Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaivara. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaivara. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Suosta nousee yhä sotaan liittyviä esineitä Itä-Virumaalla - Sinimäkien kukkuloiden ympäristössä taisteltiin puoli vuotta toisessa maailmansodassa


Tähystystorni Sinimäen museon lähellä. 

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru.ee ja Sirpa Pääkkönen

Sinimäkien kukkulat ovat jääneet Viron ja toisen maailmansodan historiaan, koska virolaiset ja saksalaiset taistelivat siellä yli puoli vuotta helmikuusta  syyskuuhun vuonna 1944.
Kolme kukkulaa, Tornimägi, Pörguagumägi ja Pargimägi sijaitsevat Vaivaran kunnassa Narvan ja Sillamäen välissä.

Ivika Maidre
Ne eivät ole järin korkeita, mutta strategisesti ne olivat tärkeitä. Virolaiset liittolaisineen ryhmittyivät mäkien taas. Puna-armeijan joukot hyökkäsivät idästä ja kukkuloiden eteläpuolella olevaa Alutagusen suota pitkin.


"Puna-armeija pääsi suolle talvella. mutta keväällä ja kesällä suo oli märkä ja pettävä, minkä vuoksi sinne ei päästy", kertoo Sinimäkien sotamuseon Sinimäen kylässä perustanut Ivika Maidre.

Museossa on paljon sotakalustoa ja sodassa käytettyjä esineitä, koska molemmat osapuolet upottivat kalustoa suohon. Sieltä on löydetty muun muassa tykkejä, aseita, miinoja, lentokoneita ja panssarivaunuja. Yhä edelleen sotakalustoa nousee suon pintaan kesäisin. Paikalliset ilmoittavat havainnoista ja museo saa uutta tavaraa näytteille.

Ivika Maidre perusti Sinimäkien museon kymmenen vuotta sitten, koska hän halusi kertoa virolaisten sotaan joutuneiden miesten tarinan.

"Virossa sota on tullut aina idästä. Sinimäkien taistelu toisessa maailmansodassa merkitsee virolaisille samaa kuin Tali-Ihantalan taistelu suomalaisille", Maidre sanoo.

Häneltä kysytään usein, miksi virolaiset taistelivat Hitlerin Saksan rinnalla. Saksalaisten lisäksi Viron rinnalla taisteli vapaaehtoisia Norjasta, Tanskasta ja Hollannista.

"Virolaiset sotilaat eivät taistelleet Hitlerin ideologian mukaan vaan oman maansa itsenäisyyden puolesta. Siinä ei toisessa maailmansodassa onnistuttu. Itäinen Viro tuhoutui sodassa. Narva joudttiin rakentamaan uudelleen samoin kuin Vaivaran kunnan kylät."

Sinimäkien museossa on niin paljon tavaraa, että pieni museorakennus alkaa käydä ahtaaksi. Museon omistamien esineiden lisäksi keräilijät ovat lainanneet sinne löytämiään esineitä.
Museon sisätiloja.

Maidre suunnittelee museon laajennusta. Tarkoitus on rakentaa bunkkeri, josta panssarivaunu työntyy ulos. Museon sisälle tulisi myös sodanaikainen lentokone. Piirustuksia laajennuksesta on tehty. Nyt museo hakee rahoitusta niin, että laajennus valmistuisi vuonna 2020.

Museossa käy virolaisten lisäksi vieraita ulkomailta. Suomlaisia museon kävijöistä on peräti kolmekymmentä prosenttia.

Sinimäkien taistelua on kuvattu myös elokuvassa. Sotaelokuva 1944 valmistui vuonna 2015 suomalais-virolaisena yhteistyönä. Käsikirjoituksen teki Leo Kunnas ja elokuvan ohjasi Elmo Nüganen.
Sinimäkien alueesta on taistelu useissa sodissa ja siellä on kaatunut tuhansia sotilaita. Aluella on monia hautausmaita ja muistomerkkejä sodissa kaatuneille.

Vaivaran Sinimäkien museo, Roheline 19C ja D, Sinimäe. Itä-Virumaa. Avoinna ti-la 10-17, kesällä 15.6.-15.8. ti-la 10-18, su 10-16.
Opastus tilauksesta, +372 56474552, muuseum@vaivara.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi


Sinimäkien museo.




torstai 11. tammikuuta 2018

Itäinen Viro esittäytyy laajasti Matka18-messuilla - lue blogista tärppejä Itä-Virumaan matkalle

Hiekkarannalla Narva-Jöesuussa.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat ida-viru.ee

Matka18-messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 18.-21. tammikuuta. Itä-Viro on messuilla näyttävästi esillä. Matkailun asiantuntijat kertovat messuilla , mitä Ita-Virumaalla voi tehdä, missä majoittua, mistä löytyvät hyvät ravintolat ja miten sinne voi  matkustaa.

 Tässä kymmenen tärppiä matkakohteiksi itäisessä Virossa.

1. Oru-puisto Toilan kylässä. Romanttinen ja kaunis puisto lähellä merenrantaa on jo yli sata vuottta vanha.  Puisto syntyi, kun varakas pietarilainen kauppias Grigori Jelissejev rakennutti sinne kesähuvilansa.
Oru-puisto.
Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.

2. Kiviõlin seikkailu- ja liikuntakeskus. Mukavaa toimintaa ja liikuntaa koko perheelle tuhkavuoren ympärille syntyneellä alueella. Vuori syntyi, kun siihen kerättiin palavan kiven louhinnasta syntynyttä teollisuusjätettä. Nyt siellä voi laskea rengasliukumäessä, ajaa mäkiautoradalla ja kokeilla pilviä hipovaa seikkailurataa.

3. Narvan linna. 1200-luvulla perustettu komea linna, jonka pitkän Hermannin torni kohoaa 51 metrin korkeuteen. Linnassa on näyttelyitä ja linnan pihassa järjestetään tapahtumia ja markkinoita. Vieressä on Venäjän raja.

4. Avinurmen puuaitta. Perheyritys valmistaa kaikkea mahdollista puusta: koreja, käsitöitä, saunatuotteita, astioita, koriste-esineitä. Kävijä pääsee myös itse kokeilemaan nikkarointitaitoja. Lähellä puuaittaa on museoksi tehty vanha juna. Puutuotteet liikkuivat Avinurmelta muualle Viroon raiteiden välityksellä.

5. Jõhvin konserttitalo. Itä-Virumaan keskuspaikkaan rakennettiin 2000-luvun puolivälissä komea konserttitalo, jossa tunnetut virolaiset muusikot käyvät esiintymässä. Siellä vierailee myös kansainvälisiä tähtiä. Keväisin Jöhvissa pidetään balettijuhlat.
Jöhvin konserttitalo.

6. Viron kaivosmuseo Kõhtla-Järvellä. Museo tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen päästä näkemään, millaisissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät. Kaivoksissa oli kosteaa, hämärää ja pölyistä. Porat ja muut työkalut pitivät korvia tukkivaa meteliä.

7. Narva-Jõesuun hiekkarannat. Kaupunki on vanhaa kylpylä- ja huvila-aluetta, jossa voi vieläkin aistia menneen ajan viehätyksen. Nykymatkailijalle siellä on monta uutta kylpylää. Hiekkaranta jatkuu kaksitoista kilometriä ja sen varrella voi nähdä komeita rantatörmiä.

8. Sillamäen museo. Sillamäen kaupunginmuseossa on viehättävä nukke- ja leikkikalukokoelma. Kansatieteellisellä osastolla voi tutustua elämään menneillä vuosisadoilla, soitinosasto kertoo soittimien historiasta ja kivikokoelma Viron maaperän rikkaudesta.

9. Vaivaran sotamuseo. Pienessä Vaivaran kylässä on hyvin hoidettu sotamuseo, jonne on kerätty paljon toisessa maailmansodassa käytettyjä esineitä. Lähellä ovat Sinimäkien kukkulat, joista taisteltiin ankarasti toisessa maailmansodassa.
Kuremäen luostari.

10. Kuremäen luostari. Kuremäen kylän luostarissa voi vierailla päivittäin. Nunnaluostari perustettiin sinne 1891-92. Siellä on useita kauniita rakennuksia, kirkkoja ja asuintaloja. Muurien ulkopuolelle jäävät pyhä lähde, hautausmaa, koulu ja majatalo.

Itä-Viro esittäytyy Matka18-messuilla Helsingin messukeskuksessa 18.-21. tammikuuta osastolla 6H59.

Katso video Viron kaivosmuseosta

Katso video Sillamäestä

Katso video Oru-puistosta

Katso video Avinurmelta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Markkinat Narvan linnassa.



maanantai 6. marraskuuta 2017

Lähde seikkailemaan Itä-Viroon – uusi blogi antaa vinkkejä matkailuun ja kertoo Itä-Viron erityispiirteistä


Narvan linna.







Sillamäen uusklassista keskustaa.







Leikkihuone Toilan kylpylässä.


Toinen Itä-Viron erityispiirre on vesi, Ivika Maidre määrittelee. Pohjoisessa kuohuu Suomenlahti, idässä virtaa Narvajoki ja etelässä aluetta rajaa komea Peipsijärvi.
”Viron pohjoisrannikon rantatörmät ovat ainutlaatuisia. Itä-Viron luonto on upea. Meillä on paljon metsiä ja soita. Joillakin suo-alueilla voi kävellä pitkospuilla. Metsissä elää monia eläimiä, muun muassa karhuja.”

Kolmas erityispiirre on teollisuus ja kaivokset. Palavankiven louhiminen kaivoksista on työllistänyt kaivosmiehiä ja antanut energiaa koko maalle. Kaivosmiesten työhön pääsee tutustumaan Viron ainutlaatuisessa kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella. Siellä näkee, miten kaivosta louhittiin ja millaisissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät 1900-luvulla. Museo kaivoksessa avattiin 2000-luvun alussa. 
Kaivosmuseo Kohtla-Nõmmella.

Kymmenen viime vuoden aikana Itä-Virossa on alettu voimakkaasti kehittää matkailupalveluita. Kiinnostavia matkakohteita on kunnostettu, lapsille on rakennettu seikkailupuistoja, vanhoja kylpylöitä on remontoitu ja uusia kylpylähotelleja rakennettu.

Yksi kylpyläpaikkakunnista on Toila, jossa kylpylän lisäksi upea vierailukohde on 1800-luvun lopussa  perustettu Oru-puisto. Viron ensimmäisellä presidentillä Konstantin Pätsillä oli siellä asunto, joka kuitenkin tuhoutui toisessa maailmansodassa. Komeat lehmuskujat ja eri tasoihin sijoitetut rakennelmat ovat säilyneet. Siellä on muun muassa näköalaterassi, josta aukeaa näkymä  Suomenlahdelle.

Toilassa asuu Kadri Jalonen. Mitä hän kertoo Itä-Virosta?
”Itä-Viro on monien ennätysten alue. Meillä on muun muassa Viron pisin hiekkaranta. Narva-Joensuusta alkaa kaksitoista kilometriä pitkä valkohiekkainen ranta, jossa voi kävellä ja rentoutua. Sieltä löytää kesällä rauhallisia sopukoita. Peipsijärven pohjoisosassa rantaa on peräti 37 kilometriä. Se on mökki- ja huvila-aluetta.”

Ennätyksellisiä ovat myös rantatörmien korkeudet. Ne kohoavat paikoin yli 50 metriä merenpinnasta. Pudotus alaspäin tuntuu huumaavan jyrkältä, kun seisoo rantatörmän reunalla.
Kadri Jalonen suosittelee vierailemaan Itä-Viron linnoissa ja kartanoissa. Kartanot ovat eri  kokoisia ja niihin liittyy kiinnostavia historiallisia tarinoita. Omaleimainen on esimerkiksi Purtsen linna, joka on ainoa säilynyt yhden perheen omistuksessa ollut pieni linna.

Käsitöistä kiinnostuneiden kannattaa suunnata pieneen, kauniiseen Avinurmen kylään. Se sijaitsee metsän keskellä ja siellä on paljon käsityöläisiä, jotka valmistavat tuotteitaan puusta. Noin kahdenkymmenenviiden kilometrin päässä Mäetugsella on metsästysmuseo.

Jalosen mukaan Itä-Virossa sekoittuvat erilaiset kulttuurit, perinteet ja elämäntavat, mikä lisää alueen kiinnostavuutta. Alueella puhutaan paljon venäjää. Neuvostoaikana Itä-Viroon komennettiin työntekijöitä eri puolilta Neuvostoliittoa kaivoksiin. Sillamäestä virolaisia joutui lähtemääni, koska sinne sijoitettiin venäläistä ydinaseteollisuutta.

Aluetta leimaa myös historiallinen rautatie. Tallinnasta Pietariin rakennettu rautatie avattiin 1870  helpottamaan kauppaa ja liikennettä.

Nykyään Tallinnasta pääsee Narvaan noin kolmessa tunnissa erittäin hyvää, uutta tietä pitkin.
Matkailublogi Matkalla Virossa – seikkailuja ja elämyksiä tulee säännöllisesti kertomaan kiinnostavista paikoista Itä-Virossa. Blogissa suositellaan nähtävyyksiä, elämyskohteita, hotelleja, ravintoloita, ruokapaikkoja ja lapsiperheitä kiinnostavia kohteita.

Virolaiset luonnehtivat Itä-Virumaata seikkailujen maakunnaksi. Seuraamalla blogia, saat selville, millaisia seikkaluja Itä-Viro tarjoaa matkailijoilla. Blogin löydät esimerkiksi Googlesta ja Facebookista Itä-Viro ystävät –sivulta. Tykkäämällä sivusta näet aina uudet blogitekstit ja myös muita kiinnostavia asioita Itä-Virosta.

Seuraa blogia Matkalla Itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä. Vieraile Itä-Virossa!

Katso video Kohtlan kaivosmuseosta.

Katso video Sillamäestä

Katso video Oru-puistosta



Presidentti Pehr Evind Svinhufvud vieraili Viron presidentin Konstantin Pätsin kesäresidenssissä Toilan Oru-puistossa 21.heinäkuuta1936.