torstai 22. marraskuuta 2018

Suomalaismedia kirjoittaa nyt Itä-Virosta - alue saa kiitosta kehittyvänä matkailukohteena

Narvan linnassa järjestettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa Baltic Sun -festivaali.
Itäinen Viro on ollut vahvasti esillä suomalaisessa mediassa kesän ja syksyn aikana. Itä-Viro on saanut nostetta kehittyvänä matkailualueena. Erityisesti huomiota on saanut Narva. Kaupunki pyrkii Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2024. Presidentti Kersti Kaljulaid siirsi sinne osaksi syksyä työhuoneensa.

Baltic Guide: Narvassa on nyt pöhinää

Päätoimittaja Mikko Virta otsikoi lokakuun Baltic Guiden pääkirjoituksen ”Narva on seuraava (Narva is next)!”
Kekseliäät virolaiset käänsivät Krimin valtaukseen liittyvän iskulauseen myönteiseen muotoon, ja iskulause alkoi merkitä sitä, että Narva haluaa olla Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2024. Viroa edustava kulttuuripääkaupunki selviää vuoden 2019  lopussa. Ehdokkaana on myös Tartto.
Virran mukaan Narvan tavoite ei ole tuulesta temmattu.
”Narvassa on nyt pöhinää, jollaista on muualta Virosta turha hakea. Kesällä Narvassa järjestettiin monta uutta tapahtumaa, muun maussa Baltic Sun –musiikkifestivaali ja Kremlin satakielet –ulkoilmateatteri. Viimeinen saavutti sellaiset mittakaavat, että vastaavaa ei ole Virossa varmaankaan koskaan koettu”, Virta kirjoittaa.
Entisen tekstiilitehtaan Kreenholmin sisäpihalla esitetty Kremlin satakielet –musikaali keräsi yli 20 000 katsojaa.
Lue lisää: http://balticguide.ee/narva-seuraava-narva-next/

Aamulehti: Raja lisää mielenkiintoa

Matti Kuusela kirjoitti Aamulehteen laajan artikkelin Narvasta.
Hänenkin artikkelissaan esiintyy iskulause "Narva is next!".
”Vaikea uskoa, että Suomessa missään kaupungissa olisi riittänyt älyä ja rohkeutta näin aggressiiviseen ja isoa naapuria varmasti ärsyttävään hyökkäykseen”,  Kuusela kirjoittaa.
Hän kysyy kaupunginarkkitehti Ivan Sergejeviltä, onko Narvalla realistisia mahdollisuuksia nousta kulttuuripääkaupungiksi.
Sergejev vakuuttaa, että ilman muuta.
”Me olemme outo ja siksi kiehtova kaupunki. Raja vain lisää mielenkiintoa”, Sergejev sanoo Aamulehden haastattelussa.
Narvan todellisena helmenä hän pitää Kreenholmin hylättyä tehdasaluetta. Sitä voi muuttaa kulttuurin ja ihmisten käyttöön kortteli kerrallaan.
Lue lisää: https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/venajan-ja-naton-rajalla-sijaitseva-kovia-kokenut-virolaiskaupunki-ei-pelkaa-arsyttaa-isoa-naapuria-hullunrohkea-narva-keksi-iskulauseen-jota-suomi-tuskin-uskaltaisi-kayttaa-201219237/
Lue Kreenholmista:  http://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/11/vierailu-kreenholmin-tehdassaarelle.html

Seura: Linnoja, kulttuuria ja kylpylöitä


Seura-lehdessä Ulla Janhonen loi katsauksen Itä-Viron tärkeimpiin matkailukohteisiin.
”Kaunis Itä-Viro tarjoaa matkailijalle linnoja, kulttuuria ja rentouttavia kylpylöitä”, Seura otsikoi juttunsa.
Itäisestä Virosta Seura suosittelee Avinurmen puutyöpajaa, Peipsijärven pohjoisrannikkoa, Mäetagusen kartanoa ja Meresuu spata. Jännittäviä ja erilaisia kohteita ovat Sillamäen kaupunki, Kreenholmi, Purtsen linna ja Narvan linna.
Lue Seuran artikkeli: https://seura.fi/matkailu/eurooppa/kaunis-ita-viro-tarjoaa-matkailijalle-linnoja-kulttuuria-ja-rentouttavia-kylpyloita/?shared=1813226-4fec6731-500
Festivaalitunnelmaa.
Lue lisää Avinurmen puuaitasta:  http://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/12/avinurmella-nikkaroidaan-puusta-ja.html

Tallinna 24.ee: Muutoksen nälkä

Tallinna 24.ee kirjoittaa, että Narvassa on muutoksen nälkä ja uudet kulttuuritapahtumat rakentavat kaupungista luovan alan keskusta.
Kaupungissa on alettu tuottaa uusia kiinnostavia kulttuuritapahtumia. Mukana on yksittäisiä ihmisiä sekä  muun muassa Narvan museo ja kaupungissa sijaitseva taideresidenssi.
Lue lisää: https://www.tallinna24.ee/artikkeli/704535-rajakaupunki-narvassa-on-muutoksen-nalka-uudet-kulttuuritapahtumat-rakentavat


HBL: Profiilia kohotetaan idässä

Hufvudstadsbladet otsikoi pitkän ja perusteellisen artikkelinsa kirjoittamalla, että Viro kohottaa profiiliaan idässä ja panostaa suuresti Narvaan.
Toimittaja Maria Gestrin-Hager haastattelee artikkelissaan muun muassa Irene Käosaarta, joka työskentelee Viron integraatiohallinnossa. Käosaar pitää Narvaa virolaisena kaupunkina ja sen asukkaita virolaisina. Narvan asukkaista kuitenkin yli 80 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää. Käosaar  toivoo, että kouluissa ja kielikeskuksissa opetettaisiin entistä enemmän viroa.
Myös HBL haastattelee kaupunginarkkitehti Ivan Sergejeviä  Narvan kulttuuripääkaupunkivisioista. Sergejev toivoo aktivismia ruohonjuuritasolle, jotta kaupungin kulttuuriprofiili nousee. Hän uskoo, että Narvalla on mahdollisuus olla uusi Manchester tai Bilbao.
Lue lisää: https://www.hbl.fi/artikel/estland-hojer-profilen-i-ost-satsar-stort-pa-narva-2/