SOTSIAALMEEDIA

Sunday, 26 November 2017

Vierailu Kreenholmin tehdassaarelle Narvassa on huikea retki menneen maailman raunioille – enimmillään tehdas työllisti 12 000 ihmistä

Krenholmi sijaitsee Narvajoen saarella.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron itäosissa lähellä Venäjän rajaa matkailija kohtaa monia seikkailuja. Yksi mieleenpainuvimmista elämyksistä on vierailu Kreenholmin saarella Narvassa, jossa vuosia sitten oli tekstiilitehdas täynnä elämää, hyörinää, kiirettä ja koneiden pauketta.

Siellä työskenteli enimmillään jopa 12 000 ihmistä vuonna 1980. Portilla oli tungosta, kun ihmiset vaihtoivat työvuoroa. Silloin elettiin  Neuvostoliiton suunnitelmataloutta, ja Viro kuului Neuvostoliittoon.  Tehdas tuotti kankaita koko maan tarpeisiin.
Portista sisään.


Nyt saarella kököttää rykelmä rapistuvia autiotaloja. Tehdas meni konkurssiin vuonna 2010, eikä rakennuksille ole tehty sen jälkeen mitään.
Suunnitelmia on ollut paljonkin. Saarelle voitaisiin rakentaa hotelli, kasino, kulttuurikeskus tai elokuvakeskus. Elokuville rapistuva tehdasmiljöö antaisikin hienot puitteet.

Astutaan siis sisään tehdasmiljööseen, jossa on nelisenkymmentä hylättyä rakennusta. Ensin täytyy ylittää siltä. Narvajoessa koski pauhaa valtoimenaan. Tehdas sai energiansa joen koskessa toimineesta vesiturbiinista.

Veden voima tuntuu huumaavalta, kun ryöpsähtelevää vettä katselee sillalta, joka ennen oli ahkerassa käytössä. Nyt siltaa käyttävät enimmäkseen Kreenholmissa vierailevat ryhmät.
Talokompleksin valtavuuden aistii jo portilla. Punatyyliset jykevät tiilirakennukset edustavat englantilaista arkkitehtuuria: uusromaanista, uusgoottilaista ja uusrenessanssista kertaustyyliä.

Portti johdattaa pitkälle käytävälle, jossa rakennukset  ja sisäpihat seuraavat toisiaan pitkänä jonona.
Yhdellä sisäpihalla pääsee sisälle tehdassaliin. Se on täynnä valtavia pylväitä. Joihinkin pylväisiin on liimattu nuorten hymyilevien naisten valokuvia. He olivat tehtaan työntekijöitä.
Tekstiilityöntekijä.


Talojen tiiliseinät halkeilevat, monet ikkunat on suljettu luukuilla ja lasisissa ikkunoissa näkyy säröjä.
Yksin täällä ei tekisi mieli kuljeskella loppusyksyn sateisena päivänä, mutta opastetut retket alueelle ovat erittäin  kiinnostavia. Menneen maailman  raunioista kiinnostuneelle paikka on loputon seikkailujen kohde.

Tehtaalla on pitkä historia. Sen perusti saksalainen puuvillakauppias Ludwig Knoop vuonna 1857.  1800-luvun se kuului maailman suurimpiin tekstiiliteollisuusyrityksiin.

Kreenholmista kehittyi oma pienosyhteiskunta. Tehdaskiinteistöjen lisäksi alueella  oli leipomo, saha,  tiilitehdas, sairaala, koulu, lastentarha, kauppoja, työläisten kasarmeja ja johtajien koteja.

Kun Viro liitettiin Neuvostoliittoon 1940, Kreenholmin tehdas kansallistettiin ja liitettiin osaksi suunnitelmataloutta.  Toisessa maailmansodassa tehdas vaurioitui pahasti, mutta se kunnostettiin sodan jälkeen. Puuvillaraaka-ainetta tuotiin Keski-Aasiasta ja työntekijöitä saapui muualta Neuvostoliitosta.

Viro sai takaisin itsenäisyytensä takaisin 1991. Puuvillatehdas jatkoi toimintaansa, mutta työntekijöiden määrä väheni. Tehdas yksityistettiin 1994. Aasialaisten tulo Euroopan markkinoille heikensi tehtaan asemaa. Konkurssi koitti lopulta vuonna 2010.

Katso video Kreenholmista

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi





No comments:

Post a Comment