Tuesday, 23 June 2020

Viron itäisimmässä maakunnassa on seikkailumaan tuntua ja paljon jännittäviä nähtävyyksiä




Narva-Joesuussa voi nauttia rantaelämästä.
 Itä-Virossa järjestetään ensi syksynä ensimmäisen kerran maakunnan tunnustilaisuus – kolmepäiväiset seikkailufestivaalit nimeltään Seiklusfest. Seikkailla täällä voi tietysti myös vuoden muina 362 päivänä yhdistelemällä elämyksiä spa-rentoutukseen, maukkaaseen ruokaan ja nähtävyyksiin, joita Viron itäisimmässä maakunnassa on riittämiin.
Kun matkailulehti Traveller tilasi jokin vuosi sitten Itä-Virumaata esittelevän jutun, ja se pakotti pohtimaan maakuntaa kokonaisuutena. Jutulle asetettu 7000 kirjaimen raja aiheutti hankaluuksia, sillä miten Itä-Virumaan runsaita houkutuksia voisi kuvata niin vähillä sanoilla? Ilmeni, että se on mahdollista, kun rajoitutaan vain ruokahalun herättämiseen. 

Joten: Itä-Virumaa on seikkailumaa, jossa voi seikkailla ilmassa, vedessä sekä maan alla ja päällä.  
Omana seikkailunaan voi pitää jo rajakaupunki Narvaa. Siellä virolaisetkin voivat kokeilla, selviääkö viron kielellä vai ei. Narvan museossa selviää. Kesäisin linnoituksen pohjoispiha muuttuu 1600-luvun käsityöläisten pihaksi, jossa toimii apteekki, tekstiili-, puu-, keramiikka- ja sepän paja. Pohjoispihan tilaisuuksien kalenteriin mahtuu monta teemapäivää, nahkataiteesta  rohdoskasvien käyttöön asti.
Narvan linnassa voi eläytyä historiaan.


Tänä kesänä vierailijoille avautuu tähän asti suljettuna ollut linnoituksen itäsiipi uusine näyttelyineen. Narvan museon oppaiden johtamat tutustumiskäynnit auttavat löytämään myös muuten suljetun Kreenholmin alueen, jossa voi saada aavistuksen siitä, miten suunnaton täkäläinen tekstiiliteollisuus on ollut. Nyt Kreenholmiin suunnitellaan mahtavaa viihde- ja liikekeskusta. Ensimmäisenä vaiheena tästä on Varese-saaren historiallisissa puuvillavarastoissa alkanut Kreenholmin tekstiilimaailman rakentaminen. Ainutlaatuinen matkailunähtävyys tulee kertomaan puuvillaan, tekstiiliin ja muotoiluun liittyviä tarinoita. 

Kahtena viime kesänä on Varese-saarelle päässyt Tarton Uuden teatterin kesänäytelmän Kremlin satakielet (Kremli ööbikud) ansiosta. Näytelmä toi Narvaan kymmeniätuhansia kotimaisia matkailijoita. Oli symbolista, että laulaja Jaak Joalan elämä avautui näytelmässä nimenomaan täällä Viron ja Venäjän rajalla, sillä rakastettu laulaja itse jäi kahden maailman – Viron ja Venäjän – väliin.

Täysin omalaatuinen maailma avautuu Narvan tekojärven luona, jossa kanavat ja niitä reunustavat venevajat muodostavat Narvan Venetsiana tunnetun alueen. Siinä missä narvalaisten datšat ovat esimerkkejä spontaanista arkkitehtuurista, tunnustettua nykyarkkitehtuuria edustaa rajakaupungissa Joaorun rantapaviljonki, joka oli myös ehdolla Viron arkkitehtiliiton vuoden palkinnon saajaksi, ja Tarton yliopiston Narvan oppilaitoksen rakennus, jonka suunnittelijat saivat Viron kulttuurirahaston vuosipalkinnon

Vanhaa Narvaa ei ole kovin paljon jäljellä, mutta sitä etsiessä kannattaa linnoituksen, Kreenholmin ja raatihuoneen ohella kurkistaa 300-vuotiaan Victoria-bastionin kivisiin kasematteihin, jotka Euroopan unionin rahoituksen turvin avattiin matkailijoille. Eurorahalla on kauniin ilmeen saanut myös jokipromenadi, josta avautuu  näkymä Venäjälle.

Elämyksiä lupaa myös kävelykierros naapurikaupungissa Sillamäellä, jossa hiljattain uudistettiin Mere-puistotie. Promenadi alkaa kulttuurikeskuksen luota ja johtaa stalinistista arkkitehtuuria edustavasta kaupungin keskustasta meren rantaan. 

Promenadillaan voivat ylpeillä lähes kaikki Itä-Virumaan kaupungit. Kohtla-Järven promenadille ilmettä luovat suihkulähteet, maakuntakeskus Jõhvin promenadia koristavat kirkkaanpunaiset karpalotuolit ja valkoiset lumipalloja muistuttavat valaisimet. Pitkät perinteet omaavan kylpyläkaupungin Narva-Jõesuun promenadin varrella levähtämään kutsuvat puiston penkit, tyylikkäät paviljongit ja rannan hiekkadyyneille rakennetut terassit.

Narva-Jõesuun suurin aarre onkin 12 kilometrin pituinen mäntymetsän rajaama hiekkaranta. Narva-Jõesuu ei ole tosin niin ehostettu kuin Viron kesäpääkaupunki Pärnu, mutta rannan kauneuden osalta Narva-Jõesuu voittaa kilpailijansa ylivoimaisesti.

Yhtä hyvän kesänviettäjien paratiisin löytää Peipsi-järven hiekkaiselta pohjoisrannalta, jossa hiekkarantaa riittää yli 30 kilometriä Kauksista Vasknarvaan saakka. Tämä ranta sopii varsinkin niille, joiden mielestä merivesi on kylmää. Lämminvesistä rantaa ja upeaa luontoa löytää myös Viron järvisimmältä alueelta. Kurtnan järvistöön kuuluu yli 40 järveä. Retkipolkua kulkemalla niistä onnistuu samalla kertaa nähdä yksitoista.
Oru-puisto.


Itä-Virumaan tunnetuimmat retkipolut ovat Kotka ja Selisoo, jotka johtavat soiden salaperäiseen maailmaan. Retkipolkua voivat nykyisin kulkea myös Viron korkeimman putouksen, Valasten putouksen ihailijat. Tunnelmaltaan romanttisemman kävelykierroksen tarjoaa Toilan Orun (suomeksi laakson) puisto vanhoine puistoteineen, suihkulähteiden kaunistamine linnanpuistoineen, runsaslajisine arboretumeineen, valkoisine paviljonkeineen ja salaperäisine luolineen. Täällä on muun muassa kuuluisa Hõbeallika-luola.
Silloin kun kesäilma ei suosi ulkona oloa, lomailijan käytössä on monta ensiluokkaista kylpylää, joita kannattaa hakea Narva-Jõesuusta, Toilasta ja Mäetaguselta.

Kun ajatellaan sanaa ”seikkailu”, ensimmäisinä tulevat mieleen Viron kaivosmuseo, Kiviõlin seikkailukeskus ja Aidun vesimaailma. Nämä kaikki liittyvät virolaisen ruskean kullan eli palavankiven kaivamiseen ja ovat kääntäneet teollisuuden matkailun palvelukseen.
Entisellä kaivospaikkakunnalla Kohtla-Nõmmella sijaitseva kaivosmuseo tarjoaa Viron syvimmän elämyksen. Sitä varten laskeudutaan kypärä päässä ja kaivosmiehen takki päällä jopa kahdeksan metrin syvyisiin kaivoskäytäviin, jotka ovat yhtä kosteita ja hämäriä kuin siihen aikaan, kun sieltä vielä tuotiin palavaakiveä ylös.

Maanalaisen kokemuksen jälkeen voi tarjota itselleen maanpäällisen adrenaliiniannoksen. Rikastustehtaan luota lähtee Adrenaator Grupin louhossafari, joka vie maastureilla vaikeakulkuiseen maastoon. Siellä on niin vuorenhuippuja, tekojärviä kuin kanjoneitakin. 

Seikkailukolmion seuraava huippu sijaitsee Kiviõlissä. Se on enemmän tunnettu jätemäelle perustettuna talvikeskuksena, jossa voi tavata Kelly Sildarunkin, mutta se tarjoaa  myös kesäistä viihdettä. Liikennekaupunki, sammutusakatemia, kesäinen lumirengasrata, mäkiautorata ajanottoineen ja korkealla seikkailupuisto houkuttelevat yhtä lailla niin perheitä kuin koululaisryhmiäkin.

Kohtla-Nõmmea ja Kiviõliä lähellä avautuu lisäksi vesimaailma, joka on perustettu entisen palavankiven louhoksen tekomaastoon. Aidu Veemaa -nimistä keskusta kehitetään siten, että sikäläisillä kanavilla voi järjestää huipputason soutukilpailuita. Tavallisille kävijöille siellä on varattu  viihteellistä vesitoimintaa.

Ulkoilmassa liikkumista suosii myös Alutagusen loma- ja urheilukeskus Pannjärvellä. Talvella hiihtoladut ovat siellä käyttökunnossa silloinkin, kun muualla Virossa tulee tyytyä mutajuoksuun. Pannjärvellä on valaistujen kuntopolkujen lisäksi ympärivuotinen snowtube- ja seikkailupuisto, jossa toiminnan kruunaa ilma-ajelu järven yli. 

Kulttuurista kiinnostunut kävijä ei voi Itä-Virumaalla välttää Kuremäen luostaria. Yli satavuotiaassa nunnaluostarissa on nykyajan elämän vaatimat mukavuudet, muun muassa modernit energianlähteet kuten tuuligeneraattorit ja aurinkokennot. Toisaalta luostarissa eletään kuten vanhaan aikaan, eli työ vaihtuu rukoiluun ja rukoilu työhön. Ainoan Virossa toimivan ortodoksisen naisluostarin portit ovat avoinna vieraille.
Kuremäen luostari.


Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneiden kannattaa tehdä myös kartanokierros. Esimerkiksi Kukrusen kartanolla on mahtava nimi ”polaarikartano”, jonka se on saanut von Tollien suvun yhden jäsenen Eduardin mukaan, joka innokkaana vaeltajana etsi Sannikovin maata. Kukrusen kartanonäyttely kertoo baltiansaksalaisista, von Tollien suvusta ja myös elämästä arktisilla alueilla. Ontikalla suurin nähtävyys on nykyisin kartanon omistaja – Suomen historian menestyksekkäin alppihiihtäjä, maailmanmestari Kalle Palander. 

Itä-Virumaan löytämiseen ei yksi päivä riitä. Yöpymispaikkojen valikoima on suuri ja tasokkaita paikkoja, joissa ruokailla, syntyy jatkuvasti lisää. Ravintolaopas White Guide 2020 suosittelee näillä main viittä ruokapaikkaa: Gruusialainen taverna Mimino sijaitsee Jõhvin kupeessa, kahvila Muna Tarton yliopiston Narvan oppilaitoksessa, ravintola Rondeel Narvan linnassa, ravintola Franzia Narva-Jõesuussa ja Tulivee-ravintola Liimalan rannalla.
SIRLE SOMMER-KALDA 
Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.




No comments:

Post a comment