lauantai 27. kesäkuuta 2020

Seikkaile Valasten retkipolulla - koe törmämetsän kasvit ja vehreys


Valasten lomakylä.
Valasten retkipolku kulkee noin 700 metriä rannassa ja saman verran  törmämetsässä. Laskeutumista on ja nousua  55 metriä  pitkin rauta- ja lautaportaita pitkin. Retkipolulla on lähes sama korkeusero kuin Viron korkeimman mäen Ison Munamäen juurelta huipulle noustessa, joksi on mitattu 60 metriä.

Törmän alla olevalla kivikkorinteellä liikkumista helpottavat pitkospuut. Törmämetsässä tapaa kasvustoja ja vehreyttä, jotka eivät ole pohjoismaiselle metsälle ominaisia, mutta ovat poikkeuksellisten kasvuolosuhteiden ansiosta mahdollisia. Meri ja törmästä vuotava pohjavesi pitävät alarinteen tasaisen kosteana ja rikastavat sitä kivennäisperäisillä ravinteilla. Korkea ranta suojaa metsää suoralta auringonvalolta ja tuulelta, ja meri estää suuret lämpötilanvaihtelut.

Kasveista tällaisessa kosteassa ja varjoisassa metsässä viihtyvät esimerkiksi saniaiset, joita törmämetsässä kasvaa kymmenkunta lajia. Ruohorinnettä hallitsevat vuohenputki- ja nokkoskentät. Eläimistä runsaasti vanhoja puita kasvava ympäristö sopii hyvin lepakoille, sillä siellä on riittävästi hyönteisiä, joiden määrää säädellä.

Ihmisten on törmän ja meren välisessä metsässä paljon hankalampaa toimia. Ennen toista maailmansotaa, kun rantaväen maatilojen rajat ulottuivat mereen saakka, piti toimeen tullakseen olla kekseliäs. Jos haluat  kuulla paikallisesta elämästä enemmänkin, voit tilata opastetun kävelykierroksen Valasten lomakylästä. Retkioppaina on lakimiehen koulutuksen saanut pariskunta Indrek ja Aili Arming.

Valasten lomakylän isäntäväki kertovat, miten rantakalastajat savustivat rantaviivalla törmämetsästä saaduilla lepillä ja nokkosilla silakoita ja raahasivat kalaa koreissa törmän reunalle. Sitten kalastajien saalis kuljetettiin hevosilla myytäväksi Tarttoon ja Narvaan.

”Ylöstulo- ja alasmenopaikkoja oli maatalojen luona olemassa, mutta ne olivat erittäin jyrkkiä eikä niissä ei voinut kuljettaa raskaita kalalaatikoita. Nämä paikat ovat edelleen olemassa ja paikalliset tietävät ne, mutta matkailijoiden on parempi kulkea portaita pitkin”, Indrek Arming suosittelee.

Retkellä, joka sai viimeisimmässä Itä-Virumaan parhaan seikkailun kilpailussa yleisön palkinnon, jaetaan myös jätesäkkejä. Näin voi huolimattomien ihmisten törmämetsään heittämiä roskia panna sinne, missä niiden oikea paikka on. Aivan tyhjin käsin palaaminen onnistuu valitettavasti harvoin.

Valasten retkipolulla alku voi olla loppu, ja päinvastoin. Lomakylän järjestämä retki alkaa Ontikalta ja päätyy Valasten kahvilan luo, jossa voi virkistäytyä  retkikeitolla. Kahvila on suuren osan vuodesta avoinna vuorokauden ympäri. Ruokailla voi jopa auringonnousun tai -laskun ihailemisen jälkeen. Jos haluaa nähdä nuo molemmat, voi majoittua Valasteella– siihen on käytössä mukavuuksin varustettu lomamökki ja leirimökit, mahdollisuus käyttää grillimajaa ja kylpytynnyriä sekä vuokrata polkupyöriä tai pysäköidä oma matkailuauto.

Retken voi yhtä hyvin aloittaa Valasteltakin ja päätyä loppusuoralle Ontikalla. Siinä tapauksessa taaempana näkyy Ontikan kartano. Sen omistaja on maailmanmestari ja Suomen historian menestynein alppihiihtäjä Kalle Palander, joka on kertonut, että Ontikalle sattuessa häntä kiehtoi sekä kartano että törmärannikon kauneus.

Kiinteistön hankinnasta tulee pian kuluneeksi kymmenen vuotta ja tänä aikana onnettomassa kunnossa ollut kartano on herätetty osittain henkiin. Palanderit ovat kohentaneet satavuotiaan palvelusväen talon viihtyisäksi hotelliksi ja kunnostaneet entisen ladon, jonka ensimmäisessä kerroksessa on hevostalli ja toisessa asuintiloja.

Isäntäväki ponnistelee, jotta lähes 800 neliömetrinen kartanon päärakennus saavuttaisi entisen loistonsa, mutta siinä on vielä tekemistä. Alkuun on puhdistettu sisäkattoja ja kaunista tiiliseinää rappauksen alta taidenäyttelyitä varten. Pihalla katseita vangitsevat  hevoset ja ruusut – molemmat ovat emäntä Riina-Maijan suuri rakkaus. Ruusujen bonus silmänilon lisäksi on se, että hevoset eivät syö niitä. Esimerkiksi toisin kuin pelargoneja.

SIRLE SOMMER-KALDA


Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti