Lähdetään Narvaan musiikki- ja kaupunkifestivaaleille!

Lueskelin ensi viikon lopulla järjestettävän kansainvälisen Tallinn-Narva Music Week (TMW) -musiikkitapahtuman ohjelmaa ja huomasin ilokseni, että EU:n itärajalla sijaitsevan Narvan festivaaliosuus 06.-08.05. sisältää myös runsaasti erilaista, osin ilmaistakin kaupunkikulttuuri- ja taideohjelmaa – jossa mukana on myös yksi suomalaistaitelija. Tätähän on mentävä katsomaan!

Itä-Viron tärkeää roolia näinä koronapandemian jälkeisinä ja itänaapurin uhon täyteisinä aikoina korostaa se, että Narvan festivaalipäivät saapuu Vaba Lava -teatterikeskukseen lauantaina klo 12.00 avaamaan Viron tasavallan presidentti Alar Karis. Monipuolisen eri puolilla kaupunkia nautittavan musiikki- ja kultuuripäivän jälkeen viikonloppu huipentuu sunnuntaina eli äitienpäivänä suureen yhteisölliseen piknik-lounaseen, jokiristeilyihin ja puiden istutustalkoisiin Viron 100-vuotisjuhlien kunniaksi muutama vuosi sitten perustetussa kaupunkipuistossa.

Tapahtuman järjestäjä, musiikkialan monitoiminainen Helen Sildna kertoi lehdistötiedotteessa, että ”Vuoden 2022 festivaalin teema on yhtenäisyys. Kulttuuri on aina tuonut eri taustoista lähtöisin olevia ihmisiä yhteen. Narva on kaupunki, joka avautuu kerros kerrokselta kuin kuorittava sipuli. Musiikin, taiteen, keskustelujen ja vieraanvaraisen hauskanpidon kautta voimme kokea jotain erityistä yhdessä. Kulttuuri tekee meistä vahvoja sisäisesti ja yhteiset kokemukset yhdistävät meitä.” Virossa viettämieni 18 vuoden myötä voin todeta, että näinhän se juurikin on. 

Alla yhteenveto Narvan kaupunkitapahtuma-, taide- ja musiikkitarjonnasta 06.-08.05. Maksullisten konserttien ja Kreenholmin tehdasalueella sijaitsevan päälavan musiikkiohjelmasta ja pääsylipuista löydät tietoa TMW:n kotisivuilta. Siellä kerrotaan myös yöjunasta, joka lauantai-illan myöhäiskonserttien jälkeen (klo 01.15) kuljettaa halukkaat festarivieraat takaisin Tallinnaan. (Huom! Junalippu on ostettava ennakkoon!)  

Perjantai 06.05.

• 19.30 Graffititaideteoksen "Erilaiset, mutta yhdessä" avajaiset
  Taiteilijat Irina Sopina ja Olga Tjurina sekä Narvan taidekoulun opiskelijat
  Osoite: Linda 6  (lähellä Vaba Lava Narva -teatterikeskusta)
  
  
• 20.30 Narvan taiteilijaresidenssin (NART) suomalaisvieraan Jaakko Aution ääni-installaation "Piiril / Rajalla" avajaiset Kreenholmissa, osoite Joala 23c
  Aution ääniteos on valmistunut yhdessä usean narvalaisen ja yhden suomalaisen kuoron kanssa. Äänimaisemassa on vaikutteita Henrik Paciuksen sävelmästä, joka tunnetaan sekä Suomen että Viron kansallislauluna. Teos haluaa herättää kuulijassaan ajatuksia kansallisuuksista, ihmisten välisestä tilasta ja identiteetistä.
  
  
  
• 21.00 Viron taideakatemian (EKA) ja Wienin taideakatemian opiskelijoiden yhteisnäyttely "Where is body? / Missä on keho?", opastettu kiertokäynti
  Osoite: Narva Art Residency NART, Joala 18
  
  
• 22.00 EKA:n opiskelijoiden valoinstallaatioiden näyttelyn "Piirivalgus” (Rajavalo) avajaiset ja instrumentaalimuusikko Mick Pedajan konsertti
  Osoite: Gerassimovin puisto, Vassili Gerassimov 3

Lauantai 07.05.

• 12.00 TMW-viikonlopun Narvan avajaiset, Viron presidentti Alar Karis
  Osoite: Vaba Lava -teatterikeskus, Linda 2
  
  
• 12.00–18.00  Äänilevykirppis Vaba Lava -keskuksen edessä, tunnelmasta huolehtii DJ Janek Murd
  
  
• 
  12.00–18.00 EKA:n ja Wienin taideakatemian opiskelijoiden näyttely "Where is the body? / Missä on keho?"
  Osoite: Narva Art Residency NART, Joala 18
  
  
• 12.00–23.00 Jaakko Aution ääniinstallaatio "Rajalla / Rajala" Kreenholmissa, Joala 23c
  
  
• 
  12.00, 14.00, 16.00 ja 18.00  Jokiristeily Narvanjoella, kesto 1h (ei Narva-Jõesuuhun asti), laivalla muusikko ja kahvila – liput lähtöpaikalta Narvan satamasta tai ennakkoon tästä linkistä. 
  
  
• 15.00 ja 16.00 Opastettu englanninkielinen kierros suuessa Baltijets-kiinteistössä, joka 70 vuotta sitten oli salainen ja moniin karttoihinkin merkitsemättä jätetty sotateollisuuden tehdas keskellä Narvan kaupunkia, pääsyliput (15€) tästä linkistä.
  
  
• 22.00  EKA:n opiskelijoiden valoinstallaatioiden näyttely Gerassimovin puistossa

Kaupunkilavojen ilmaiskonsertit

• 
  Joaorgin rantatalon ja virkistysalueen aukio (osoite: Linnuse 2)13.00 DB4
  14.00 ЧЕ
  15.00 Marten Kuningas & Robert Linna
  16.00 Kanadalaisten artistien tunti
  17.00 Pale Alison
• 
  Dahlbergin aukio Narvanjoen promenaadilla
  13.30 Suomalais-ugrilaisia taiteilijoita
  14.30 Africa NOW! -artisteja sekä DJ:itä
  15.30 SHIRA
  16.30 virolaisräppäri Genka & Alla Jakubova -yhtye
• Katukoris- ja skeittipuisto (osoite: Tuleviku 9)
  14.00 Propazha
  15.00 SizeoptimaL
  16.00 Fenkii

Sunnuntai 08.05.

• 12.00 Äitienpäiväpiknik Luovien alojen keskuksen puutarhassa, osoite: Vabaduse 20
   
• 
  12.00-13.30 Opastettu viron- ja eng.kielinen kierros Kreenholmin jättimäisessä tekstiilitehtaassa, liput (aikuiset 12 €, alle 18v. lapset 6 €) tästä linkistä.
  
  
• 12.00, 14.00 ja 16.00  Jokiristeily Narvanjoella, kesto 1h (ei Narva-Jõesuuhun asti), laivalla muusikko ja kahvila – liput lähtöpaikalta Narvan satamasta tai ennakkoon tästä linkistä. 
  
  
• 12.00–18.00 Jaakko Aution ääniinstallaatio "Rajalla / Rajala" Kreenholmissa, Joala 23c
  
  
• 12.00–18.00 EKA:n ja Wienin taideakatemian opiskelijanäyttely "Missä on keho?", osoite: Narva Art Residency NART, Joala 18
  
  
• 13.00–14.00 Äitienpäiväkonsertti, esiintyjänä virolaisyhtye Curly Strings
  
  
• 14.00–16.00 Puidenistutustalkoot EV100-puistossa, A.Pushkini- ja Rakvere-katujen risteyksessä

Lue lisää Tallinn-Narva Music Weekin tapahtumasta täältä.

Virumaan luonto kukoistaa kahdessa kansallispuistossa

Virumaa on mainio ja moni-ilmeinen kohde luontomatkailijalle, sillä seudulla sijaitsee kaksi Viron kuudesta kansallispuistosta – hiljattain 50. syntymäpäiväänsä viettänyt Lahemaa rannikon kalastajakylineen ja siirtolohkareisine metsineen sekä useana eri alueena maan itäisimpiä osia kattava Alutaguse, jota on erämaisen maastonsa vuoksi kutsuttu myös Viron Siperiaksi. 

Tallinnasta tunnin ajomatkan päässä sijaitsevan, jo hieman ennen Virumaata eli Harjumaan maakunnan puolelta alkavan Lahemaan 72 500 hehtaarin laajuisia maisemia hallitsevat pohjoinen poimuileva rannikko, sen kalastajakylät (mm. Altja kesäkievareineen sekä Käsmu, jossa järjestetään joka kesä Viru Folk -musiikkitapahtuma), kivikkoiset rannat sekä kartanotiluksia ympäröivät metsät ja suoalueet. 

Vuonna 1971 koko entisen Neuvostoliiton ensimmäisenä perustetun puiston eläimistöä ovat mm. hirvet, ketut, ilvekset, villisiat mutta paikoin myös karhut ja muut metsän lajit. Seutu on Euroopan merkittävintä metsiensuojelualuetta, ja sieltä on luetteloitu yli 800 eri kasvilajia. Lahemaalla sijaitsee myös sellaisia aarnialueita, joille saa mennä vain luonto-oppaan kanssa.

Lahemaan vierailu- eli luontokeskus sijaitsee Palmsen kartanossa ja on avoinna ympäri vuoden. Sagadin kartanon yhteydessä toimii puolestaan valtion metsätalouskeskus RMK:n metsämuseo, joka tutustuttaa vieraansa alueen luontoon, metsänantimiin kuten sieniin ja paljon muuhun mielenkiintoiseen. Sagadista voit myös vuokrata polkupyörät, joiden avulla lähitienoisiin voi tutustua mukavasti. Katso Lahemaan kansallispuistoa ja sen luontoa esittelevä Youtube-video.

Yli 43 000 hehtaarin suuruinen, useasta erillisestä luonnon- ja maisemansuojelualueesta koostuva Alutagusen kansallispuisto perustettiin itäiselle Virumaalle v. 2018 osana Viron satavuotisjuhlia. Sen maastoa hallitsevat maan laajimmat havumetsät, Selisoon ja Puhatun suuret kosteikkoalueet, Peipsijärven pohjoinen ja samalla koko Viron pisin (32 km) hiekkaranta Smolnitsan dyyneineen, virtaukseltaan massiivinen Narvanjoki lukuisine lyhyine uomineen ja luhtineen, neljänkymmenen järven Kurtnan järvistö sekä yksi maan edustavimmista lehtipuita kasvavista ikimetsistä Porunissa. 

Kansallispuiston ytimen, Agusalun suoalueen, erikoisuus ovat maan ainoat sisämaan hiekkadyynit eli rämeisen maaston keskeltä harjumaisesti jopa 18 metrin korkeuteen kohoavat (viron kielellä) kriivat. Eläimistön osalta voit Alutagusessa tarkkailla mm. kotkien pesintää, Siperian liito-oravien lentoa sekä Viron ja Venäjän välillä aktiivisesti liikkuvien mesikämmenten elämää. 

Luonnon ohella Alutaguse suojelee ja vaalii alueen perinnekulttuuria. Kriivojen lähistöllä on sijainnut idästä Viroon 1100-luvulla vaeltaneiden vatjalaisten, joita myöhemmin on kutsuttu myös poluvernikeiksi, asuinpaikkoja. Heidän historiaansa ja tapoihinsa voi tutustua esim. Iisakun pitäjänmuseossa, joka on vain kivenheiton päässä Kauksin rannan äärellä sijaitsevasta rantapaviljongista ja puiston vierailukeskuksesta. Katso Alutagusen kansallispuistoa ja sen luontoa esittelevä Youtube-video.

Yhteistä maan vanhimmalle ja nuorimmalle kansallispuistolle ovat hyvin merkityt luontopolut ja patikointireitit sekä toimivat retkeilypalvelut – mm. läpi kolmen Baltian maan noin 20 km pituisin osuuksin ulottuvan Metsä-vaellusreitin varrella toimivat Hiker-Friendly -tunnustetut matkailupalvelujen tarjoajat sekä RMK:n nuotiopaikat huollettuine ulkokäymälöineen, jotka tekevät luonnossa kulkemisesta sekä jalkaisin että polkupyörällä helppoa. 

Lahemaata ja Alutagusta halkoo Tallinnasta Narvaan kulkeva rautatie. Pakkaa siis varavaatteet ja matkatarpeet satulalaukkuihin, osta pyörälle alennuslippu, tule Virumaan sydämeen junalla ja yhdistä kartano- tai kylpylälomaasi ajelu valitsemaltasi väliasemalta lampien ja pienten järvien välissä kiemurtelevia retkeilypolkuja pitkin majapaikkaasi tai kohti pohjoisrannikon upeita törmämaisemia ja kansainvälistä Eurovelo 13 -pyöräilyreitistöä

Tai jos olet liikkeellä (matkailu)autolla, pysähdy jonkin Virumaalla sijaitsevan luontopolun äärelle, jonka kehämäiseksi suunnitellun reitin voit kiertää ilman tylsää edes-takaista lähtöpisteeseen kulkemista. Läntisellä Virumaalla niitä sijaitsee mm. Käsmussa, Oandussa ja Seljamäellä sekä itäpuolella Kurtnassa, Lõpen kylän lähellä Kotkassa sekä Porunissa. Lue aiheesta lisää Visit Estonian sivulta.

Virumaan arvojen ja uudemman kultuurihistorian kannalta yksi hyvä pysähdyspaikka on myös Alutagusen läntisen pään Uljasten maisemansuojelualue, jonka läpi kulkee muinaismaakunnan nykyisin kahdeksi jakava raja – kylän talot sijaitsevat Länsi-Virumaalla mutta järvi sekä sen viereinen harju- ja räme luontopolkuineen sekä seudun korkeimpine pisteineen (95 m merenpinnasta) Itä-Virumaalla. Uljaste on tavallaan viron kielen kehto, sillä paikalla sijaitsee 14.03. liputuksin juhlistettavan äidinkielenpäivän aloitteentekijän muistokivi. Viron laulujuhlien vuosina länsivirulaiset ottavat sen luona aina vastaan itävirulaisilta juhlien soihtukulkueen tulen, viedäkseen sen kohti Harjumaata ja Tallinnan laulukenttää.

Ennen luontomatkalle lähtöä tutustu myös Viron ympäristöviraston havainnolliseen luonnon- ja maisemiensuojelualueiden nettikarttaan, johon on merkitty eläinten pesintäkausien aikoina vomassa olevat paikalliset luonnossa liikkumisen rajoitukset.

Ja mikä tärkeintä - kun pääset perille luonnon helmaan, hengähdä syvään ja anna ajatustesi irtautua arjen kiireistä. Nauti hetkestä sekä siitä, mitä näet ja kuulet ympärilläsi - anna virumaalaisen luonnon lumota. 

Viro alkaa Virumaalta

Yli 700 vuoden ajan on Tallinnan ohella koillisvirolainen Virumaan maakunta ollut suomalaisten tavaranvaihto- eli seprakauppiaiden sekä paikallista kulttuuria, vieraanvaraisuutta ja luontoa nauttivien lähimatkailijoiden huomion kohteena. Alueen historiallista merkitystä osoittaa sekin, että sen nimestä johdettuna on kutsumanimensä saanut koko Viron valtio ja kansa.

Mikä Virumaassa, sen läntiseksi ja itäiseksi maakunnaksi jaetussa seudussa sitten kiehtoo? Olen Suomenlahden etelärannalla asumieni 18 vuoden aikana loikoillut toki myös pärnulaisissa kylpylöissä ja käynyt Saarenmaalla toteamassa kesäiltaista valssia yhä tanssittavan. Yhä useammin olen silti päätynyt kotinurkiltani Tallinnasta alkavilla reissuillani Lahemaan rannikkokyliin ja upeille kartanotiluksille, entisen Neuvostoliiton hengestä hitaasti mutta yhä kiihtyvällä tahdilla uudistuviin Sillamäen ja Narvan kaupunkeihin, Rakveren sympaattiseen tunnelmaan ja tapahtumiin, Alutagusen kansallispuiston ikimetsiin ja soille sekä Euroopan neljänneksi suurimman sisävesistön tittelistä Saimaan kanssa kisaavan Peipsijärven yli 30 km pituisille pehmeille rantahietikoille.

Pohjimmainen peruste mielenkiinnolleni on aitous. Perusmukavia suurhotelleja ja ketjuravintoloita on maailman ja Vironkin matkailukenttä pullollaan, mutta Virumaalla kohtaa usein tekemisen meiningin sävyttämää rehtiä pienyrittäjyyttä – heitä, jotka ovat nykytrendien seuraamisen paineissakin säilyttäneet uskonsa tehdä asioita omalla tyylillään, ja juuri tekemisen eikä vain suunnittelun tai jahkailun kautta. Toimintaympäristö on haasteellinen ja palvelukulttuurissakin paikoin vielä menneisyydestä kertynyttä kehittämisen varaa, mutta niin se vaan on, että oikea Viro ikäänkuin alkaa Virumaalta – läntisimmiltä osiltaan lähes Tallinnan reunamilta. 

Lähde mukaani retkelle aitoon Viroon, veljeskansamme kotiseuduille Virumaalle. Tässä blogissa julkaistavat kirjoitukset perustuvat sekä omiin paikan päältä saamiini kokemuksiin, että virolaisen median ja paikallisten ihmisten kautta tarkistettuihin faktoihin. 

Blogin nettiosoite ”matka_Itä-Viroon” on aiemmin ollut ”sen kaikkein koillisimman Itä-Viron” eli Virumaan itäisen maakunnan matkailuväen hallinnassa. Ainakin tämän ja ensi vuoden ajan blogia isännöin kuitenkin toimeksiannon ja ihan oman henkilökohtaisen kiinnostuksenikin johdosta minä eli Timo Raussi - viisikymppinen viron kielen taitaja, kuorolaulaja ja kääntäjä sekä viestinnän moniosaaja, kuten eräs suomalainen lehti minua kymmenisen vuotta sitten tituleerasi. 

Tervetuloa ottamaan uuden matkan suunnaksi vertaistaan vailla Virumaa!