Näytetään tekstit, joissa on tunniste Oru park. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Oru park. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Jaana Nurro remontoi kauniin vanhan huvilan Toilassa Itä-Virumaalla ja perusti majoituspaikan


Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Kun Jaana Nurro näki ensimmäisen kerran Villa Meretaren Toilassa Itä-Virumaalla, se oli huonossa kunnossa. Lunta tunki tupaan rikkinäisistä ikkunoista ja talo oli muutenkin rapistunut.

Siitä huolimatta hän pystyi kuvittelemaan, miten kaunis talo olisi remontoituna ja täynnä ihmisiä. Ensimmäinen kosketus huvilaan tapahtui vuonna 2000, jolloin huvila myös ostettiin. Nyt hän emmännöi huvilaa ja ottaa vastaan vieraita useista eri maista.

Huvilan yhdeksän huonetta ovat ahkerassa käytössä. Majoituspaikkoja on 20. Siellä käy monia työmatkalaisia ja vakiovieraita. Myös monet suomalaiset ovat löytäneet pienen ja viehättävän majoituspaikan, jonka vieressä on komea historiallinen Oru-puisto ja meren rantaan on lyhyt matka. Bussikin tulee läheisestä Jöhvin kaupungista aivan talon viereen. Huvilaan pääsee bussilla myös Tallinnasta.
Jaana Nurro

Ennen kuin oltiin näin pitkällä, talo tarvitsi pitkän ja perusteellisen remontin. Jaana Nurron isällä on saneerausfirma ja häneltä Jaana sai valtavasti tukea remontin toteutuksessa. Myös syvänmerensukeltajana työskentelevä Jaanan irlantilainen mies Mark Ó'Doherty on taitava käsistään.

"Kaikki piti tehdä alusta saakka sähköjen vetämisestä lähtien. Viemäröinti onneksi toimi. Ellei se olisi ollut kunnossa, urakka olisi ollut kannattamaton", Jaana sanoo.

Papereiden mukaan Villa Meretare on valmistunut vuonna 1904. Virossa valmistumisvuosi vanhoissa rakennuksissa oli, kun viimeinenkin kattotiili tai päre oli paikallaan. Talon rakentaminen on alkanut 1800-luvun puolella.

Sen rakennutti varakas liikemies Grigori Jelissejev, joka omisti myös Orun puistossa olleen linnan. Linna tuhoutui toisessa maailmansodassa. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gavril Baranoskilt.

"Talossa on vaikutteita Etelä-Ranskasta ja Etelä-Italiasta. Jelissejevillä oli huvilat molemmissa maissa."

Kaikki yhdeksän huonetta ovat sisutukseltaan erilaisia. Jaana Nurro on hankkinut huonekaluja antiikkiliikkeistä ja saanut niitä perintönä. Huoneissa on kartanon tunnelmaa. Neliöitä huvilassa on 1200, joten sen kunnossapidossa riittää työtä. Huvila avattiin vuonna 2006.

Talvella Jaana Nurrolla on apunaan yksi työntekijä. Molemmat omistajat Jaana ja Mark tekevät itse paljon töitä huvilassa. Kesällä huvila on usein täynnä, jolloin sesonkiapua tarvitaan.

Illallinen on mahdollinen tilauksesta ryhmille. Jaanan harrastuksena on luoda makuelämyksiä keittiöstä.

Jaana Nurro on kotoisin Helsingistä. Hänellä on kaupallinen koulutus ja Helsingissä hän pyöritti omaa firmaa. Hän kulki monta vuotta Viron ja Suomen väliä, mutta se oli liian raskasta ja hän päätti jäädä asumaan kokonaan Viroon.
Kaikki huoneet ovat erilaisia.

Toila on Jaanan mielestä mukava pikkukylä. Naapureissa asuu monia kahdeksankymppisiä, joiden kanssa Jaana vaihtaa kuulumisia.

"Nytkin meidät on kutsuttu naapuriin 85-vuotisjuhlille."

Villa Meretaressa järjestetään kursseja ja työpajoja. Jaana on erityisen kiinnostunut hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvistä kursseista.

"Meille voi tilata halutessa hierojan ja alakerrassa lämpiää puusauna. Siellä on myös takkahuone."

Ja toki kun ollaan Virossa ja vanhassa huvilassa, siellä liikkuu kummitus.

"Kummitus on ystävällinen nainen, eikä tee kenellekään pahaa", Jaana hymyilee.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi



Aamiainen.



maanantai 6. marraskuuta 2017

Lähde seikkailemaan Itä-Viroon – uusi blogi antaa vinkkejä matkailuun ja kertoo Itä-Viron erityispiirteistä


Narvan linna.







Sillamäen uusklassista keskustaa.







Leikkihuone Toilan kylpylässä.


Toinen Itä-Viron erityispiirre on vesi, Ivika Maidre määrittelee. Pohjoisessa kuohuu Suomenlahti, idässä virtaa Narvajoki ja etelässä aluetta rajaa komea Peipsijärvi.
”Viron pohjoisrannikon rantatörmät ovat ainutlaatuisia. Itä-Viron luonto on upea. Meillä on paljon metsiä ja soita. Joillakin suo-alueilla voi kävellä pitkospuilla. Metsissä elää monia eläimiä, muun muassa karhuja.”

Kolmas erityispiirre on teollisuus ja kaivokset. Palavankiven louhiminen kaivoksista on työllistänyt kaivosmiehiä ja antanut energiaa koko maalle. Kaivosmiesten työhön pääsee tutustumaan Viron ainutlaatuisessa kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella. Siellä näkee, miten kaivosta louhittiin ja millaisissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät 1900-luvulla. Museo kaivoksessa avattiin 2000-luvun alussa. 
Kaivosmuseo Kohtla-Nõmmella.

Kymmenen viime vuoden aikana Itä-Virossa on alettu voimakkaasti kehittää matkailupalveluita. Kiinnostavia matkakohteita on kunnostettu, lapsille on rakennettu seikkailupuistoja, vanhoja kylpylöitä on remontoitu ja uusia kylpylähotelleja rakennettu.

Yksi kylpyläpaikkakunnista on Toila, jossa kylpylän lisäksi upea vierailukohde on 1800-luvun lopussa  perustettu Oru-puisto. Viron ensimmäisellä presidentillä Konstantin Pätsillä oli siellä asunto, joka kuitenkin tuhoutui toisessa maailmansodassa. Komeat lehmuskujat ja eri tasoihin sijoitetut rakennelmat ovat säilyneet. Siellä on muun muassa näköalaterassi, josta aukeaa näkymä  Suomenlahdelle.

Toilassa asuu Kadri Jalonen. Mitä hän kertoo Itä-Virosta?
”Itä-Viro on monien ennätysten alue. Meillä on muun muassa Viron pisin hiekkaranta. Narva-Joensuusta alkaa kaksitoista kilometriä pitkä valkohiekkainen ranta, jossa voi kävellä ja rentoutua. Sieltä löytää kesällä rauhallisia sopukoita. Peipsijärven pohjoisosassa rantaa on peräti 37 kilometriä. Se on mökki- ja huvila-aluetta.”

Ennätyksellisiä ovat myös rantatörmien korkeudet. Ne kohoavat paikoin yli 50 metriä merenpinnasta. Pudotus alaspäin tuntuu huumaavan jyrkältä, kun seisoo rantatörmän reunalla.
Kadri Jalonen suosittelee vierailemaan Itä-Viron linnoissa ja kartanoissa. Kartanot ovat eri  kokoisia ja niihin liittyy kiinnostavia historiallisia tarinoita. Omaleimainen on esimerkiksi Purtsen linna, joka on ainoa säilynyt yhden perheen omistuksessa ollut pieni linna.

Käsitöistä kiinnostuneiden kannattaa suunnata pieneen, kauniiseen Avinurmen kylään. Se sijaitsee metsän keskellä ja siellä on paljon käsityöläisiä, jotka valmistavat tuotteitaan puusta. Noin kahdenkymmenenviiden kilometrin päässä Mäetugsella on metsästysmuseo.

Jalosen mukaan Itä-Virossa sekoittuvat erilaiset kulttuurit, perinteet ja elämäntavat, mikä lisää alueen kiinnostavuutta. Alueella puhutaan paljon venäjää. Neuvostoaikana Itä-Viroon komennettiin työntekijöitä eri puolilta Neuvostoliittoa kaivoksiin. Sillamäestä virolaisia joutui lähtemääni, koska sinne sijoitettiin venäläistä ydinaseteollisuutta.

Aluetta leimaa myös historiallinen rautatie. Tallinnasta Pietariin rakennettu rautatie avattiin 1870  helpottamaan kauppaa ja liikennettä.

Nykyään Tallinnasta pääsee Narvaan noin kolmessa tunnissa erittäin hyvää, uutta tietä pitkin.
Matkailublogi Matkalla Virossa – seikkailuja ja elämyksiä tulee säännöllisesti kertomaan kiinnostavista paikoista Itä-Virossa. Blogissa suositellaan nähtävyyksiä, elämyskohteita, hotelleja, ravintoloita, ruokapaikkoja ja lapsiperheitä kiinnostavia kohteita.

Virolaiset luonnehtivat Itä-Virumaata seikkailujen maakunnaksi. Seuraamalla blogia, saat selville, millaisia seikkaluja Itä-Viro tarjoaa matkailijoilla. Blogin löydät esimerkiksi Googlesta ja Facebookista Itä-Viro ystävät –sivulta. Tykkäämällä sivusta näet aina uudet blogitekstit ja myös muita kiinnostavia asioita Itä-Virosta.

Seuraa blogia Matkalla Itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä. Vieraile Itä-Virossa!

Katso video Kohtlan kaivosmuseosta.

Katso video Sillamäestä

Katso video Oru-puistosta



Presidentti Pehr Evind Svinhufvud vieraili Viron presidentin Konstantin Pätsin kesäresidenssissä Toilan Oru-puistossa 21.heinäkuuta1936.