keskiviikko 6. toukokuuta 2020

Itä-Viron ainutlaatuinen luonto houkuttelee, kun korona hellittää



Itäinen Viro tarjoaa vieraalle upeita luontoelämyksiä, rauhallisia patikointipolkuja, jännittäviä vesiputouksia, soita ja tuuheita metsiä. Vastaan voi tulla villieläimiä.  Itä-Virossa on maan pisimmät hiekkarannat, korkea törmärannikko ja Viron suurin suo Puhata Alutagusen kunnassa. Luontokohteet odottavat matkailijaa, kun koronaepidemia hellittää.

Kurtnan järvialue

Alutagusen kunnassa sijaitseva Kurtnan järvistö on Viron järvirikkain alue. Noin kolmenkymmenen neliökilometrin alueella sijaitsee 42 järveä. Järviä ympäröivät alueet ovat suosittuja virkistys- ja uimapaikkoja. Viitoitetut polut vievät Liivijärvelle ja Martikskan järvelle, joiden rannoilla on nuotio- ja lepopaikkoja. Martinska-järven merkitty polku Kurtnan maisemasuojelualueella esittelee erilaisia kasveja, maisemamuotoja ja järvityyppejä. Retkeilypolun pituus on noin viisi kilometriä.
Kurtnan järvistö syntyi viime jääkauden loppuvaiheessa, kun mannerjäästä vapautunut, mutta vielä ikiroudan kovettama maaperä alkoi joissakin paikoissa sulaa.  Järviä ympäröivä metsä on täynnä sieniä ja marjoja.

Huikeita vesiputouksia

Ontikan rantatörmällä sijaitsee 20 metriä korkea Valasten putous, joka on Viron korkein vesiputous. Rantatörmältä avautuu upea näkymä 400 000 vuotta sitten syntyneisiin maapallon kerroksiin. Putoukselle on rakennettu rappuset, joita kiipeillessä putousta voi katsella lähempää. Alueella on myös luontopolku.
Toilan kunnan Pyhäjoen kylässä sijaitsee Aluojan komea vesiputous.  Pyhäjoen laaksoon laskeutuvassa Mägaran purossa on porrastuksia ja lähteitä. Porrastukset ovat syntyneet kalkkikivikertymistä.  Jyrkkä laakso on syvyydeltään kymmenen metriä ja pituudeltaan noin 700 metriä. Se on paikoittain kanjoninomainen.




Oru-puisto

Toilan kunnassa Pyhäjoen laaksossa sijaitsee historiallinen  Oru-puisto. Puistossa oli aikoinaan myös linna, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa. Puiston rakennutti varakas venäläinen kauppias Grigori Jelissejev 1800-luvulla.
Puistossa voi kävellä viitoitetuilla poluilla ja tutustua erilaisiin puu- ja pensaslajeihin ja hopealähteen luolaan. Puistoon on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, jossa kesäisin järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.
Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.


Villejä eläimiä

Itä-Virossa on rikas villieläinkanta. Retkeilijä voi törmätä aamuvarhaisella tai iltahämärissä luonnossa liikkuviin eläimiin. Metsissä asuu hirviä, metsäkauriita, kettuja, susia ja ileveksiä. Vastaan voi loikkia rusakoita. Myös linnusto on monipuolinen. Itä-Virossa pesii haikaroita, kurkia, kotkia, tikkoja, kottaraisia, varpusia ja muita pikkulintuja.

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti