Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sagadi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sagadi. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. huhtikuuta 2022

Virumaan luonto kukoistaa kahdessa kansallispuistossa

Virumaa on mainio ja moni-ilmeinen kohde luontomatkailijalle, sillä seudulla sijaitsee kaksi Viron kuudesta kansallispuistosta – hiljattain 50. syntymäpäiväänsä viettänyt Lahemaa rannikon kalastajakylineen ja siirtolohkareisine metsineen sekä useana eri alueena maan itäisimpiä osia kattava Alutaguse, jota on erämaisen maastonsa vuoksi kutsuttu myös Viron Siperiaksi. 

Tallinnasta tunnin ajomatkan päässä sijaitsevan, jo hieman ennen Virumaata eli Harjumaan maakunnan puolelta alkavan Lahemaan 72 500 hehtaarin laajuisia maisemia hallitsevat pohjoinen poimuileva rannikko, sen kalastajakylät (mm. Altja kesäkievareineen sekä Käsmu, jossa järjestetään joka kesä Viru Folk -musiikkitapahtuma), kivikkoiset rannat sekä kartanotiluksia ympäröivät metsät ja suoalueet. 

Vuonna 1971 koko entisen Neuvostoliiton ensimmäisenä perustetun puiston eläimistöä ovat mm. hirvet, ketut, ilvekset, villisiat mutta paikoin myös karhut ja muut metsän lajit. Seutu on Euroopan merkittävintä metsiensuojelualuetta, ja sieltä on luetteloitu yli 800 eri kasvilajia. Lahemaalla sijaitsee myös sellaisia aarnialueita, joille saa mennä vain luonto-oppaan kanssa.

Lahemaan vierailu- eli luontokeskus sijaitsee Palmsen kartanossa ja on avoinna ympäri vuoden. Sagadin kartanon yhteydessä toimii puolestaan valtion metsätalouskeskus RMK:n metsämuseo, joka tutustuttaa vieraansa alueen luontoon, metsänantimiin kuten sieniin ja paljon muuhun mielenkiintoiseen. Sagadista voit myös vuokrata polkupyörät, joiden avulla lähitienoisiin voi tutustua mukavasti. Katso Lahemaan kansallispuistoa ja sen luontoa esittelevä Youtube-video.

Yli 43 000 hehtaarin suuruinen, useasta erillisestä luonnon- ja maisemansuojelualueesta koostuva Alutagusen kansallispuisto perustettiin itäiselle Virumaalle v. 2018 osana Viron satavuotisjuhlia. Sen maastoa hallitsevat maan laajimmat havumetsät, Selisoon ja Puhatun suuret kosteikkoalueet, Peipsijärven pohjoinen ja samalla koko Viron pisin (32 km) hiekkaranta Smolnitsan dyyneineen, virtaukseltaan massiivinen Narvanjoki lukuisine lyhyine uomineen ja luhtineen, neljänkymmenen järven Kurtnan järvistö sekä yksi maan edustavimmista lehtipuita kasvavista ikimetsistä Porunissa. 

Kansallispuiston ytimen, Agusalun suoalueen, erikoisuus ovat maan ainoat sisämaan hiekkadyynit eli rämeisen maaston keskeltä harjumaisesti jopa 18 metrin korkeuteen kohoavat (viron kielellä) kriivat. Eläimistön osalta voit Alutagusessa tarkkailla mm. kotkien pesintää, Siperian liito-oravien lentoa sekä Viron ja Venäjän välillä aktiivisesti liikkuvien mesikämmenten elämää. 

Luonnon ohella Alutaguse suojelee ja vaalii alueen perinnekulttuuria. Kriivojen lähistöllä on sijainnut idästä Viroon 1100-luvulla vaeltaneiden vatjalaisten, joita myöhemmin on kutsuttu myös poluvernikeiksi, asuinpaikkoja. Heidän historiaansa ja tapoihinsa voi tutustua esim. Iisakun pitäjänmuseossa, joka on vain kivenheiton päässä Kauksin rannan äärellä sijaitsevasta rantapaviljongista ja puiston vierailukeskuksesta. Katso Alutagusen kansallispuistoa ja sen luontoa esittelevä Youtube-video.

Yhteistä maan vanhimmalle ja nuorimmalle kansallispuistolle ovat hyvin merkityt luontopolut ja patikointireitit sekä toimivat retkeilypalvelut – mm. läpi kolmen Baltian maan noin 20 km pituisin osuuksin ulottuvan Metsä-vaellusreitin varrella toimivat Hiker-Friendly -tunnustetut matkailupalvelujen tarjoajat sekä RMK:n nuotiopaikat huollettuine ulkokäymälöineen, jotka tekevät luonnossa kulkemisesta sekä jalkaisin että polkupyörällä helppoa. 

Lahemaata ja Alutagusta halkoo Tallinnasta Narvaan kulkeva rautatie. Pakkaa siis varavaatteet ja matkatarpeet satulalaukkuihin, osta pyörälle alennuslippu, tule Virumaan sydämeen junalla ja yhdistä kartano- tai kylpylälomaasi ajelu valitsemaltasi väliasemalta lampien ja pienten järvien välissä kiemurtelevia retkeilypolkuja pitkin majapaikkaasi tai kohti pohjoisrannikon upeita törmämaisemia ja kansainvälistä Eurovelo 13 -pyöräilyreitistöä

Tai jos olet liikkeellä (matkailu)autolla, pysähdy jonkin Virumaalla sijaitsevan luontopolun äärelle, jonka kehämäiseksi suunnitellun reitin voit kiertää ilman tylsää edes-takaista lähtöpisteeseen kulkemista. Läntisellä Virumaalla niitä sijaitsee mm. Käsmussa, Oandussa ja Seljamäellä sekä itäpuolella Kurtnassa, Lõpen kylän lähellä Kotkassa sekä Porunissa. Lue aiheesta lisää Visit Estonian sivulta.

Virumaan arvojen ja uudemman kultuurihistorian kannalta yksi hyvä pysähdyspaikka on myös Alutagusen läntisen pään Uljasten maisemansuojelualue, jonka läpi kulkee muinaismaakunnan nykyisin kahdeksi jakava raja – kylän talot sijaitsevat Länsi-Virumaalla mutta järvi sekä sen viereinen harju- ja räme luontopolkuineen sekä seudun korkeimpine pisteineen (95 m merenpinnasta) Itä-Virumaalla. Uljaste on tavallaan viron kielen kehto, sillä paikalla sijaitsee 14.03. liputuksin juhlistettavan äidinkielenpäivän aloitteentekijän muistokivi. Viron laulujuhlien vuosina länsivirulaiset ottavat sen luona aina vastaan itävirulaisilta juhlien soihtukulkueen tulen, viedäkseen sen kohti Harjumaata ja Tallinnan laulukenttää.

Ennen luontomatkalle lähtöä tutustu myös Viron ympäristöviraston havainnolliseen luonnon- ja maisemiensuojelualueiden nettikarttaan, johon on merkitty eläinten pesintäkausien aikoina vomassa olevat paikalliset luonnossa liikkumisen rajoitukset.

Ja mikä tärkeintä - kun pääset perille luonnon helmaan, hengähdä syvään ja anna ajatustesi irtautua arjen kiireistä. Nauti hetkestä sekä siitä, mitä näet ja kuulet ympärilläsi - anna virumaalaisen luonnon lumota.