Sillamäe Itä-Virumaalla oli ennen vierailta suljettu kaupunki – nyt kaupungin hienoa keskustaa entisöidään ja kaupunki kehittää matkailupalveluja

Sillamäen keskustassa kävelykatu vie suoraan merelle.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Ensimmäinen tunne Sillamäessä Koillis-Virossa on hätkähdys. Kun seisoo kulttuuritalon edessä olevilla portaille, silmien eteen avautuu Sillamäen keskusta, josta Mere puisteen kävelykatu vie suoraan rantaan.

Loppusyksyn tuuli ja räntä vihmovat päin kasvoja. Sillamäen keskusta on lähes tyhjä. Vain muutama kulkija uhmaa vinkuvaa tuulta. Sillamäe on saanut lisänimekseen town of fresh seawinds, tuulten kaupunki.

Kaupungin arkkitehtuuria nimitetään stalinistiseksi arkkitehtuuriksi. Kaupunki rakennettiin pääosin 1950-luvun alussa. Jotkut arvostelevat arkkitehtuuria sen mahtipontisuudesta. Minulle arkkitehtuuri tuo mieleen uusklassismin. Näkymä valkoisten ja keltaisten talojen reunustamalle viivasuoralle kävelykadulle on yksinkertaisesti hieno. EU tukee parhaillaan tapahtuvaa kaupungin kunnostusta.

Keskustan uusklassismia.

Itä-Virumaalle seikkailumatkalle lähtevälle Sillamäe on ehdoton vierailukohde. Se on salaisuuksien kaupunki, sillä Viron ollessa osa Neuvostoliittoa Sillamäe oli suljettu kaupunki. Neuvostoliitto sijoitti sinne toisen maailmansodan jälkeen kemianteollisuutta ja rikasti uraania ydinaseteollisuuteen.

Ennen toista maailmansotaa Sillamäe oli kaunis idyllimäinen kylä, jonka maisema oli osa Viron pohjoisrannikon kansallismaisemaa. Siellä kävi taiteilijoita ja kesänviettäjiä Pietarista.

Sillamäe  tuhoutui pahasti pommituksissa. Kun kaupunki rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, siitä puhuttiin erityiskoodilla. Raja-alueella tarkastettiin passi.

Neuvostoajan museo.

Neuvostoajasta Sillamäessa kertoo kaupungin kulttuuritalon väestönsuojaa sijoitettu pieni museo. Esillä on punalippuja, kunniakirjoja, univormuja, sotatarvikkeita, kaasunaamareita sekä  julisteita neuvostoajan laulajista ja näyttelijöistä. Toki sieltä löytyy myös Leninin kipsinen rintakuva.

Kulttuuritalo on Sillamäen kulttuurielämän virkeä keskus. Siellä järjestetään konsertteja ja teatteriesityksiä ja siellä käy vierailevia ryhmiä muun muassa Venäjältä. 

Neuvostoajan museo on Sillamäen museon sivupiste. Päämuseossa (Kajaka tänav 17 A) on kuusi salia, jotka esittelevät Sillamäen kaupungin historiaa, elämää 1950-luvulla, läheisen Vaivaran kunnan elämää 1700-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Soittorasia-salissa näkee kiinnostavan kokoelman historiallisia soittimia, levysoittimia ja radioita.

Kaupunginmuseon leluja.

Museossa on meneillään askartelutunti, kun pyrähdämme sisään.

”Tämä kuuluu Sillamäen koulun opetukseen”, kertoo opettaja Irina Zamarina.

Museossa työskentelevä Aleksandr Popolitov esittelee nukke- ja lelukokoelmaa. Kahteen museosaliin on kerätty tavattoman paljon nukkeja eri aikakausilta.

Erityisen ylpeä Popolitov on museon laajasta kivi- ja fossiilikokoelmasta. Hän on kerännyt niitä sinne itse Viron rikkaasta maaperästä.

Erityislaatuisensa vuoksi Sillamäe kiinnostaa monia elokuvatekijöitä.  Siellä on kuvattu lukuisia elokuvia, muun muassa suomalaisen Ikitie-elokuvan jotkut kohtaukset kuvattiin Sillamäessä.  

Katso video Sillamäestä

Lue Sillamäen puistotien avajaisista

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Konserttisali kultturikeskuksessa.

Neuvostoajan museo.

Kaupunginmuseo.

Kansatieteellinen museo,

Soittimia.