluisa vaikuttaja Kukrusen kylässä, jossa hän isännöi 1800-luvulla kartanoa.

Toinen kuuluisa von Toll on geologi Eduard von Toll (1858-1902), joka hankki mainetta tutkimusmatkailijana. Hän teki useita tutkimusretkiä Pohjoiselle jäämerelle.

Näiden kahden suurmiehen uraa ja elämää esitellään Kukrusen kartanossa. Siellä avattiin vuonna 2010 Polaarmõis-museo, jossa on useita näyttelyhuoneita.

Robert von Toll opiskeli Pietarissa merikadettikoulussa ja teki sotilasuran tsaarin armeijassa. Hän oli ahkera mies.  Kukrusen kartanon hän sai suvultaan arvanheitolla.

Näyttelysali.

Kukrusessa hän perusti koulun ja rakensi kartanon maille hienon puutarhan. Hän edisti Pietarin ja Tallinnan välistä rautatiehanketta. Rata valmistui 1870. Hän oli kiinnostunut musiikista ja lahjoitti vuonna 1869 paikallisille kuorolaisille matkaliput Tarton laulujuhlille.

Robert von Toll otti ensimmäisenä Virossa käyttöön palavankiven huomattuaan, että kivi palaa ja siitä saa energiaa. Nimi kukersiitti (öljyliuske) juontuu Kukrusen kartanosta. Von Toll ryhtyi käyttämään palavaakiveä kartanon viinatehtaassa.

Eduard von Toll oli Robert von Trollin serkku ja huimapää, joka halusi valloittaa Pohjoisen jäämeren. Hän teki 1880-luvulla useita tutkimusretkiä  Pohjois-Siperiaan ja Uuden-Siperian saarille Venäjän tiedeakatemian palveluksessa.

Laivan keittiö.

Hänen kohtalokseen koitui Sannikovin maa. Eduard von Toll johti 1900-1902 retkuetta, jonka tavoitteena oli löytää Siperian rannikolta salaperäinen Sannikovin maa. Tutkimusryhmä vietti kaksi talvea Uuden-Siperian saarilla arktisissa oloissa.
Eduard ja hänen seurueensa todennäköisesti kuolivat, kun he yrittivät palata jalkaisin takaisin mantereelle 1902. Ryhmän ruumiita ei löydetty, mutta Eduard von Tollin päiväkirja löytyi.

Kartanomuseossa  voi eläytyä kahden von Tollin suurmiehen elämään ja tutkia, miten herraskartanossa elettiin.
Näytteillä on muun muassa Robert von Tollin työpöytä ja työtuoli. Vitriinissä on kolikoita ja sinettejä, joita hän keräsi.

Kartanossa pääsee kurkistamaan myös vaatekaappiin, ja halukkaat voivat pukeutua historiallisiin asuihin. Kartanon kellarikerros perehdyttää Eduard von Tollin tutkimusretkiin. Siellä on karttoja,  laivan hyttejä ja leikkipaikka, jossa lapset voivat kuvitella seikkailevansa Jäämerellä.

Seikkailu lapsille.

Tutkimusmatkoilla piti aina olla mukana sipulia, koska siitä sai C-vitamiinia.

Tämän vuoden alussa Kukrusen kartanon toisessa siivessä avattiin majoitustilaa matkailijoille. Siellä on kymmenen vuodetta ja keittiö. Koko majoitustila maksaa vuorokaudelta sata euroa, yksi huone maksaa 30 euroa.
Upeassa juhlasalissa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia. Kukrusen kylästä on noin kymmenen minuttin ajomatka Jõhviin ja parinkymmenen minuutin matka Toilaan. Kartano on talvella avoinna viikonloppuisin ja kesällä joka päivä.


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Pukuja voi sovittaa.

Asusteita.

Juhlasali.

Jääkarhuja.

Matkaan tarvittiin sipulia.

Rottakin himoitsi ruokaa.

Matkaan tarvittiin karttoja.