Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäloma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäloma. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. kesäkuuta 2020

Mäetagusen kartanohotellissa koet kodikasta ylellisyyttä

Mäetagusen kartano.

Mäetagusen kartanon muinaiset omistajat von Rosenit ihailevat nyt entisiä kiinteistöjään pilven reunalta, mutta heidän nimensä elää edelleen: kartanohotellin vieraita tervehtii kolmivärinen kissaneiti Miisbeth von Rosen.

Näin siinä tapauksessa, että nukkumiseen tulee  tauko. Sillä tiedossahan on, että jos nukkuminen olisi olympialaji, kissat saisivat kaikki palkintosijat itselleen.
Jos Miisbeth von Rosenin päiväohjelma ei mahdollistakaan vieraita vastaan kävelyä, sitä ei kannata ottaa loukkauksena. Päinvastoin – kartanon tuolilla uinuvaa aatelisneitoa seuratessa saattaa ehkä tarttua kissojen ihailtava taito tehdä vain sitä, mistä pitää: olla rentoutunut ja onnellinen. 

Lähes kokonaan entisöity Mäetagusen kartanokokonaisuus sopii rentoutumiseen. Viron kartanosivuston mukaan Itä-Virumaalla on 69 kartanoa, joista suuri osa on vailla käyttöä. Mäetagusen kartano on yksi miellyttävä poikkeus.

Mäetaguse on aina kuulunut Virumaan suurimpien kartanoiden joukkoon ja tunnetuin kartanonherra Otto Fabian von Rosen on jättänyt historiaan ristiriitaisen jälkensä. Liivinmaan maaneuvoksena hän laati vuonna 1739 maatalousoikeudellisen asiakirjan, ns. Rosenin julistuksen, joka vakiinnutti maaorjuuteen perustuvan Baltian erikoistilan. Toisaalta von Rosen uskoi, että kartanonherralle tulee kuulua täydellinen oikeus sekä talonpoikaan että tämän vähäiseen omaisuuteen, toisaalta hän taas herrnhutilaisena tuki talonpoikien kouluttamista ja teki sen pakolliseksi.

Kartanokokonaisuuden nykyiseen ilmeeseen Otto Fabian von Rosen ei kuitenkaan vaikuttanut. Kartanon edustava päärakennus kohosi puisen rakennuksen tilalle vasta 1700-luvun loppuvuosina.
Enemmistö yli kymmenestä sivurakennuksesta on peräisin 1800-luvulta ja saanut  uuden sisällön. Kartanohotelli toimiikin juuri niissä: ravintola sijaitsee historiallisessa talli- ja vaunuvajarakennuksessa, taloussiipi myllyssä ja kylpylä kasvihuoneessa, jota aikoinaan kutsuttiin nimellä orangerie. Kaikki nämä kolme on rakennettu yhdyskäytävän ja hotellin vastaanoton lasitilan kanssa yhteen. 

Kartanohotellissa kartanomainen ja talonpoikainen tyyli punoutuvat yhteen. Logoon Rosenien vaakunasta on otettu punaiset ruusut; henkilökunta sen sijaan näyttää virolaiselta talonpoikaisväestöltä, joka palvelee kartanonherran vieraita tämän omassa kodissa. Työasuina ovat kauniit pellavavaatteet ja tyttöjen puseroissa on Pohjois-Virolle tyypillinen prossi, jonka kuvio on peräisin Virumaan kansanpukukirjasta.
Virumaalta on peräisin myös suurelta osin raaka-aineet, joista Rosen-ravintolassa ruoka valmistetaan. Elintarvikkeiden hankinnassa suositaan ennen kaikkea paikallisia maataloustuottajia, viljelijöitä ja kalastajia.
Kylpylässä voi nauttia lämpimästä vedestä.

Paikallisista tuotteista ei ravintolan keittiössä taiota eksoottisia ruokia, vaan vaalitaan virolaista linjaa. Menu sisältää osia myös kartanonherran pöydästä. Talvipuutarhassa kasvatettiin  jopa appelsiineja ja sitruunoita, ja tiiviiden Venäjän suhteiden vuoksi pöydässä oli myös venäläiselle keittiölle tyypillistä ruokaa. 

Kartanohotellissa on mahdollista tehdä itse pelmeneitä. Jos osallistujat tulevat Moskovasta ja Pietarista, virolaisen kokin kanssa tehdään pelmenejä Viron tapaan. Virolaiset pelmenit ovat jauhelihatäytteisiä pelmeneitä, mutta lautasella niiden seurana on esimerkiksi herne-kuusenversososetta, sipulihilloa ja kuorrutettuja vihanneksia.

Joka ei halua kastaa käsiään jauhoon,  voi seurueineen aivovoimistella musiikkitietokilpailussa. Kotioluttyöpajassa voi oppia oluen tekemistä.  
Tuulettumassa voi käydä läheisellä Selisuon rämeellä tai kartanon naapurissa voi pelata frisbeegolfia. Porealtaalla varustetussa yksityissaunassa voi  järjestää mukavan naisten illan ja kokeilla vartalonkuorintaa ja saunanaamioita.

Saunoja on yhdeksän erilaista. Entinen talvipuutarharakennus näyttää säilyneen vanhan valokuvan ansiosta varsin samanlaiselta kuin kartanoaikaan, tosin sillä erotuksella, että hedelmien sijasta siellä hemmotellaan nyt kehoa. Kylpylä on Viron lämpimi spa, ja ilman- ja veden lämpötila pidetään 30 asteen paikkeilla. 
Veden puhtaudestakaan ei tingitä. Koronaviruksen sanelema tauko käytettiin kylpylän remontointiin, jotta vesi olisi vieläkin puhtaampaa ja allas vieläkin houkuttelevampi.

Takahuone on kylpylän äskettäinen laajennus ja siellä on  neljä saunaa sekä  rentoutumisalue porealtaineen. Viihtyisän saunakeskuksen rakentaminen lasijulkisivulla varustettuun talvipuutarhaan oli haaste, mutta kangaskatot ja hapsuverhot ovat kääntäneet viileyden viihtyisyydeksi. 

Takahuone on suurimman osan viikosta vain aikuisten käytössä. Tästä on ehkäpä vain askel siihen, että Mäetagusen kartanohotellista tulee Viron ensimmäinen aikuisten hotelli. Ainakin tällainen vihje sattui sosiaaliseen mediaan 1. huhtikuuta.

Oliko se aprillipila vai totta? Kartanohotellin johtaja Terje Rattur vahvistaa, että aikuisten hotellissa voisi olla ajatusta. Rauha ja hiljaisuus ovat kuitenkin Mäetagusen kartanohotellissa pariskunnat voivat jo nytkin häiritsemättä nauttia kahdestaan olemisesta. 
SIRLE SOMMER-KALDA

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.



tiistai 4. kesäkuuta 2019

Itä-Viron kesä on täynnä tapahtumia - tutustu Narvan linnaan, vietä juhannus Avinurmella, herkuttele Peipsin ruokakadulla, käy kylämarkkinoilla Iisakussa




Itäinen Viro tarjoaa kesällä valtavasti hauskoja, jännittäviä ja kiinnostavia tapahtumia koko perheelle. Historiasta kiinnostunut suuntaa Narvan linnaan, seikkailuja haluava löytää niitä Kiviõlin seikkailupuistosta, oopperan ystävät lähtevät Narvan oopperapäiville.

Narvan linna

Narvan linnan remontti valmistuu kesällä ja linna saa uuden pysyvän näyttelyn.
Linnaan rakennetaan hissi, joka vie yli viisikymmentä metriä korkean torniin ihailemaan maisemia.

Narvan linnan pohjoispiha ja käsityöläisten pajat ovat avoinna syyskuun alkuun saakka. Keskiaikafestivaalia ja juhannusaattoa vietetään linnassa 22.-23. kesäkuuta.

Historiafestivaali Narvan taistelu on vuorossa 16.-17. elokuuta. Kansainvälinen festivaali kerää linnan pihalle sotahistoriallisia seuroja kaikkialta Pohjois-Euroopasta. Pihalla on telttaleiri, jossa kiertelee Pietari Suuren ja Kaarle XII:n joukkoihin pukeutuneita sotilaita. Tapahtuma kuvittaa Suurta Pohjan sotaa, jossa Ruotsi ja Venäjä ottivat yhteen 1700-luvun alussa. Alokkaita värvätään ja koulutetaan samoin kuin kaksisataa vuotta sitten.

Narvan energiajuoksu järjestetään 8. kesäkuuta. Ohjelmassa on seitsemän kilometrin juoksu, sauvakävelyä, kävelyä ja 21,2 kilometrin juoksu. Reitti kulkee Narvan kaduilla ja ohittaa muun muassa linnan, bastionin ja monet historialliset rakennukset.

Lue lisää Narvan linnasta: 

Kreenholmin tehdas

Kreenholmin entisellä puuvillatehdasalueella järjestetään opastettuja kierroksia joka sunnuntai klo 12. Näytelmän Kremlin satakielet esitykset ovat Kreenholmissa 14.-25. elokuuta.

Lue lisää Kreenholmista:

Tynnyrimarkkinat Avinurmella


Avinurmella vietetään juhannusta ja perinteisiä tynnyrimarkkinoita 23. kesäkuuta. Markkinoilla on paljon kulttuuriohjelmaa, kansantanssia, elävää musiikkia ja kokko.

Lue lisää Avinurmen puuaitasta:

Kiviõlin motofestivaali

Moottoriurheilun huipputapahtuma, sivuvaunucrossin MM, Quadien EM Hillclimb ja VMK yöcross järjestetään Kiviõlin seikkailukeskuksessa 8. kesäkuuta. Seikkailupuisto tarjoaa huimia seikkailuja koko kesän.

Lue lisää Kiviõlin seikkailukeskuksesta:

Jazzia Sillamäellä

Kansainvälinen Jazz Timefestivaali järjestetään Sillamäella 8. kesäkuuta.

Lue lisää Sillamäen kaupungista:

Iisakun kylämarkkinat

Iisakussa järjestetään kylämarkkinat 9. kesäkuuta. Ohjelmassa on kulttuuritapahtumia ja myyntipöydät notkuvat elintarvikkeita, käsitöitä, elintarvikkeita, vihanneksia ja käsitöitä. Iisakussa voi tutustua myös vatjalaismuseoon.

Lue lisää:

Peipsin ruokakatu 175 km

Peipsijärvellä järjestetään viime kesän tapaan 175 kilometriä pitkä ruokakatu 24. elokuuta. Katu ulottuu Itä-Viron Vasknarvasta Peipsin eteläosiin Saaboldaan. Ruokakadun varrella on pop-up -ravintoloita, jotka tarjoavat Peipsimaan puhtaista raaka-aineista valmistettuja ruokia ja juomia.

Peipsin järvifestivaali

Peipsin järvifestivaali Rannapungerja on pitkin Peipsin satamia järven pohjoisosasta etelään kulkeva kulttuuritapahtuma, joka esittelee Peipsijärveä jännittävällä tavalla. Laivasto pysähtyy joka päivä uudessa satamassa, jossa järjestetään Peipsin ruokaa, luontoa ja vesiturvallisuutta esitteleviä työpajoja ja kulttuuriohjelmaa. Makuelämyksiä tarjoavat Peipsimaan paikalliset tuottajat, jotka esittelevät alueen ruokakulttuuria. Päivän päätteeksi vieraat voivat nauttia konserteista järven rannalla.

Musiikkifestivaali Vuorien ääni

Viron kaivosmuseossa järjestetään 29. kesäkuuta musiikkifestivaali Vuorien ääni. Ohjelmassa on lukuisia konsertteja ja juhlat jatkuvat aamuun saakka. Samalla voit tutustua jännittävään maanalaiseen kaivosmuseoon, joka kertoo kaivosmiesten työskentelystä aidoissa olosuhteissa.

Lue lisää kaivosmuseosta:

Narvan oopperapäivät

Narvan oopperapäivät järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa elo-syyskuun vaihteessa. Festivaali kestää kaksi viikkoa. Tapahtumia järjestetään Narvan linnassa, Kreenholmin alueella ja hiljattain avatulla Vapaalla lavalla.Oopperapäivien ohjelmaan kuuluu maailman ensiesityksiä, perhetapahtumia, tanssiteatteria sekä poikkitaiteellisia teoksia. Suomesta oopperapäivillä vierailee Norma.

Lue lisää Facebookista sivulta Narva Ooperipäevad ContempArt

Nahkiaisfestivaali Narva-Jõesuussa

Nahkiaiset ovat hyvin harvinainen kalalaji, mutta Narva-Jõesuussa niitä on pyydetty jo muinaisista ajoista. Perinteisen nahkiaisfestivaalin aikaan 28. syyskuuta järjestetään kalamarkkinat kaupungin laiturissa. Markkinoilla maistellaan nahkiaisista tehtyjä ruokia. Halukkaat pääsevät kalastajien kanssa joelle pyytämään kaloja.

Lue lisää Narva-Jõesuusta









sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Ilmalentoa vaijeriradalla, Tarzan-hyppyä ja kaivinkoneen ohjailua - Kiviõlin seikkailupuisto tarjoaa vauhdikkaita elämyksiä koko perheelle

Avajaisissa nähtiin nuorallataiteilua lammen yllä.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viiuuuh, matka vaijeriradalta mäen huipulta alas näyttää hurjalta ilmakiidolta. Ilmalentoa mäen juurelle riittää kuusisataa metriä ja nopeus kohoaa useisiin kymmeniin kilometreihin tunnissa.
"Ei se mitään mahdotonta  ole. Ainoa huono puoli kokemuksessa oli, että matka loppui kesken", radan testannut aikuinen tuttava sanoo.

Kiviõlin seikkailupuiston uudet vempaimet olivat avajaisvieraiden käytössä ja testattavana 8. kesäkuuta, kun uusi koko perheen seikkailukeskus avattiin.
Vaijerirata

Vaijerirata on yksi seikkailupuiston houkutuksista. Rohkeutta ja seikkailumieltä voi testata myös
Tarzan-hypyllä ja vapaalaskeutumishypyllä.

Seikkailupuiston avajaisissa nähtiin huima akrobatiaesitys, kun tasapainotaiteilija  temppuili lammen yli viritetyllä nuoralla. Hän roikkui pää alaspäin jalkojensa varassa ja hyppi ilmaan narun päällä. Narun alla kimmelsi lammen vesi.

Seikkailu- ja toimintapisteitä puistossa on viitisentoista. Rauhallisempaakin menoa on tarjolla. Tekolammella voi ajella sähkömoottoriveneellä, kaivinkoneen kahvaa ohjaillessa saa tuntumaa kaivosmiehen elämään ja palokuntaopistossa pääsee ruiskuttamaan vettä kuviteltujen liekkien päälle.

Liikennekaupungissa voi harjoitella autolla ajamista ja kentällä seisoo oikea lentokone, jonka ohjaamoa voi käväistä tutkimassa. Pumptrack-radalla saa hypittää pyörää kumpuilevalla asvaltilla.

Seikkailupuisto on rakennettu Kiviõlin laskettelukeskuksen viereen. Kiviõlissa avattiin laskettelukeskus vuonna 2013. Se rakennettiin korkealle tuhkavuorelle, joka syntyi palavan kiven louhinnasta syntyneestä jätteestä. Tuhkavuoren päälle kasattiin viisitoista senttiä suojaava maa-ainesta ja vuoren rinteeseen on istutettu mäntyjä. Kesällä 90 metriä korkea mäki loistaa pitkälle vihreänä ruohomäkenä.

Laskettelukeskuksen menestys riippuu säistä. "Koska säät ovat vaihtelevia, päätimme kehittää koko perheen seikkailukeskuksen. Näin alue palvelee vieraita suurimman osan vuodesta", markkinointijohtaja Janek Maar sanoo.
Janek Maar avasi seikkailupuiston.


Hän sai Kiviõlissä asuvan ystävänsä kanssa idean laskettelukeskuksesta 2000-luvun alussa. Nuoret miehet laskivat jätevuoren lumilaudoilla ja keksivät, että vuori pitää saada hyöytykäyttöön.

Laskettelukeskus valmistui noin kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun idea oli pälkähtänyt nuorten miesten päähän. Tarvittiin paljon tutkimusta, maansiirtoa ja rakentamista ennen kuin mäki valmistui. Tukea hankkeelle antoi Euroopan unioni.

Nyt seikkailupuisto houkutuksineen odottaa vieraita myös kesällä.

www.seikluskeskus.ee/fi







Palokuntaopisto.