Kukrusen kartano esittelee kahden virolaisen suurmiehen elämää - Robert von Toll löysi palavankiven, Eduard von Toll seikkaili Siperian jäätiköillä

Kukrusen kartano.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron historiassa palavakivi on ollut tärkeä energian lähde ja on sitä edelleen. Ensimmäisenä palavan kiven otti käyttöön aatelismies Robert von Toll (1802-1876). Hänestä tuli kuuluisa vaikuttaja Kukrusen kylässä, jossa hän isännöi 1800-luvulla kartanoa.

Toinen kuuluisa von Toll on geologi Eduard von Toll (1858-1902), joka hankki mainetta tutkimusmatkailijana. Hän teki useita tutkimusretkiä Pohjoiselle jäämerelle.

Näiden kahden suurmiehen uraa ja elämää esitellään Kukrusen kartanossa. Siellä avattiin vuonna 2010 Polaarmõis-museo, jossa on useita näyttelyhuoneita.

Robert von Toll opiskeli Pietarissa merikadettikoulussa ja teki sotilasuran tsaarin armeijassa. Hän oli ahkera mies.  Kukrusen kartanon hän sai suvultaan arvanheitolla.

Näyttelysali.

Kukrusessa hän perusti koulun ja rakensi kartanon maille hienon puutarhan. Hän edisti Pietarin ja Tallinnan välistä rautatiehanketta. Rata valmistui 1870. Hän oli kiinnostunut musiikista ja lahjoitti vuonna 1869 paikallisille kuorolaisille matkaliput Tarton laulujuhlille.

Robert von Toll otti ensimmäisenä Virossa käyttöön palavankiven huomattuaan, että kivi palaa ja siitä saa energiaa. Nimi kukersiitti (öljyliuske) juontuu Kukrusen kartanosta. Von Toll ryhtyi käyttämään palavaakiveä kartanon viinatehtaassa.

Eduard von Toll oli Robert von Trollin serkku ja huimapää, joka halusi valloittaa Pohjoisen jäämeren. Hän teki 1880-luvulla useita tutkimusretkiä  Pohjois-Siperiaan ja Uuden-Siperian saarille Venäjän tiedeakatemian palveluksessa.

Laivan keittiö.

Hänen kohtalokseen koitui Sannikovin maa. Eduard von Toll johti 1900-1902 retkuetta, jonka tavoitteena oli löytää Siperian rannikolta salaperäinen Sannikovin maa. Tutkimusryhmä vietti kaksi talvea Uuden-Siperian saarilla arktisissa oloissa.
Eduard ja hänen seurueensa todennäköisesti kuolivat, kun he yrittivät palata jalkaisin takaisin mantereelle 1902. Ryhmän ruumiita ei löydetty, mutta Eduard von Tollin päiväkirja löytyi.

Kartanomuseossa  voi eläytyä kahden von Tollin suurmiehen elämään ja tutkia, miten herraskartanossa elettiin.
Näytteillä on muun muassa Robert von Tollin työpöytä ja työtuoli. Vitriinissä on kolikoita ja sinettejä, joita hän keräsi.

Kartanossa pääsee kurkistamaan myös vaatekaappiin, ja halukkaat voivat pukeutua historiallisiin asuihin. Kartanon kellarikerros perehdyttää Eduard von Tollin tutkimusretkiin. Siellä on karttoja,  laivan hyttejä ja leikkipaikka, jossa lapset voivat kuvitella seikkailevansa Jäämerellä.

Seikkailu lapsille.

Tutkimusmatkoilla piti aina olla mukana sipulia, koska siitä sai C-vitamiinia.

Tämän vuoden alussa Kukrusen kartanon toisessa siivessä avattiin majoitustilaa matkailijoille. Siellä on kymmenen vuodetta ja keittiö. Koko majoitustila maksaa vuorokaudelta sata euroa, yksi huone maksaa 30 euroa.
Upeassa juhlasalissa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia. Kukrusen kylästä on noin kymmenen minuttin ajomatka Jõhviin ja parinkymmenen minuutin matka Toilaan. Kartano on talvella avoinna viikonloppuisin ja kesällä joka päivä.


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Pukuja voi sovittaa.

Asusteita.

Juhlasali.

Jääkarhuja.

Matkaan tarvittiin sipulia.

Rottakin himoitsi ruokaa.

Matkaan tarvittiin karttoja.