Lapsiperheet viihtyvät Itä-Virossa - lue perheen matkasta Kiviõlin seikkailupuistoon, Toilan perhekylpylään ja Kukrusen kartanoon

Narva-Jõesuu houkuttelee hiekkarannoillaan.

Itä-Viron vetovoima lomakohteena kasvaa. Majoitustilastot kertovat, että toukokuussa ja alkukesästä  Itä-Virumaalla yöpyi enemmän suomalaisia kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Myös suomalainen media kirjoittaa Itä-Virosta. Rantapallo julkaisi neliosaisen  sarjan Itä-Viron lapsiperheille sopivista kohteista, Karjalainen vieraili Toilassa ja Voi Hyvin –lehti tutustui Kuremäen luostariin.

Lapsiperhe matkaili Itä-Virossa

 Rantapallon kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa nimimerkki Lähtöselvitetty kertoo perhematkasta Itä-Viroon, jossa mukana on kolme lasta. Lapsille yksi matka kohokohdista oli laivamatka Eckerö Linen Finlandialla leikkipaikkoineen. Ensimmäisenä päivänä perhe vieraili Kiviõlin seikkailukeskuksessa, joka sopii kokeilunhaluisille, koska siellä voi esimerkiksi ajaa mäkiautolla tai kiipeillä vaijereiden varassa.

Perhe yöpyi Toilan kylpylässä, jossa heitä ihastutti kylpyläosasto monine altaineen. Perhe nautti vaeltelusta luonnossa. Upea kokemus oli esimerkiksi Narva-Jõesuun hiekkarannat. Toinen hämmästyksen aihe oli Peipsijärvi, jossa vastaranta oli niin kaukana, että järvi tuntui meren kokoiselta. Kauksin rannalla on  mukavia samoilupolkuja.

Itä-Virossa on mukava osallistua käsityöpajoihin. Toilan kylpylähotellissa perhe pääsi muotoilemaan savimukit ja Avinurmen puuaitassa he maalasivat perhosrintaneulat.

Artikkelin kirjoittaneen Katjan mukaan Viron itäosissa on sellaista koskematonta tunnelmaa, joka muualta Virosta on hiljalleen kadonnut.  Luonto ja maisemat tekivät häneen suuren vaikutuksen.

www.rantapallo.fi

Seikkailua Kiviõlissä

Tasapainoilua seikkailupuistossa.

Kirjoitussarjan toisessa osassa Lähtöselvitetty kertoo Kiviõlin seikkailukeskuksesta. Seikkailukeskus on rakennettu entisen tuhkamäen päälle. Mäki syntyi, kun alueelta louhittiin palavaa kiveä, josta tuotettiin liuskeöljyä. Tuhkamäkeen kasattiin jätteet. Jätevuoren päälle rakennettiin laskettelukeskus.

Kiviõli on talvisin laskettelukeskus ja kesäisin seikkailupuisto. Lapset pitivät puiston leikkipaikoista ja kiipeilykohteista. Perhe nautti veneajelusta, koska lapsetkin pääsivät kokeilemaan ohjaamista.  Liikennekaupungissa on mukavia pieniä autoja. Kiviõli tarjosi perheelle enemmän tekemistä kuin aika antoi myöten.

www.rantapallo.fi

Perhekylpylä Toilassa

Lapset viihtyvät Toilan kylpylässä.

Sarjan kolmannessa osassa Lähtöselvitetty esittelee Toilan kylpylän. Rakennus oli alun perin kaivosmiesten parantola. Perusteellinen remontti tehtiin vuonna 2000, jolloin hotelliin rakennettiin altaat. Perhe viihtyi hyvin saunamaailmassa, jossa saunoja on peräti kymmenen. Myös kattoterassilla on kaksi saunaa ja palju.

Toilan kylpylä tunnetaan terveyskylpylänä, mutta kirjoittajan mukaan se sopii erittäin hyvin myös lapsiperheille. Pienimmille lapsille on tarjolla kellukkeita ja leluja. Lapset viihtyivät myös leikkitiloissa. Toilassa on pallomeri, paljon leluja, kiipeilyviidakko, liukumäkiä ja peliosasto. Perhe piti Toilan kylpylää keitaana, josta ei loman aikana tarvitsisi poistua minnekään.

www.rantapallo.fi

Kiehtova kartano

Lähtöselvitetyn Itä-Viron kierros päättyi  Kukrusen kartanoon, jossa perhe tutustui jo 1400-luvulla perustettuun kartanoon. Historiallinen kartano avattiin museona vuonna 2010.

Museossa saa tuntumaa siitä, miten kartanossa ennen vanhaan elettiin. Siellä voi pukeutua historiallisiin asuihin ja kirjoittaa sulkakynällä. Pelkkä oviaukosta kulkeminen leveässä vannehameessa on haastavaa.

Kukrusen leikkihuone.

Kartanon kuuluisin asukas oli tutkimusmatkailija Eduard von Toll, joka tutki napaseutuja. Hän kuoli retkellään vuonna 1902, kun hänen seurueensa etsi Jäämereltä Sannikovin maata. Kartanon kellarissa on Eduard von Tollille omistettu havainnollinen museo, joka kertoo hänen tutkimusmatkoistaan.

Lapsille on rakennettu pohjoisnavaksi sisutettu leikkihuone, jossa pienet lamput tuovat valoa pimeään lumimaisemaan. Lasten iloksi museossa juoksentelevat myös husky-koira ja sen pentu.

www.rantapallo.fi

Karjalainen ihastui Toilaan

Joensuussa ilmestyvän Karjalainen-lehden toimittaja Susanna Särkkä vieraili Toilassa, josta hän löysi Baltian upeimman puiston, Oru-puiston. Kirjoittaja nautti siitä, että Toilan rannoilla voi kulkea ilman turistilaumoja. Oru-puistoon sisältyy kosolti historiaa. Suomen presidentti P.E. Svinhufvud tapasi siellä Viron presidentin Konstantin Pätsin vuonna 1936. Alueelle rakennettiin komea linna 1890-luvulla, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa.

Oru-puistoon on istutettu 270 pensas- ja puulajia. Osa tuotiin Kaukoidästä ja Amerikasta asti. Sinne pystytettiin myös veistoksia, suihkulähteitä, huvimajoja ja kukkatarhoja.

Puiston reunalle rakennettiin vuonna 1904 Villa Meretare vierasmajaksi.  Nykyään huvilaa emännöi suomalainen Jaana Nurro, joka ottaa huvilassa vastaan matkailijoita. Villa Meretareen mahtuu 20 vierasta.  Kaikki huoneet ovat erilaisia, ja ne on sisustettu antiikkikaupoista löytyneillä ja perinnöksi saaduilla huonekaluilla. (Karjalainen  14.7.2019)

www.karjalainen.fi

 Voi Hyvin vieraili luostarissa

Kuremäen luostari.

Voi Hyvin –lehti julkaisi heinäkuun numerossaan  (6/2019) laajan artikkelin Kuremäen luostarista. Luostarissa asuu ja työskentelee edelleen yli sata nunnaa. Luostarissa voi vierailla, mutta vierailijoiden on syytä antaa rauha askareitaan tekeville nunnille. Luostarin vierasmajassa voi yöpyä.

Kuremän luostari on kuuluisa pyhästä tammestaan ja pyhästä lähteestään. Tarinan mukaan talonpojat löysivät tammen haarasta ikonin 1500-luvun lopussa Liivin sodan aikana. Ikonin löytyminen oli merkki siitä, että paikalle piti rakentaa luostari. Nunnaluostaria alettiin rakentaa paljon myöhemmin, vuonna 1891.

Luostarin muurien ulkopuolella on pyhä lähde, jonka raikasta vettä voi maistaa. Alueella on useita kirkkoja ja asuinrakennuksia. Puiset asuinrakennukset on maalattu ruskeiksi ja väri sointuu hyvin kirkkoihin. Alueella voi ihastella kukkaistutuksia ja kahta kookasta puukekoa, jotka nunnat ovat koonneet polttopuista.

Pyhiinvaeltajat vaeltavat luostariin etenkin elokuussa, jolloin vietetään Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivää. Silloin pyhiinvaeltajat kiertävät kulkueena luostaria viikon ajan joka päivä.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Itäinen Viro tarjoaa kesällä koko perheelle seikkailuja, luonnonrauhaa ja monenlaisia elämyksiä.

Perhepaketin voittaja

Itä-Viro osallistui Lapsimessuille huhtikuussa Helsingin messukeskuksessa. Messuilla kävi ennätykselliset 60 448 vierasta. Itä-Viron osastolla sai pyörittää onnenpyörää, jonka edessä oli koko ajan jono. Kyselyyn vastanneiden ja uutiskirjeen tilaajien kesken arvottiin lapsiystävällinen perhelomapaketti Itä-Viroon. Sen voitti Mimmi Koukkula perheineen Rajamäeltä. Onnea voittajille.

Perhepakettiin kuuluvat matkat Eckerölinella, kahden vuorokauden majoitus Toilan kylpylässä, maanalainen retki Viron kaivosmuseoon Kohtla-Järvellä sekä elämyksellinen päivä Kiviõlin seikkailu- ja elämyskeskuksessa. Toilan kylpylässä on useita altaita, saunoja, lasten leikkimaailma ja savitupa. Kaivosmuseossa voi tutustua palavankiven louhintaan.

Kiviõliin seikkailemaan

Kiviõlin elämys- ja seikkailukeskus tarjoaa kesällä koko perheelle huimia ja vauhdikkaita seikkailuelämyksiä erilaisissa laitteissa ja temppuradoilla.
Seikkailu- ja toimintapisteitä puistossa on viitisentoista. Vaijerirata on yksi seikkailupuiston houkutuksista. Rohkeutta ja seikkailumieltä voi testata myös Tarzan-hypyllä ja vapaalaskeutumishypyllä.

Rauhallisempaakin menoa on tarjolla. Tekolammella voi ajella sähkömoottoriveneellä, kaivinkoneen kahvaa ohjaillessa saa tuntumaa kaivosmiehen elämään ja palokuntaopistossa pääsee ruiskuttamaan vettä kuviteltujen liekkien päälle.

Seikkailupuisto on rakennettu Kiviõlin laskettelukeskuksen viereen. Kiviõlissa avattiin laskettelukeskus vuonna 2013 ja perhepuisto kesällä 2018.

Lue lisää

https://seikluskeskus.ee/fi/

Kylpylöitä

Hiekkarantaa Narva-Jõesuussa.

Narva-Jõesuu Suomenlahden rannalla on perinteistä kylpyläaluetta, jossa lomailtiin jo 1800-luvulla. Siellä on terveellisiä mäntymetsiä ja kaksitoista kilometriä hiekkarantaa. Upea kylpylähotelli on Meresuu spa, jossa on useita saunoja ja kylpyläosastoja. Meresuussa voi osallistua saunarituaaliin. Lapsille on tarjolla hyvät leikkitilat. Ateriat voi nauttia seisovasta pöydästä tai tilata a la carte –listalta.

Lue lisää

Savitöitä Toilassa.

Toilan kylpylä kuuluu Viron parhaimpiin kylpylöihin. Siellä on liukumäkiä ja lastenaltaita lapsille. Aikuiset ja yli 18-vuotiaat voivat rentoutua japanilaistyylisessä Orkidea-kylpylässä, jossa kylpemisestä voi nauttia tunnelmallisissa valoissa ja rentoutua katselemalla sisäpuutarhaa. Leikkitila tarjoaa lapsille liukumäkiä, pelejä ja monenlaisia leluja. Lähellä on hyvät ulkomaastot ja ranta.
Lue lisää

Luontoelämyksiä Lammasmäessä

Lammasmäen lomakeskus on luonnonläheinen paikka, jossa voi samoilla metsissä, liikkua ja nauttia luonnonrauhasta. Päivän kruunaa saunarituaali, jossa kylpijä voi käydä perätysten löylysaunassa, kaappikiuassaunassa, virolaisessa saunassa ja höyryaromisaunassa. Lammasmäen lomakeskus tarjoaa mahdollisuuden myös ainutlaatuiseen turvesaunaan. Turpeella on paljon parantavia ominaisuuksia.
Lomakeskus sijaitsee vehmaan luonnon keskellä ja siellä voi osallistua kanoottiretkelle. Saunan jälkeen voit pulahtaa uimaan Kunda-jokeen ja yöpyä lomamökeissä.

Lue lisää

Oopperajuhlille Narvaan

Narvassa järjestetään elo-syyskuun vaihteessa oopperajuhlat, joiden pääpaikkana on Kreenholmin vanha tehdasalue. Oopperajuhlien tapahtumia järjestetään myös Narvan linnassa ja hiljattain uudella Vaba Lavalla, jonka ohjelmassa on muun muassa kamarimusiikkia. 

Narvan oopperajuhlien ohjelmassa on ensi-iltoja, perhetapahtumia, tanssiteatteria ja eri taidemuotoja yhdistäviä kokonaisuuksia. Ohjelmistossa on muun muassa Vincenzo Bellinin Norma suomalaisvierailuna. Festivaalipäivät ovat 28.8. – 15.9.

Lue lisää

Suomalaiskuoro Narvaan

Lauttasaaren Laulajat

Suomalainen kuoro Lauttasaaren Laulajat vierailee toukokuussa Narvassa ja Avinurmella. Narvassa konsertti järjestetään inkerinsuomalaisen Iloiset Ystävät –kuoron kanssa Narva collegessa 18.5. klo 18. Avinurmella konsertti on seuraavana päivänä 19.5. klo 12.30. Yhteistyökuoro on Avinurmen naislaulajat ja konsertti järjestetään kulttuuritalolla. Lauttasaaren Laulajat esittää konserteissa muun muassa suomalaista kansanmusiikkia ja lauluja eri maista.

Turvesauna Lammasmäessä.

Tutustu matkamessuilla Itä-Viron monipuoliseen matkailutarjontaan - seikkailuja, luontokohteita, kylpylöitä, kartanoita, historiaa

Itä-Virumaa esittäytyy näkyvästi matkamessuilla 18.-20. tammikuuta 2019 Helsingin messukeskuksessa. Löydät meidät osastolta 6h59. Itä-Virumaa oli viime vuonna suomalaisessa lehdistössä kaikkein eniten esillä ollut maakunta Virossa. Matkamessuilta saat paljon vihjeitä, miten voit viettää Itä-Virossa onnistuneen ja unohtumattoman loman. Mukana on 20 kiinnostavinta matkailualan yritystä Itä-Virosta.

Pyöritä onnenpyörää ja voita

Messuilla voit pyörittää tuttuun tapaan onnenpyörää, jossa palkintoina on virolaisten matkailuyritysten lahjoittamia alennuskuponkeja ja matkamuistoja. Messuilla voit tilata uutiskirjeen, joka esittelee säännöllisesti Itä-Viron monipuolisia
matkailukohteita ja uutuuksia.
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan upea pääpalkinto, joka on kolmen päivän elämyksellinen matkapaketti koko perheelle Itä-Viron parhaissa matkakohteissa. Voittajan nimi ilmoitetaan helmikuun Itä-Viron uutiskirjeessä. Voitettu perhepaketti on voimassa 31.elokuuta 2019 asti.

ELÄMYSPAKETIN SISÄLTÖ

1.Päivä täynnä monipuolisia tekemisiä:

Lähtö Eckerö Linen aamulaivalla Suomesta. Lounas ja askartelua Avinurmen puutyöpajassa.
Jännittävä maanalainen seikkailu Viron Kaivosmuseossa.
Illallinen romanttisessa Sakan kartanossa ja tutustuminen törmärannikkoon.
Majoitus ja rentoutuminen Toilan kylpylässä.

2.Historiallisten seikkailujen päivä:

Tutustuminen Narvaan.
Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki ja EU:n itäisin rajakaupunki. Narva joen toisella puolella alkaa Venäjä.

Seikkailu bastioneissa.
Aamupäivällä on tarjolla jännittävä seikkailu Narvan bastioneissa, joita rakennettiin Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla, kun Kaarle XI ja Kaarle XII hallitsivat maata. Osa maanalaisista puolustuskäytävistä on kunnostettu museoksi, jossa opastetulla kierroksella kuullaan tarinoita bastionien käytöstä eri vuosisadoilla.

Lounas Raatihuoneen torilla sijaitsevassa Muna-kahvilassa.
Narvan linna
Tutustuminen 750 vuotta vanhaan Narvan linnaan ja linnoitukseen.
Illallinen historiallisessa Rondeel-ravintolassa.
Majoitus ja rentoutuminen Toilan kylpylässä.

3.Elämyspäivä

Kiviõlin elämyskeskus
Aamupäiväretki suuntautuu Kiviõlin elämyskeskukseen. Koet, miten palavan kiven louhinnasta syntynyt tuhkavuori on uudessa käytössä. Talvella sen rinteillä lasketellaan ja hiihdetään. Kesäisin siellä on seikkailu- ja elämyspuisto, jossa voi tuntea vauhdin huumaa monenlaisissa laitteissa.

Turvesauna Lammasmäellä
Puuhapäivän päättyy Lammasmäen matkailukeskuksen turvesaunaan, jonka pehmeissä löylyissä rentoutuu sekä keho että mieli. Lammasmäessä nautitaan metsästäjän lounas, jossa raaka-aineina käytetään lähialueiden tuotteita.

Kotimatka Eckerö Linen iltalaivalla.

Narvan oopperajuhlat messuilla

Lauantaina 19. tammikuuta on tarjolla makupaloja Narvan oopperafestivaalilta Inspiration Stage –näyttämöllä klo 15.30. Juhlien pääjärjestäjä, oopperalaulaja Julia Savitskaja esittää oopperamusiikkia. Oopperajuhlat järjestetään Narvassa 29.8.-15.9. 2019. Esityksiä on muun muassa Narvan linnassa ja Kreenholmin hylätyllä tehdasalueella, joka on viime vuosina ollut vahvasti kulttuurikäytössä.
Itä-Viro on Viron kätketty aarre

Matkamessujen teema vuonna 2019 on Hidden Treasures

Hidden Treasures -teema kunnioittaa etsivää, seikkailunjanoista matkailijaa, joka haluaa löytää paikkoja ja kokemuksia, joita voidaan kuvailla sanoilla rohkea, innovatiivinen, tuntematon, jännittävä.

Matkamessuilla nostetaan esiin maita, kaupunkeja, majoituspaikkoja, kokemuksia ja muita matkailuun liittyviä palvelutuotteita, jotka sopivat tähän kuvaukseen. Ne ovat helmiä, joita suuret massat eivät ole vielä löytäneet.

Itäisestä Virosta näitä aarteita löytyy paljon. Niitä ovat muun muassa rajakaupunki Narva, Itä-Viron luonnonmuodostemaltaan ainutlaatuinen törmärannikko, palava kivi ja sen louhimisesta syntyneet kaivosalueet ja upeat hiekkarannat. Esimerkiksi Peipsijärven pohjoisrannalla on neljäkymmentä kilometriä hiekkarantaa.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Juhannuksena roihuaa kokko ja tehdään taikoja – lue blogista tärpit Itä-Virumaan kesätapahtumista

Narvan taistelu -spektaakkeli nähdään Narvassa 10.-12. elokuuta.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Itä-Viron matkailun kuvapankki

Virolainen juhannuksenvietto muistuttaa suomalaista juhannusta. Juhannus on kesän suurin juhla. Perheet ja kyläyhteisöt juhlivat sitä yhdessä.

Kokko roihuaa rannoilla. Kyläjuhlissa esiintyy musiikkiyhtyeitä ja kansantanssijoita. Juhlaväki pääsee pyörähtelemään tanssilavoilla ja yhdessä leikitään perinneleikkejä.

Avinurmen puuaitta.

Jos juhannusta vietetään kotona, perheet ja ystävät istuvat ulkona myöhään yöhön ja saunovat.  Myös kotirannassa poltetaan kokkoa. Taiat kuuluvat juhannusyöhön. Virossa tunnetaan sama seitsemän kukan taika kuin Suomessa. Naimaton tyttö poimii juhannusyönä seitsemän kukkaa ja laittaa ne yöksi tyynyn alle. Juhannusyönä uniin ilmestyy sulhasen kuva.

Jotkut kylät järjestävät markkinoita. Esimerkiksi Avinurmella pidetään tynnyrimarkkinat 23. kesäkuuta.  Ohjelmassa on kesäteatteria, tanssia, kokko ja ilotulitus. Musiikkiohjelmassa pääesiintyjä on kansanmusiikkiyhtye Lõõtsavägilased. www.avinurme.ee

Myös Toilassa on monipuolinen juhannusohjelma aattona 22. kesäkuuta. Juhannusjuhlia vietetään Toilan kylpylän viereisellä  Föhrenhofin aukiolla. Pääesiintyjä on PS Troika. www.idaviru.ee

Jännittävä paikka juhannuksen viettoon on Sillamäen kaupunki, jossa on omat juhannusjuhlat 23. kesäkuuta. www.sillamae.ee

Itä-Virumaan kesän ohjelmatarjonta on monipuolinen ja runsas. Uusi musiikkifestivaali Baltic Sun järjestetään Narvassa  18.-21. heinäkuuta.  Festivaalin konserteista suurin osa toteutetaan Narvan linnan pihalla.

 Ainutlaatuisen kokemuksen tarjoaa jazzristeily Narvajoella.  Jazzlaiva seilaa Narvan ja Narva-Jõesuun välillä. Suomesta festivaalilla esiintyy Erja Lyytinen. Muita esiintyjiä ovat muiden muassa Radar @ Koit Toome, The Grossroadz, Curly Strings ja Alexander Rybak.

https://balticsun.ee/

Narvassa järjestetään  kevätmarkkinat 12. toukokuuta (www.narvalaat.ee), museoiden yötä vietetään Narvan linnassa 19. toukokuuta, keittiöön kurkistetaan Narvan linnan uuniruokapäivillä 19.-20. toukokuuta ja kesäkausi avataan Narvan jokipromenadilla 26. toukokuuta. Vatjalaisten kansallispäiviä vietetään Narvan linnan pihalla 26.-27. toukokuuta.

Narvan kaupunkipäiviä juhlitaan 31. toukokuuta – 3. kesäkuuta. Energiajuoksu juostaan  9. kesäkuuta. www,jooks.ee  Keskiaikafestivaali Narvassa on vuorossa 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Suurta Pohjan sotaa kuvaava näytelmäspektaakkeli nähdään Narvan linnan ympäristössä 10.-12. elokuuta. 

Narvan satamat –festivaali on vuorossa elokuun lopussa 24.-26. elokuuta. Oopperapäivät ContempArt ja kansainvälinen musiikkifestivaalia järjestetään 1.-9- syyskuuta. www.contemparteesti.ee

Narvasta tulee Viron syyspääkaupunki 23. syyskuuta.

Katso Narvan ohjelmista tarkemmin  www.narva.ee ja www.narvamuuseum.ee

Sillamäen kulttuurikeskuksessa järjestetään Baltian kulttuurisillat -tapahtuma 25.-27. toukokuuta.  Ohjelmassa on muun muassa kansanmusiikkia ja kansantanssia  Virosta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. www.kulttuurikeskus-sillamae.ee

Sillamäellä järjestetään jazzfestivaali Jazz Time Fest 10. kesäkuuta. www.jazztime

Sillamäen meri- ja kaupunkipäiviä vietetään 29. kesäkuuta – 1 heinäkuuta. www.sillamae.ee

Narva-Jõesuu

Narva-Jõesuussa on paljon kesäohjelmaa. Kesäkausi avataan 10. kesäkuuta. Kansainvälinen balettifestivaali Tanssipäivät Narva-Jõesuussa on vuorossa 29. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Kalastajapäivä on 7. heinäkuuta ja laulufestivaali Baltian kielet 19.-22.  heinäkuuta.

Narva-Jõesuun kaupunkipäivää vietetään 11. elokuuta. Puhallinorkestereiden kilpailu järjestetään 12. elokuuta. www.idaviru.ee

Muista myös nämä:

Moottorifestivaali Kiviõlissa 16.-17- kesäkuuta. www.motokross.ee

Peipsijärven festivaali Vasknarvassa ja Rannapungerjassa 30. kesäkuuta-1. heinäkuuta  www.peipsifestival.ee

XX kesämusiikkifestivaali Seitsemän kaupungin musiikkia Itä-Virumaalla 30. kesäkuuta – 15. heinäkuuta. www.concert.ee

Mäkien ääni –festivaali Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella 6.-7. heinäkuuta. www.concert.ee

Kartanopäivä Mäetagusen kartanossa 14. heinäkuuta. www.maetaguse.ee

Kesänäytelmä Kremlin satakielet Kreenholmin tehdasalueella Narvassa 10.-19. elokuuta. www.uusteater.ee

Jokifestivaali PurFes Purtsessa 15.-19. elokuuta. www.idaviru.ee

Opastettu kävely Oru-puistossa Toilassa 20. elokuuta. www.idaviru.ee

Toilan satamassa vietetään muinastulien yötä 25. elokuuta. www.idaviru.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Oru-puisto Toilassa.

Purtsen linna.

"Vapaus on suuri lahja" - näin satavuotiasta Viroa juhlittiin Jõhvissa, Toilassa ja Narvassa

Lisann Sööt juhli Jõhvissa.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Sininen, musta ja valkoinen. Näihin väreihin on Virossa  törmännyt melkein joka askeleella. Ne tulevat vastaan lipuissa, pinsseissä, vaatteissa, kukka-asetelmissa, ruuissa, leikkikaluissa, suklaarasioissa.

Elagu Eesti. Virossa osataan juhlia ja sadan vuoden itsenäisyys on virolaisille kallis asia. Toilassa Itä-Virumaalla itsenäisyysjuhlinta 24. helmikuuta alkoi aamuhämärissä, kun autoletkat virtasivat Toilan koulun pihalle ja ihmiset vaelsivat pienoisliput kädessä juhlalliseen lipunnostoon Oru-puistoon. Siellä kuten monessa muussakin paikassa kajahti kansallislaulu Mu isamaa.
Puheissa kiitettiin isänmaata ja kotiseutua. Virolaisen perinteen mukaan kansantanssiryhmä toi väriä tilaisuuteen.

Jõhvi.

Yksi lipunnostojuhlaan osallistujista oli toilalainen Erika Kruup.
Mitä itsenäisyys merkitsee hänelle?
"Itsenäisyys on kaikki. Osallistuin vuonna 1988 Baltian ketjuun, jossa ihmiset pitivät toisiaan kädestä, lauloivat ja itkivät itsenäisyyden puolesta. Pienet lapsemme olivat mukana. Bussimatka kesti koko päivän. Emme löytäneet oikeaa paikkaa ketjusta, mutta asetuimme ketjuun Paidessa. Siellä oli tuhansia ihmisiä. Poltimme kynttilöitä. Siellä meni koko yö. Lapset nukkuivat jossain talon nurkassa."

"Itsenäisyys ei ole vain joku asia ympärillämme. Se täytyy tallettaa sydämeen ja siirtää  sukupolvelta toiselle", Kruup sanoo.

Narvassa pidettiin juhlallinen iltavastaanotto yliopiston tiloissa. Videotykki toi juhlaväelle presidentti Kersti Kaljulaidin tervehdyksen Viron kansallismuseosta Tartosta.
Illan musiikkipainotteisen ohjelman juonsi Viron euroviisuehdokkuudesta kilpaileva  Elina Nechayeva yhdessä Jevgeni Timoshtshukin kanssa. Hän lauloi yhden kappaleen, jonka sanat kertoivat rakkaudesta isänmaahan.

Juhlissa esiintyivät myös Narvan kaupungin sinfoniaorkesteri, pianisti Kadri-Ann Sumeri, oopperalaulaja Tuuri Dede, kansanmusiikkiryhmä Narva Valgevene Selts, nuorten sekakuoro Vaimustus sekä Jevgeni Ljapinin ja Vladimir Võssotskin yhtye.

Elina Nechajeva (oik.)

Jo ennen syntymäpäivää Jõhvin konserttisalissa järjestettiin juhlakonsertti, jossa paikalliset kuorot esittivät Pärt Uusbergin juhlavuotta varten säveltämän teoksen Eestimaa atmosfäärid. Upea kuoroteos johdatteli kuulijat eri vuodenaikoihin Virossa.

Konserttiin osallistui paikallislehden kulttuuritoimittaja Teet Korsten.
Mitä itsenäisyys hänelle merkitsee?
Korsten aloittaa vastauksensa samoilla sanoilla kuin Kruup.
"Itsenäisyys merkitsee kaikkea. Synnyin Kohtla-Järvellä, jossa suurin osa asukkaista on venäjänkielisiä. 1970-luvulla ja 80-luvun alussa kansallisuusryhmien välillä oli paljon yhteenottoja. Se oli ikävää."

Toisen valtion vallan alla eläminen on Korstenin mukaan pahinta, mitä voi olla.
"Itsenäisyys palautettiin vuonna 1991, mutta sen lopullisuuteen saattoi uskoa vasta, kun viimeiset venäläiset sotilaat poistuivat Virosta 1994. Nyt olemme vapaita. Ehkä kaikki nuoret eivät ymmärrä sitä, miten iso lahja vapaus on."

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

Jõhvi

Teet Korsten

Toila

Toila

Toila

Erika Kruup

 www.idaviru.ee/fi

Jaana Nurro remontoi kauniin vanhan huvilan Toilassa Itä-Virumaalla ja perusti majoituspaikan

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Kun Jaana Nurro näki ensimmäisen kerran Villa Meretaren Toilassa Itä-Virumaalla, se oli huonossa kunnossa. Lunta tunki tupaan rikkinäisistä ikkunoista ja talo oli muutenkin rapistunut.

Siitä huolimatta hän pystyi kuvittelemaan, miten kaunis talo olisi remontoituna ja täynnä ihmisiä. Ensimmäinen kosketus huvilaan tapahtui vuonna 2000, jolloin huvila myös ostettiin. Nyt hän emmännöi huvilaa ja ottaa vastaan vieraita useista eri maista.

Huvilan yhdeksän huonetta ovat ahkerassa käytössä. Majoituspaikkoja on 20. Siellä käy monia työmatkalaisia ja vakiovieraita. Myös monet suomalaiset ovat löytäneet pienen ja viehättävän majoituspaikan, jonka vieressä on komea historiallinen Oru-puisto ja meren rantaan on lyhyt matka. Bussikin tulee läheisestä Jöhvin kaupungista aivan talon viereen. Huvilaan pääsee bussilla myös Tallinnasta.

Jaana Nurro

Ennen kuin oltiin näin pitkällä, talo tarvitsi pitkän ja perusteellisen remontin. Jaana Nurron isällä on saneerausfirma ja häneltä Jaana sai valtavasti tukea remontin toteutuksessa. Myös syvänmerensukeltajana työskentelevä Jaanan irlantilainen mies Mark Ó'Doherty on taitava käsistään.

"Kaikki piti tehdä alusta saakka sähköjen vetämisestä lähtien. Viemäröinti onneksi toimi. Ellei se olisi ollut kunnossa, urakka olisi ollut kannattamaton", Jaana sanoo.

Papereiden mukaan Villa Meretare on valmistunut vuonna 1904. Virossa valmistumisvuosi vanhoissa rakennuksissa oli, kun viimeinenkin kattotiili tai päre oli paikallaan. Talon rakentaminen on alkanut 1800-luvun puolella.

Sen rakennutti varakas liikemies Grigori Jelissejev, joka omisti myös Orun puistossa olleen linnan. Linna tuhoutui toisessa maailmansodassa. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gavril Baranoskilt.

"Talossa on vaikutteita Etelä-Ranskasta ja Etelä-Italiasta. Jelissejevillä oli huvilat molemmissa maissa."

Kaikki yhdeksän huonetta ovat sisutukseltaan erilaisia. Jaana Nurro on hankkinut huonekaluja antiikkiliikkeistä ja saanut niitä perintönä. Huoneissa on kartanon tunnelmaa. Neliöitä huvilassa on 1200, joten sen kunnossapidossa riittää työtä. Huvila avattiin vuonna 2006.

Talvella Jaana Nurrolla on apunaan yksi työntekijä. Molemmat omistajat Jaana ja Mark tekevät itse paljon töitä huvilassa. Kesällä huvila on usein täynnä, jolloin sesonkiapua tarvitaan.

Illallinen on mahdollinen tilauksesta ryhmille. Jaanan harrastuksena on luoda makuelämyksiä keittiöstä.

Jaana Nurro on kotoisin Helsingistä. Hänellä on kaupallinen koulutus ja Helsingissä hän pyöritti omaa firmaa. Hän kulki monta vuotta Viron ja Suomen väliä, mutta se oli liian raskasta ja hän päätti jäädä asumaan kokonaan Viroon.

Kaikki huoneet ovat erilaisia.

Toila on Jaanan mielestä mukava pikkukylä. Naapureissa asuu monia kahdeksankymppisiä, joiden kanssa Jaana vaihtaa kuulumisia.

"Nytkin meidät on kutsuttu naapuriin 85-vuotisjuhlille."

Villa Meretaressa järjestetään kursseja ja työpajoja. Jaana on erityisen kiinnostunut hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvistä kursseista.

"Meille voi tilata halutessa hierojan ja alakerrassa lämpiää puusauna. Siellä on myös takkahuone."

Ja toki kun ollaan Virossa ja vanhassa huvilassa, siellä liikkuu kummitus.

"Kummitus on ystävällinen nainen, eikä tee kenellekään pahaa", Jaana hymyilee.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Aamiainen.

Romanttinen ja upea Oru-puisto houkuttelee maisemakierrokselle Toilan kylässä Itä-Virumaalla

Puiston lähellä sijaitsee rantatörmä.

Teksti Sirpa Pääkkönen, kuvat Sirpa Pääkkönen ja www.idaviru.ee, Jaana Nurron kotialbumi

Toilan kylässä Itä-Virumaalla sijaitsee upea Oru-puisto, joka on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Syksyllä se valmistautuu talveen. Lehmusten keltaiset lehdet putoavat puiston kauniille käytäville, suihkulähteiden lorina hiljenee ja puiston työntekijät siivoavat puistoa talvikuntoon. Talvella rantatörmät peittyvät lumeen. Kesällä siellä voi tutustua moniin eri kasvilajeihin.

Oru-puistolla Pyhäjoen laaksossa on takanaan jo yli sadan vuoden historia. Se perustettiin jo 1800-luvun lopussa,  ja sitä on vuosien kuluessa täydennetty monilla puulajeilla.

Puisto syntyi, kun varakas pietarilainen kauppias Grigori Jelissejev rakennutti sinne kesähuvilansa.

Orun linna ennen toista maailmansotaa.

 Aluetta ryhdyttiin kutsumaan Orun linnaksi. Puiston piirustukset laati maisema-arkkitehti Georg Kuphaldt.

Puisto syksyllä.

Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 puisto jäi hoitamattomaan tilaan, mutta vuonna 1935 huvilasta tehtiin Viron ensimmäisen presidentin, Konstantin Pätsin kesä-asunto. Toisessa maailmansodassa huvila kuitenkin tuhoutui. Puna-armeija poltti linnan perääntyessään vuonna 1941. Vuonna 1944 saksalaiset räjäyttivät loputkin linnasta.

Nykyään Oru-puisto on kunnostettu upeaksi ulkoilualueeksi. Alueella sijaitsee koulu, jossa Toilan kylän lapset opiskelevat. Puistoon on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, jossa kesäisin järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.

Korkeussuhteiltaan puisto on vaihteleva. Korkeuseroja on neljäkymmentä metriä. Ylhäällä olevalta näköalaterassilta aukeaa komea näkymä Suomenlahdelle.

Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.

Tunnelmaltaan puisto on romanttinen. Hääparit käyvät kesäisin kuvauttamassa itseään puistossa. Läheisestä Toilan kylpylästä saa mukaansa pikkuisen kartan, jonka avulla voi tutkia romanttista kävelypolkua.

Reitin varrella näkee muun muassa Lippuvuoren näköalapaikan, laululavan, lehmuspuistokäytävän, hopealähteen luolan, linnan terassin , noitametsän ja tekoluolan.

Puistossa on kaunis, kahden granaattikarhun koristama portti, josta alkaa hollantilaisten lehmusten kuja. Kesäisin puistossa toimii kahvila.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla Itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi