Näytetään tekstit, joissa on tunniste sota. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sota. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. joulukuuta 2018

Narvan bastionit kertovat kaupungin puolustuksesta - kosteat ja hämärät käyttävät vievät seikkailulle historiaan

Opas Victorian kasematissa.
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Ottakaa viltti harteille. Kasemateissa on kylmää ja kosteaa, opas neuvoo Narvan bastionien museossa.

Varoituksia seuraa enemmänkin. Käytävät ovat mutaisia ja joissakin kohtaa matkan reitillä käytävän vieressä lorisee pieni puro. Siihen ei sovi astua, ettei liukastu.

Sitten vain viltit niskaan ja menoksi satoja vuosia vanhoihin käytäviin, joissa Narvaa on puolustettu, kun ulkopuoliset hyökkääjät ovat yrittäneet tunkeutua kaupunkiin.

Narvan linnoitteissa kasematteja on kahdessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa nähdään pitkiä käytäviä, varsinaisessa museokäytävässä  on historiallisiin asuihin puettuja nukkeja, joiden tarinat liittyvät Narvan puolustuksen historiaan.

Siellä makaa sotaa paennut äiti pienen lapsensa kanssa. Kaksi pikkupoikaa kurkkii ikkunasyvennyksestä. Sotilas on haavoittunut ja saa ensiapua.
Lepakko tuottaa onnea.

IIK, tuossahan on lepakko. Tai ainakin melkein. Se on seinään kiinnitetty ommeltu lepakko. Lepakkoa voi koskettaa ja esittää mielessään toivomuksen, joka toteutuu.

”Useimmat toivovat, että pääsisivät täältä pois mahdollisimman nopeasti”, opas vitsailee.
Bastionissa voi tavata eläävänkin
lepakon, sillä niitä talvehtii kasemateissa.

Käytävät tuntuvat pitkiltä, mutta kummassakin kerroksessa museokäytäviä on vain 150-170 metriä. Pari metriä korkeissa kasemateissa mahtuu hyvin kävelemään. Vasta kierroksen loppupäässä tuntuu siltä, että täytyy hieman kumartua. Valoa käytäviin tulee hämärien lamppujen lisäksi ampuma-aukoista, joita on seitsemän metrin välein. Kasemattien ulkoseinien paksuus on pari metriä.

Bastioneja on rakennettu historian eri vaiheissa. Matkailijoille on avoinna Victoria, joka rakennettiin ruotsalaisvalloituksen aikana 1600-luvulla.

Narva oli 1600-luvulla Ruotsin ja Venäjän välinen rajakaupunki, josta Ruotsi halusi tehdä yhden alueellisista pääkaupungeistaan.

Bastionit suunnitteli sotilasinsinööri ja arkkitehti Erik Dahlberg, jonka johdolla rakennettiin seitsemän uutta bastionia: Honor, Gloria, Victoria, Fama, Triumph, Fortuna ja Spes.

bastion.narva.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi






sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Suosta nousee yhä sotaan liittyviä esineitä Itä-Virumaalla - Sinimäkien kukkuloiden ympäristössä taisteltiin puoli vuotta toisessa maailmansodassa


Tähystystorni Sinimäen museon lähellä. 

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru.ee ja Sirpa Pääkkönen

Sinimäkien kukkulat ovat jääneet Viron ja toisen maailmansodan historiaan, koska virolaiset ja saksalaiset taistelivat siellä yli puoli vuotta helmikuusta  syyskuuhun vuonna 1944.
Kolme kukkulaa, Tornimägi, Pörguagumägi ja Pargimägi sijaitsevat Vaivaran kunnassa Narvan ja Sillamäen välissä.

Ivika Maidre
Ne eivät ole järin korkeita, mutta strategisesti ne olivat tärkeitä. Virolaiset liittolaisineen ryhmittyivät mäkien taas. Puna-armeijan joukot hyökkäsivät idästä ja kukkuloiden eteläpuolella olevaa Alutagusen suota pitkin.


"Puna-armeija pääsi suolle talvella. mutta keväällä ja kesällä suo oli märkä ja pettävä, minkä vuoksi sinne ei päästy", kertoo Sinimäkien sotamuseon Sinimäen kylässä perustanut Ivika Maidre.

Museossa on paljon sotakalustoa ja sodassa käytettyjä esineitä, koska molemmat osapuolet upottivat kalustoa suohon. Sieltä on löydetty muun muassa tykkejä, aseita, miinoja, lentokoneita ja panssarivaunuja. Yhä edelleen sotakalustoa nousee suon pintaan kesäisin. Paikalliset ilmoittavat havainnoista ja museo saa uutta tavaraa näytteille.

Ivika Maidre perusti Sinimäkien museon kymmenen vuotta sitten, koska hän halusi kertoa virolaisten sotaan joutuneiden miesten tarinan.

"Virossa sota on tullut aina idästä. Sinimäkien taistelu toisessa maailmansodassa merkitsee virolaisille samaa kuin Tali-Ihantalan taistelu suomalaisille", Maidre sanoo.

Häneltä kysytään usein, miksi virolaiset taistelivat Hitlerin Saksan rinnalla. Saksalaisten lisäksi Viron rinnalla taisteli vapaaehtoisia Norjasta, Tanskasta ja Hollannista.

"Virolaiset sotilaat eivät taistelleet Hitlerin ideologian mukaan vaan oman maansa itsenäisyyden puolesta. Siinä ei toisessa maailmansodassa onnistuttu. Itäinen Viro tuhoutui sodassa. Narva joudttiin rakentamaan uudelleen samoin kuin Vaivaran kunnan kylät."

Sinimäkien museossa on niin paljon tavaraa, että pieni museorakennus alkaa käydä ahtaaksi. Museon omistamien esineiden lisäksi keräilijät ovat lainanneet sinne löytämiään esineitä.
Museon sisätiloja.

Maidre suunnittelee museon laajennusta. Tarkoitus on rakentaa bunkkeri, josta panssarivaunu työntyy ulos. Museon sisälle tulisi myös sodanaikainen lentokone. Piirustuksia laajennuksesta on tehty. Nyt museo hakee rahoitusta niin, että laajennus valmistuisi vuonna 2020.

Museossa käy virolaisten lisäksi vieraita ulkomailta. Suomlaisia museon kävijöistä on peräti kolmekymmentä prosenttia.

Sinimäkien taistelua on kuvattu myös elokuvassa. Sotaelokuva 1944 valmistui vuonna 2015 suomalais-virolaisena yhteistyönä. Käsikirjoituksen teki Leo Kunnas ja elokuvan ohjasi Elmo Nüganen.
Sinimäkien alueesta on taistelu useissa sodissa ja siellä on kaatunut tuhansia sotilaita. Aluella on monia hautausmaita ja muistomerkkejä sodissa kaatuneille.

Vaivaran Sinimäkien museo, Roheline 19C ja D, Sinimäe. Itä-Virumaa. Avoinna ti-la 10-17, kesällä 15.6.-15.8. ti-la 10-18, su 10-16.
Opastus tilauksesta, +372 56474552, muuseum@vaivara.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi


Sinimäkien museo.




lauantai 27. tammikuuta 2018

Narva haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi - kaupungilla on värikäs historia ja kesä täynnä tapahtumia

Narvan linna-
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru

Narva is next. Narva on seuraava -lausahduksia kuulee nyt tiheään Narvassa. Narva kilpailee Tarton kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin ehdokkuudesta 2024. Narvan valtteja ovat rosoisuus, erilaisuus, kiinnostava historia ja erikoinen sijainti, jossa Venäjä on joen toisella puolella kivenheiton päässä.

Raatihuone
Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki Tallinnan ja Tarton jälkeen. Asukkaita rajakaupungissa on 58 000. Syksyisin Narva muuttuu Viron syyspääkaupungiksi, jolloin siellä on paljon kulttuuritarjontaa.

Ennen toista maailmansotaa Narva oli kaunis barokkikaupunki, mutta se tuhoutui sodassa lähes kokonaan. Historiasta muistuttavat komea Narvan linna, raatihuone, Pietari Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvulla rakennuttama rakennus ja muutama kirkko.

Narvan historias on värikäs ja dramaattinen. Kaupunki syntyi 1200-luvulla, kun tanskalaiset valloittivat alueen. Silloin Narvaan rakennettin linna. Kaupunkioikeudet Narva sai 1300-luvun alkupuolella.

Narvassa on ollut monia isäntiä. Sitä ovat hallinneet muun muassa tanskalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja saksalaiset. Dramaattinen sota oli Suuri Pohjan sota, jossa vastakkain olivat Ruotsi ja Venäjä 1700-luvun alussa. Ruotsi voitti Venäjän Narvan taistelussa 1700, mutta Venäjä valloitti Narvan 1704. Näistä tapahtumista Narvan linnan pihalla on järjestetty kesäisin näytelmiä.

Viron vapaussodassa Narvassa käytiin kovia taisteluja 1919. Narva pysyi silloin Viron joukkojen hallussa. Toisessa maailmansodassa kaupunkia tuhosivat ensin Neuvostoliiton pommitukset ja sitten saksalaiset, jotka räjäyttivät monia rakennuksia vetäytyessään kaupungista.
Sodan jälkeen Narva rakennettiin uudelleen. Keskustaan nousi paljon kerrostaloja.

Linnan lisäksi tärkeimpiä nähtävyyksiä Narvassa ovat puolustusta varten rakennetut bastionit, taidemuseo, vanha kaupunki, rantapromenadi, uusinta arkkitehtuuria edustava yliopiston päärakennus, ortodoksinen kirkko ja luterilainen kirkko.

Jännittävä kohde on Kreenholmin tehdassaari. Siellä toimi vuotreen 2010 saakka suuri tekstiilitehdaskompleksi, jossa työskenteli enimmillään jopa 12 000 ihmistä. Nyt talot ovat tyhjillään ja niille etsitään uutta käyttöä.

Narvassa on keväällä ja kesällä paljon tapahtumia. Kesäkausi avataan 26. toukokuuta jokipromenadilla. Narvan kaupunkipäiviä vietetään 31. toukokuuta - 3. kesäkuuta. Narvan energiajuoksu järjestetään 9. kesäkuuta.

Linnan alueella järjestetään keskiaikainen festivaali 30. kesäkuuta - 1. heinäkuuta. Uusi tapahtuma on kansainvälinen musiikkifestivaali Baltic Sun, jonka aikana konsertteja järjestetään Narvan linnassa. Jazzlaiva seilaa Narvajokea pitkin Narvasta Narva-Jõesuuhun.
 Elokuun puolivälissä Kreenholmin tehdasalueella esitetään kesäteatterinäytelmää Kremlin satakielet.

Katso video Kreenholmista

Katso video Narvan linnasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.


 www.idaviru.ee/fi

Rantapromenadi Narvajoen varrella.