Itäinen Viro tarjoaa vieraalle upeita luontoelämyksiä,
rauhallisia patikointipolkuja, jännittäviä vesiputouksia, soita ja tuuheita
metsiä. Vastaan voi tulla villieläimiä. Itä-Virossa
on maan pisimmät hiekkarannat, korkea törmärannikko ja Viron suurin suo Puhata
Alutagusen kunnassa. Luontokohteet odottavat matkailijaa, kun koronaepidemia
hellittää.
Kurtnan järvialue
Alutagusen kunnassa sijaitseva Kurtnan järvistö on Viron
järvirikkain alue. Noin kolmenkymmenen neliökilometrin alueella sijaitsee 42
järveä. Järviä ympäröivät alueet ovat suosittuja virkistys- ja uimapaikkoja.
Viitoitetut polut vievät Liivijärvelle ja Martikskan järvelle, joiden rannoilla
on nuotio- ja lepopaikkoja. Martinska-järven merkitty polku Kurtnan
maisemasuojelualueella esittelee erilaisia kasveja, maisemamuotoja ja
järvityyppejä. Retkeilypolun pituus on noin viisi kilometriä.
Kurtnan järvistö syntyi viime jääkauden loppuvaiheessa, kun
mannerjäästä vapautunut, mutta vielä ikiroudan kovettama maaperä alkoi
joissakin paikoissa sulaa. Järviä
ympäröivä metsä on täynnä sieniä ja marjoja.
Huikeita vesiputouksia
Ontikan rantatörmällä sijaitsee 20 metriä korkea Valasten
putous, joka on Viron korkein vesiputous. Rantatörmältä avautuu upea näkymä
400 000 vuotta sitten syntyneisiin maapallon kerroksiin. Putoukselle on
rakennettu rappuset, joita kiipeillessä putousta voi katsella lähempää.
Alueella on myös luontopolku.
Toilan kunnan Pyhäjoen kylässä sijaitsee Aluojan komea
vesiputous. Pyhäjoen laaksoon
laskeutuvassa Mägaran purossa on porrastuksia ja lähteitä. Porrastukset ovat
syntyneet kalkkikivikertymistä. Jyrkkä
laakso on syvyydeltään kymmenen metriä ja pituudeltaan noin 700 metriä. Se on
paikoittain kanjoninomainen.
Oru-puisto
Toilan kunnassa Pyhäjoen laaksossa sijaitsee
historiallinen Oru-puisto. Puistossa oli
aikoinaan myös linna, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa. Puiston
rakennutti varakas venäläinen kauppias Grigori Jelissejev 1800-luvulla.
Puistossa voi kävellä viitoitetuilla poluilla ja tutustua
erilaisiin puu- ja pensaslajeihin ja hopealähteen luolaan. Puistoon on
entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, jossa kesäisin
järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.
Puisto on
kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on
lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa
mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja
harvinainen katsura.
Villejä eläimiä
Itä-Virossa on rikas villieläinkanta. Retkeilijä voi törmätä
aamuvarhaisella tai iltahämärissä luonnossa liikkuviin eläimiin. Metsissä asuu
hirviä, metsäkauriita, kettuja, susia ja ileveksiä. Vastaan voi loikkia
rusakoita. Myös linnusto on monipuolinen. Itä-Virossa pesii haikaroita, kurkia,
kotkia, tikkoja, kottaraisia, varpusia ja muita pikkulintuja.
Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti