 |
| Narva-Jõesuu houkuttelee hiekkarannoillaan. |
Itä-Viron vetovoima
lomakohteena kasvaa. Majoitustilastot kertovat, että toukokuussa ja
alkukesästä Itä-Virumaalla yöpyi enemmän
suomalaisia kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Myös suomalainen media
kirjoittaa Itä-Virosta. Rantapallo julkaisi neliosaisen sarjan Itä-Viron lapsiperheille sopivista
kohteista, Karjalainen vieraili Toilassa ja Voi Hyvin –lehti tutustui Kuremäen
luostariin.
Lapsiperhe matkaili Itä-Virossa
Rantapallon kirjoitussarjan ensimmäisessä
osassa nimimerkki Lähtöselvitetty kertoo perhematkasta Itä-Viroon, jossa mukana
on kolme lasta. Lapsille yksi matka kohokohdista oli laivamatka Eckerö Linen
Finlandialla leikkipaikkoineen. Ensimmäisenä päivänä perhe vieraili Kiviõlin
seikkailukeskuksessa, joka sopii kokeilunhaluisille, koska siellä voi esimerkiksi
ajaa mäkiautolla tai kiipeillä vaijereiden varassa.
Perhe yöpyi Toilan
kylpylässä, jossa heitä ihastutti kylpyläosasto monine altaineen. Perhe nautti
vaeltelusta luonnossa. Upea kokemus oli esimerkiksi Narva-Jõesuun hiekkarannat.
Toinen hämmästyksen aihe oli Peipsijärvi, jossa vastaranta oli niin kaukana,
että järvi tuntui meren kokoiselta. Kauksin rannalla on mukavia samoilupolkuja.
Itä-Virossa on mukava
osallistua käsityöpajoihin. Toilan kylpylähotellissa perhe pääsi muotoilemaan
savimukit ja Avinurmen puuaitassa he maalasivat perhosrintaneulat.
Artikkelin kirjoittaneen
Katjan mukaan Viron itäosissa on sellaista koskematonta tunnelmaa, joka muualta
Virosta on hiljalleen kadonnut. Luonto
ja maisemat tekivät häneen suuren vaikutuksen.
Seikkailua
Kiviõlissä
Tasapainoilua seikkailupuistossa.
Kirjoitussarjan toisessa osassa
Lähtöselvitetty kertoo Kiviõlin seikkailukeskuksesta. Seikkailukeskus on
rakennettu entisen tuhkamäen päälle. Mäki syntyi, kun alueelta louhittiin
palavaa kiveä, josta tuotettiin liuskeöljyä. Tuhkamäkeen kasattiin jätteet.
Jätevuoren päälle rakennettiin laskettelukeskus.
Kiviõli on talvisin
laskettelukeskus ja kesäisin seikkailupuisto. Lapset pitivät puiston
leikkipaikoista ja kiipeilykohteista. Perhe nautti veneajelusta, koska
lapsetkin pääsivät kokeilemaan ohjaamista.
Liikennekaupungissa on mukavia pieniä autoja. Kiviõli tarjosi perheelle
enemmän tekemistä kuin aika antoi myöten.
Perhekylpylä
Toilassa
Lapset viihtyvät Toilan kylpylässä.
Sarjan kolmannessa osassa
Lähtöselvitetty esittelee Toilan kylpylän. Rakennus oli alun perin kaivosmiesten
parantola. Perusteellinen remontti tehtiin vuonna 2000, jolloin hotelliin
rakennettiin altaat. Perhe viihtyi hyvin saunamaailmassa, jossa saunoja on
peräti kymmenen. Myös kattoterassilla on kaksi saunaa ja palju.
Toilan kylpylä tunnetaan
terveyskylpylänä, mutta kirjoittajan mukaan se sopii erittäin hyvin myös
lapsiperheille. Pienimmille lapsille on tarjolla kellukkeita ja leluja. Lapset
viihtyivät myös leikkitiloissa. Toilassa on pallomeri, paljon leluja,
kiipeilyviidakko, liukumäkiä ja peliosasto. Perhe piti Toilan kylpylää
keitaana, josta ei loman aikana tarvitsisi poistua minnekään.
Kiehtova
kartano
Lähtöselvitetyn Itä-Viron
kierros päättyi Kukrusen kartanoon,
jossa perhe tutustui jo 1400-luvulla perustettuun kartanoon. Historiallinen
kartano avattiin museona vuonna 2010.
Museossa saa tuntumaa
siitä, miten kartanossa ennen vanhaan elettiin. Siellä voi pukeutua
historiallisiin asuihin ja kirjoittaa sulkakynällä. Pelkkä oviaukosta
kulkeminen leveässä vannehameessa on haastavaa.
 |
| Kukrusen leikkihuone. |
Lapsille on rakennettu
pohjoisnavaksi sisutettu leikkihuone, jossa pienet lamput tuovat valoa pimeään
lumimaisemaan. Lasten iloksi museossa juoksentelevat myös husky-koira ja sen
pentu.
www.rantapallo.fi
Karjalainen ihastui Toilaan
Joensuussa ilmestyvän
Karjalainen-lehden toimittaja Susanna Särkkä vieraili Toilassa, josta hän löysi
Baltian upeimman puiston, Oru-puiston. Kirjoittaja nautti siitä, että Toilan
rannoilla voi kulkea ilman turistilaumoja. Oru-puistoon sisältyy kosolti
historiaa. Suomen presidentti P.E. Svinhufvud tapasi siellä Viron presidentin
Konstantin Pätsin vuonna 1936. Alueelle rakennettiin komea linna 1890-luvulla,
mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa.
Oru-puistoon on istutettu
270 pensas- ja puulajia. Osa tuotiin Kaukoidästä ja Amerikasta asti. Sinne
pystytettiin myös veistoksia, suihkulähteitä, huvimajoja ja kukkatarhoja.
Puiston reunalle
rakennettiin vuonna 1904 Villa Meretare vierasmajaksi. Nykyään huvilaa emännöi suomalainen Jaana
Nurro, joka ottaa huvilassa vastaan matkailijoita. Villa Meretareen mahtuu 20
vierasta. Kaikki huoneet ovat erilaisia,
ja ne on sisustettu antiikkikaupoista löytyneillä ja perinnöksi saaduilla
huonekaluilla. (Karjalainen 14.7.2019)
Voi Hyvin vieraili luostarissa
Kuremäen luostari.
Voi Hyvin –lehti julkaisi
heinäkuun numerossaan (6/2019) laajan
artikkelin Kuremäen luostarista. Luostarissa asuu ja työskentelee edelleen yli
sata nunnaa. Luostarissa voi vierailla, mutta vierailijoiden on syytä antaa
rauha askareitaan tekeville nunnille. Luostarin vierasmajassa voi yöpyä.
Kuremän luostari on
kuuluisa pyhästä tammestaan ja pyhästä lähteestään. Tarinan mukaan talonpojat
löysivät tammen haarasta ikonin 1500-luvun lopussa Liivin sodan aikana. Ikonin
löytyminen oli merkki siitä, että paikalle piti rakentaa luostari.
Nunnaluostaria alettiin rakentaa paljon myöhemmin, vuonna 1891.
Luostarin muurien
ulkopuolella on pyhä lähde, jonka raikasta vettä voi maistaa. Alueella on
useita kirkkoja ja asuinrakennuksia. Puiset asuinrakennukset on maalattu
ruskeiksi ja väri sointuu hyvin kirkkoihin. Alueella voi ihastella
kukkaistutuksia ja kahta kookasta puukekoa, jotka nunnat ovat koonneet
polttopuista.
Pyhiinvaeltajat vaeltavat
luostariin etenkin elokuussa, jolloin vietetään Neitsyt Marian kuolonuneen
nukkumisen päivää. Silloin pyhiinvaeltajat kiertävät kulkueena luostaria viikon
ajan joka päivä.
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
www.idaviru.ee/fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti