Sillamäessä avattiin puistotie laulaen ja tanssien - EU tuki hanketta yli miljoonalla eurolla

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Sillamäen kaupungissa Itä-Virumaalla vietettiin iloista juhlaa lauantaina, kun kaupunkilaisten pitkään odottama Mere puiestee avattiin tanssin, laulun, puheiden ja runonlausunnan säestyksellä. Paikalla lumituiskussa oli kaupunkilaisia, virkamiehiä ja paljon paikallista mediaa.

Virallisen osuuden jälkeen myös kaupunkilaiset pääsivät tanssimaan juhlalavalla.

Runo Sillamäelle.

Mere puiestee johtaa kaupungin Kulttuuritalolta meren rantaan.
Kävelykatu on ensimmäinen etappi suunnitelmissa, joiden tarkoitus on elävöittää Sillamäen keskustaa.

Suunnitelmat puistotien rakentamisesta aloitettiin kaksitoista vuotta sitten. Rahoitus järjestyi kaksi vuotta sitten, ja puistotien rakentaminen pääsi käyntiin.
Hanke on saanut tukea Euroopan Unionilta. Sen 1,4 miljoonan budjetista EU rahoitti 85 prosenttia eli 1,1 miljoonaa.

Kaupungin elävöittäminen jatkuu kilometrin pituisen rantabulevardin rakentamisella. Se vie keskustasta satamaan. Myös sen rakentamiseen Sillamäen kaupunki on saanut EU-tukea 2,3 miljoonaa euroa. Virolaisten osuudeksi jää miljoona euroa.

”Uusimme myös satamaa. Toiveenamme on, että Sillamäen ja Kotkan tai Sillamäen ja Loviisan välille avataan lähivuosina lauttayhteys”, sanoo Sillamäen kaupungin kehittämispäällikkö Anton Makarjev.

Nyt avattu puistotie on pituudeltaan noin 300 metriä. Sen reunoilla on asuntoja, jotka on rakennettu 1940- ja 50-luvun taitteessa. Ne edustavat ns. stalinistista tyylisuuntaa, joka on luonteeltaan klassismia. Sillamäen kaupunki oli Neuvostovallan aikana suljettu kaupunki, koska siellä jalostettiin uraania.

Makarjevin mukaan puistotien varrelle on tarkoitus rakentaa ravintoloita, kahviloita ja majoitustiloja.
”Toivomme, että matkailu kaupunkiin lisääntyy.  Näin voisimme  luoda kaupunkiin uusia työpaikkoja.”

Katso video avajaisista

Katso video Sillamäestä

Lue lisää Sillamäestä

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Hermannin linna on Narvan komein nähtävyys – hyväkuntoisessa linnassa voi kiivetä 51 metriä korkeaan torniin

Narvan linna.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Narvan kaupunki Koillis-Virossa tuhoutui pahasti toisessa maailmansodassa, mutta jotain syvälle historiaan viittaavaa on jäljellä. Narvan linna eli Hermannin linna seisoo uljaana Narvajoen rannalla. Sen perustivat tanskalaiset 1200-luvulla Tanskan kuninkaan sijaishallitsijan asuinpaikaksi.

Linna on kärsinyt historian eri vaiheissa, mutta se on remontoitu ja nyt siellä on useita kiinnostavia näyttelyitä.

Joen toisella puolella Venäjällä kohoaa Ivangorodin linnoitus, joka rakennettiin 1400-luvun lopussa.

Narvan linnan vieressä on raja-asema, jossa autoilijat jonottavat tulli- ja passitarkastukseen. Sillan toisella puolella vaihtuu maa.

Konserttisali.

Narvan linna on kaupungin tärkein nähtävyys. Se on hyvässä kunnossa. Linnassa voi kiivetä torniin melko leveitä rappusia pitkin ja jos jaksaa nousta kahdeksan kerrosta ylöspäin, vaivannäkö palkitaan maisemilla. Torni on korkeudeltaan 51 metriä.

Jokaisessa kerroksessa voi pysähtyä tutkimaan näyttelyitä, jotka perehdyttävät  Narvan historiaan ja elämään silloin ennen. Esillä on muun muassa haarniskoja, vanhoja, koruja, pienoismalleja laivoista ja rakennuksista ja valokuvia vanhoista rakennuksista. Linnassa on myös tunnelmallinen konserttisali.

”Narvan suuruudenaika sijoittuu 1600-luvulle. Kuningatar Kristina suunnitteli siitä Ruotsin toista pääkaupunkia. Se oli  tärkeä kauppakeskus itämarkkinoille. Hansakaupungin oikeuksia Narva ei saanut, koska Tallinna esti sen”, matkailualalla työskentelevä  Kadri Jalonen kertoo.

Pienoismalleja.

Narva osui vesireittien varrelle ja satamassa vieraili noin 400  laivaa vuodessa. Laivat kuljettivat monenlaista kauppatavaraa.

Narva oli aikoinaan kaunis barokkityyliin rakennettu kaupunki. Sen voi pienoismalliin voi tutustua linnan museossa.

Linnan pihalla järjestetään monta kertaa vuodessa markkinat. Silloin voi eläytyä keskiaikaiseen tunnelmaan.  Kesäisin linnan pihalla on käsityöpajoja, joissa vieraat voivat testata käsityötaitojaan.

Ivangorodin linna kohoaa Narvajoen toisella puolella Venäjällä.

Linnan viereisessä rakennuksessa toimii hyvätasoinen ravintola, jossa kannattaa maistaa muun muassa nahkiaisia.

Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki Tallinnan ja Tarton  jälkeen. Siellä on 55 000 asukasta. Narvaa pidetään Viron syksykaupunkina, koska siellä on syksyisin paljon tapahtumia.

Katso video Narvan linnasta.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Sisäpiha ja ravintola.

Ravintola.

Vierailu Kreenholmin tehdassaarelle Narvassa on huikea retki menneen maailman raunioille – enimmillään tehdas työllisti 12 000 ihmistä

Krenholmi sijaitsee Narvajoen saarella.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron itäosissa lähellä Venäjän rajaa matkailija kohtaa monia seikkailuja. Yksi mieleenpainuvimmista elämyksistä on vierailu Kreenholmin saarella Narvassa, jossa vuosia sitten oli tekstiilitehdas täynnä elämää, hyörinää, kiirettä ja koneiden pauketta.

Siellä työskenteli enimmillään jopa 12 000 ihmistä vuonna 1980. Portilla oli tungosta, kun ihmiset vaihtoivat työvuoroa. Silloin elettiin  Neuvostoliiton suunnitelmataloutta, ja Viro kuului Neuvostoliittoon.  Tehdas tuotti kankaita koko maan tarpeisiin.

Portista sisään.

Nyt saarella kököttää rykelmä rapistuvia autiotaloja. Tehdas meni konkurssiin vuonna 2010, eikä rakennuksille ole tehty sen jälkeen mitään.

Suunnitelmia on ollut paljonkin. Saarelle voitaisiin rakentaa hotelli, kasino, kulttuurikeskus tai elokuvakeskus. Elokuville rapistuva tehdasmiljöö antaisikin hienot puitteet.

Astutaan siis sisään tehdasmiljööseen, jossa on nelisenkymmentä hylättyä rakennusta. Ensin täytyy ylittää siltä. Narvajoessa koski pauhaa valtoimenaan. Tehdas sai energiansa joen koskessa toimineesta vesiturbiinista.

Veden voima tuntuu huumaavalta, kun ryöpsähtelevää vettä katselee sillalta, joka ennen oli ahkerassa käytössä. Nyt siltaa käyttävät enimmäkseen Kreenholmissa vierailevat ryhmät.

Talokompleksin valtavuuden aistii jo portilla. Punatyyliset jykevät tiilirakennukset edustavat englantilaista arkkitehtuuria: uusromaanista, uusgoottilaista ja uusrenessanssista kertaustyyliä.

Portti johdattaa pitkälle käytävälle, jossa rakennukset  ja sisäpihat seuraavat toisiaan pitkänä jonona.

Yhdellä sisäpihalla pääsee sisälle tehdassaliin. Se on täynnä valtavia pylväitä. Joihinkin pylväisiin on liimattu nuorten hymyilevien naisten valokuvia. He olivat tehtaan työntekijöitä.

Tekstiilityöntekijä.

Talojen tiiliseinät halkeilevat, monet ikkunat on suljettu luukuilla ja lasisissa ikkunoissa näkyy säröjä.

Yksin täällä ei tekisi mieli kuljeskella loppusyksyn sateisena päivänä, mutta opastetut retket alueelle ovat erittäin  kiinnostavia. Menneen maailman  raunioista kiinnostuneelle paikka on loputon seikkailujen kohde.

Tehtaalla on pitkä historia. Sen perusti saksalainen puuvillakauppias Ludwig Knoop vuonna 1857.  1800-luvun se kuului maailman suurimpiin tekstiiliteollisuusyrityksiin.

Kreenholmista kehittyi oma pienosyhteiskunta. Tehdaskiinteistöjen lisäksi alueella  oli leipomo, saha,  tiilitehdas, sairaala, koulu, lastentarha, kauppoja, työläisten kasarmeja ja johtajien koteja.

Kun Viro liitettiin Neuvostoliittoon 1940, Kreenholmin tehdas kansallistettiin ja liitettiin osaksi suunnitelmataloutta.  Toisessa maailmansodassa tehdas vaurioitui pahasti, mutta se kunnostettiin sodan jälkeen. Puuvillaraaka-ainetta tuotiin Keski-Aasiasta ja työntekijöitä saapui muualta Neuvostoliitosta.

Viro sai takaisin itsenäisyytensä takaisin 1991. Puuvillatehdas jatkoi toimintaansa, mutta työntekijöiden määrä väheni. Tehdas yksityistettiin 1994. Aasialaisten tulo Euroopan markkinoille heikensi tehtaan asemaa. Konkurssi koitti lopulta vuonna 2010.

Katso video Kreenholmista

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Matkakirjailija Tapio Mäkeläinen antaa vinkit Itä-Virumaalle: Sillamäe, Viron kaivosmuseo, Narva, Kreenholmi ja upea luonto

Tapio Mäkeläinen Martin markkinoilla 2017.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Tietokirjailija ja Tuglas-seuran kulttuurisihteeri Tapio Mäkeläinen tuntee Viron laidasta laitaan. Viro-tietämystään hän jakaa lukijoille matkakirjoissa ja tietokirjoissa.  Hän on julkaissut kymmenisen matkakirjaa ja yli kaksikymmentä tietokirjaa.
.
Mäkeläinen opiskeli Turussa ja Helsingissä 1980-luvulla suomen sukukieliä, lähinnä viroa ja unkaria. Tuglas-seuraan hän liittyi 1983 ja matkailijoita hän on vienyt Viroon vuodesta 1984 lähtien. Marraskuisilla Martin markkinoilla Mäkeläinen on tuttu näky esiintymislavalla juontamassa haastatteluja ja ohjelmia.
"Olen olen töissä kaikilla Martin markkinoilla", hän kertoo.

Mäkeläinen kirjoittaa Viron matkaoppiata sarjaan Tapion matkassa. Vuosi sitten ilmestyi  Tapion matkassa Narvaan ja Koillis-Viroon.

Nyt kysytäänkin Tapiolta viisi tärppiä. Mitä Itä-Virumaalla Koillis-Virossa kannattaa nähdä?

Sillamäe

1. "Sillamäe. Keskusta edustaa aidosti stalinilaista arkkitehtuuria. Muualta sellaista arkkitehtuurista kokonaisuutta ei löydy. Sillamäessä kuvattiin suomalaista Ikitie-elokuvaa. Elokuvassa kaupunki viittasi Petroskoihin. Sillamäen kulttuuritalossa on pieni neuvostoajan museo ja kaupungissa on hieno kaupunginmuseo."

2. "Palavakivi. Suosittelen lämpimästi tutustumaan Kohtla-Nõmmella sijaitsevaan Viron kaivosmuseoon. Siellä toimii oppaina entisiä kaivosmiehiä, pääsee matkustamaan kaivosmiesten junalla, näkee aitoja koneita ja voi tilata kaivosmiehen lounaan maan alle kaivokseen. Maan päällä on moderni museo, joka esittelee työn eri vaiheita kaivoksessa."

Viron kaivosmuseo.

3. "Narvan kaupunki. Idän ja lännen välinen raja on täällä  hyvin dramaattinen, koska Narvajoen toiselle puolella on Venäjä ja Ivangorod. Kummallakin puolella jokea on vanha linna ja niiden ympärille syntyneet kaupungit."

4. "Kreenholmin tehdasalue. Kreenholmi on Narvan kaupungissa sijaitseva erillinen osa, joka syntyi 1800-luvulla tekstiilitehtaan ympärille. Sinne rakennettiin työläisten ja johtajien asuintalot, koulut, lastentarhat ja sairaala. Nyt alue on tyhjillään, mutta sillä on suuri matkailupotentiaali."

5. "Luonto. Missään muualla Virossa ei ole yhtä upeaa törmärannikkoa ja järviseutua. Itä-Virumaalla on upeita metsiä, soita ja järviä."

Katso video Sillamäestä

Katso video Kreenhomista

Katso video Viron kaivosmuseosta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Sillamäe Itä-Virumaalla oli ennen vierailta suljettu kaupunki – nyt kaupungin hienoa keskustaa entisöidään ja kaupunki kehittää matkailupalveluja

Sillamäen keskustassa kävelykatu vie suoraan merelle.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Ensimmäinen tunne Sillamäessä Koillis-Virossa on hätkähdys. Kun seisoo kulttuuritalon edessä olevilla portaille, silmien eteen avautuu Sillamäen keskusta, josta Mere puisteen kävelykatu vie suoraan rantaan.

Loppusyksyn tuuli ja räntä vihmovat päin kasvoja. Sillamäen keskusta on lähes tyhjä. Vain muutama kulkija uhmaa vinkuvaa tuulta. Sillamäe on saanut lisänimekseen town of fresh seawinds, tuulten kaupunki.

Kaupungin arkkitehtuuria nimitetään stalinistiseksi arkkitehtuuriksi. Kaupunki rakennettiin pääosin 1950-luvun alussa. Jotkut arvostelevat arkkitehtuuria sen mahtipontisuudesta. Minulle arkkitehtuuri tuo mieleen uusklassismin. Näkymä valkoisten ja keltaisten talojen reunustamalle viivasuoralle kävelykadulle on yksinkertaisesti hieno. EU tukee parhaillaan tapahtuvaa kaupungin kunnostusta.

Keskustan uusklassismia.

Itä-Virumaalle seikkailumatkalle lähtevälle Sillamäe on ehdoton vierailukohde. Se on salaisuuksien kaupunki, sillä Viron ollessa osa Neuvostoliittoa Sillamäe oli suljettu kaupunki. Neuvostoliitto sijoitti sinne toisen maailmansodan jälkeen kemianteollisuutta ja rikasti uraania ydinaseteollisuuteen.

Ennen toista maailmansotaa Sillamäe oli kaunis idyllimäinen kylä, jonka maisema oli osa Viron pohjoisrannikon kansallismaisemaa. Siellä kävi taiteilijoita ja kesänviettäjiä Pietarista.

Sillamäe  tuhoutui pahasti pommituksissa. Kun kaupunki rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, siitä puhuttiin erityiskoodilla. Raja-alueella tarkastettiin passi.

Neuvostoajan museo.

Neuvostoajasta Sillamäessa kertoo kaupungin kulttuuritalon väestönsuojaa sijoitettu pieni museo. Esillä on punalippuja, kunniakirjoja, univormuja, sotatarvikkeita, kaasunaamareita sekä  julisteita neuvostoajan laulajista ja näyttelijöistä. Toki sieltä löytyy myös Leninin kipsinen rintakuva.

Kulttuuritalo on Sillamäen kulttuurielämän virkeä keskus. Siellä järjestetään konsertteja ja teatteriesityksiä ja siellä käy vierailevia ryhmiä muun muassa Venäjältä. 

Neuvostoajan museo on Sillamäen museon sivupiste. Päämuseossa (Kajaka tänav 17 A) on kuusi salia, jotka esittelevät Sillamäen kaupungin historiaa, elämää 1950-luvulla, läheisen Vaivaran kunnan elämää 1700-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Soittorasia-salissa näkee kiinnostavan kokoelman historiallisia soittimia, levysoittimia ja radioita.

Kaupunginmuseon leluja.

Museossa on meneillään askartelutunti, kun pyrähdämme sisään.

”Tämä kuuluu Sillamäen koulun opetukseen”, kertoo opettaja Irina Zamarina.

Museossa työskentelevä Aleksandr Popolitov esittelee nukke- ja lelukokoelmaa. Kahteen museosaliin on kerätty tavattoman paljon nukkeja eri aikakausilta.

Erityisen ylpeä Popolitov on museon laajasta kivi- ja fossiilikokoelmasta. Hän on kerännyt niitä sinne itse Viron rikkaasta maaperästä.

Erityislaatuisensa vuoksi Sillamäe kiinnostaa monia elokuvatekijöitä.  Siellä on kuvattu lukuisia elokuvia, muun muassa suomalaisen Ikitie-elokuvan jotkut kohtaukset kuvattiin Sillamäessä.  

Katso video Sillamäestä

Lue Sillamäen puistotien avajaisista

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Konserttisali kultturikeskuksessa.

Neuvostoajan museo.

Kaupunginmuseo.

Kansatieteellinen museo,

Soittimia.

Toilan kylpylässä lasketaan liukumäkeä, uidaan ja saunotaan – kesällä kylässä kilpaillaan tuliveistosten rakentamisessa

Perhe Toilan kylpylässä.

Teksti Sirpa Pääkkönen, kuvat Toila spa ja Sirpa Pääkkönen

Viuuuh, liukumäki antaa kovan kyydin laskijalle Toila span kylpylässä Itä-Virossa. Lasten leikkihuone on poikkeuksellisen suuri. Erikoista on myös se, että katonrajasta lattiaan kiemurteleva liukumäki kantaa myös aikuisen painon.

Toila spa Toilan kylässä meren rannalla on suunniteltu koko perheen lomanviettopaikaksi. Ohjelmaa ja tekemistä riittää kaikille perheenjäsenille.

Kahteen huoneeseen rakennetussa lasten leikkimaailmassa voi pomppia pehmustetuilla tyynyillä, kiivetä torneihin, pelata tietokonepelejä, leikkiä pehmoleluilla, piirtää ja askarella. Leikkihuoneessa on valvoja,  kiireisimpinä loma-aikoina valvojia on kaksi.

Savityöpaja.

Kädentaitoja pääsee treenaamaan savityöpajassa, jossa sekä lapset että aikuiset voivat kokeilla dreijaamista ja savitöiden tekemistä. Kesällä hotellin vieressä on pienoisgolfrata.

Kylpylä- ja saunaosastot jakaantuvat kahteen osastoon. Lapset pääsevät polskuttelemaan spa-osaston lämpimiin vesiin. Siellä on myös pitkä 25 metrin uimarata, porealtaita ja useita saunoja, muun muassa höyrysauna ja infrapunsauna. Rakennuksen katolla voi kylpeä hirsisaunassa sekä ihailla meri- ja metsämaisemia.

Aikuisille on toinenkin kylpyläosasto, japanilaistyyppinen Wellness-osasto Orkidea. Ikäraja on kahdeksantoista ja osasto on luotu rauhoittumista varten. Siellä voi kastautua kylmään veteen, lojua kuumassa vedessä tai nauttia poreista allasosastossa, jossa siniset ja vihreät valot luovat rauhoittavaa tunnelmaa.

Saunoja on seitsemän, muun muassa höyry- ja hunajasauna, japanilainen sauna ja suomalainen sauna. Kylpemisen välissä voi istahtaa lepotuoleille, kuunnella rauhoittavaa musiikkia, juoda teetä ja maistella hedelmiä. Rentoutumista edistämään kylpylään on rakennettu pieni viherkasvien täyteinen puutarha.

Wellness-keskus Orkidea.

Toila Spa –hotelli on yksi kymmenestä virolaisesta hotellista, jossa wellnes-palveluiden lisäksi saa lääketieteellistä hoitoa. Suomestakin sinne tehdään paljon terveysmatkoja.

”Meillä on hoitoja myös lapsille. Kun aikuiset menevät omiin hoitoihinsa, lapset pääsevät voimisteluun tai suolahuoneeseen”, markkinointijohtaja Kärt Purga kertoo.

Hän on yksi hotellin suomea osaavista työntekijöistä. Tällä hetkellä suomenkielentaitoisia työntekijöitä hotellissa on peräti neljä. Palvelua saa muillakin kielillä, muun muassa englanniksi.

Hotellirakennus rakennettiin vuonna 1989 kaivosmiesten  parantolaksi. Itä-Viro on perinteistä kaivosteollisuusaluetta, ja pölyisissä oloissa työskennelleet kaivosmiehet tarvitsivat oman hoito- ja rentoutumispaikan. Silloin parantolassa oli vain yksi uima-allas.

Perusteellinen remontti tehtiin vuonna 2000, jolloin rakennettiin kylpyläpalvelut. Ravintoloita on kaksi. A la carte –ravintolassa järjestetään perjantaisin tanssiesityksiä, joita myös lapset pääsevät katsomaan.

Kylpylän vieressä on upeat ulkoilumaastot. Oru-puisto henkii historiaa, sillä se rakennettiin jo 1800-luvun lopussa. Rannassa on pienivenesatama ja hyvä uimaranta. Hotellista pääsee rantaan portaita pitkin. Hotelli sijaitsee korkealla rantatörmällä.

”Rannassa on kivistä, mutta kun kävelee eteenpäin, meri muuttuu hiekkapohjaiseksi”, Kärt Purga kertoo.

Rannasta voi etsiä erikoisia kiviä, joissa on reikiä. Osa kivistä on fossiileja, joiden sisälle on jähmettynyt etanoita ja kasveja.

”Lapset rakentelevat kivistä mielellään torneja, mutta kiviä ei saa viedä pois rannalta.”

Kesäisin, elokuun viimeisenä lauantaina Toilan satamassa järjestetään Muinaistulien yö, jossa on monipuolinen kulttuuriohjelma.

”Festivaalille saapuu joukkueita kilpailemaan siitä, kuka tekee komeimman tuliveistoksen. Kilpailussa ei saa käyttää sellaisia materiaaleja, jotka eivät pala kuten lasia, nauloja, ruuveja ja metalleja. Veistokset sytytetään pimeän saapuessa klo 21.30.”

Lapsille Muinaistulien yö –festivaali tarjoaa muun muassa askartelua, kasvomaalausta ja minieläintarhan.

http://www.toilaspa.ee/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Leikkihuone.

Uintikeskus.

Muinaistulien yö.

Minigolfia.