Mäetagusen kartanohotellissa koet kodikasta ylellisyyttä

Mäetagusen kartano.

Mäetagusen kartanon muinaiset omistajat von Rosenit ihailevat nyt entisiä kiinteistöjään pilven reunalta, mutta heidän nimensä elää edelleen: kartanohotellin vieraita tervehtii kolmivärinen kissaneiti Miisbeth von Rosen.

Näin siinä tapauksessa, että nukkumiseen tulee  tauko. Sillä tiedossahan on, että jos nukkuminen olisi olympialaji, kissat saisivat kaikki palkintosijat itselleen.

Jos Miisbeth von Rosenin päiväohjelma ei mahdollistakaan vieraita vastaan kävelyä, sitä ei kannata ottaa loukkauksena. Päinvastoin – kartanon tuolilla uinuvaa aatelisneitoa seuratessa saattaa ehkä tarttua kissojen ihailtava taito tehdä vain sitä, mistä pitää: olla rentoutunut ja onnellinen. 

Lähes kokonaan entisöity Mäetagusen kartanokokonaisuus sopii rentoutumiseen. Viron kartanosivuston mukaan Itä-Virumaalla on 69 kartanoa, joista suuri osa on vailla käyttöä. Mäetagusen kartano on yksi miellyttävä poikkeus.

Mäetaguse on aina kuulunut Virumaan suurimpien kartanoiden joukkoon ja tunnetuin kartanonherra Otto Fabian von Rosen on jättänyt historiaan ristiriitaisen jälkensä. Liivinmaan maaneuvoksena hän laati vuonna 1739 maatalousoikeudellisen asiakirjan, ns. Rosenin julistuksen, joka vakiinnutti maaorjuuteen perustuvan Baltian erikoistilan. Toisaalta von Rosen uskoi, että kartanonherralle tulee kuulua täydellinen oikeus sekä talonpoikaan että tämän vähäiseen omaisuuteen, toisaalta hän taas herrnhutilaisena tuki talonpoikien kouluttamista ja teki sen pakolliseksi.

Kartanokokonaisuuden nykyiseen ilmeeseen Otto Fabian von Rosen ei kuitenkaan vaikuttanut. Kartanon edustava päärakennus kohosi puisen rakennuksen tilalle vasta 1700-luvun loppuvuosina.

Enemmistö yli kymmenestä sivurakennuksesta on peräisin 1800-luvulta ja saanut  uuden sisällön. Kartanohotelli toimiikin juuri niissä: ravintola sijaitsee historiallisessa talli- ja vaunuvajarakennuksessa, taloussiipi myllyssä ja kylpylä kasvihuoneessa, jota aikoinaan kutsuttiin nimellä orangerie. Kaikki nämä kolme on rakennettu yhdyskäytävän ja hotellin vastaanoton lasitilan kanssa yhteen. 

Kartanohotellissa kartanomainen ja talonpoikainen tyyli punoutuvat yhteen. Logoon Rosenien vaakunasta on otettu punaiset ruusut; henkilökunta sen sijaan näyttää virolaiselta talonpoikaisväestöltä, joka palvelee kartanonherran vieraita tämän omassa kodissa. Työasuina ovat kauniit pellavavaatteet ja tyttöjen puseroissa on Pohjois-Virolle tyypillinen prossi, jonka kuvio on peräisin Virumaan kansanpukukirjasta.

Virumaalta on peräisin myös suurelta osin raaka-aineet, joista Rosen-ravintolassa ruoka valmistetaan. Elintarvikkeiden hankinnassa suositaan ennen kaikkea paikallisia maataloustuottajia, viljelijöitä ja kalastajia.

Kylpylässä voi nauttia lämpimästä vedestä.

Paikallisista tuotteista ei ravintolan keittiössä taiota eksoottisia ruokia, vaan vaalitaan virolaista linjaa. Menu sisältää osia myös kartanonherran pöydästä. Talvipuutarhassa kasvatettiin  jopa appelsiineja ja sitruunoita, ja tiiviiden Venäjän suhteiden vuoksi pöydässä oli myös venäläiselle keittiölle tyypillistä ruokaa. 

Kartanohotellissa on mahdollista tehdä itse pelmeneitä. Jos osallistujat tulevat Moskovasta ja Pietarista, virolaisen kokin kanssa tehdään pelmenejä Viron tapaan. Virolaiset pelmenit ovat jauhelihatäytteisiä pelmeneitä, mutta lautasella niiden seurana on esimerkiksi herne-kuusenversososetta, sipulihilloa ja kuorrutettuja vihanneksia.

Joka ei halua kastaa käsiään jauhoon,  voi seurueineen aivovoimistella musiikkitietokilpailussa. Kotioluttyöpajassa voi oppia oluen tekemistä.  

Tuulettumassa voi käydä läheisellä Selisuon rämeellä tai kartanon naapurissa voi pelata frisbeegolfia. Porealtaalla varustetussa yksityissaunassa voi  järjestää mukavan naisten illan ja kokeilla vartalonkuorintaa ja saunanaamioita.

Saunoja on yhdeksän erilaista. Entinen talvipuutarharakennus näyttää säilyneen vanhan valokuvan ansiosta varsin samanlaiselta kuin kartanoaikaan, tosin sillä erotuksella, että hedelmien sijasta siellä hemmotellaan nyt kehoa. Kylpylä on Viron lämpimi spa, ja ilman- ja veden lämpötila pidetään 30 asteen paikkeilla. 

Veden puhtaudestakaan ei tingitä. Koronaviruksen sanelema tauko käytettiin kylpylän remontointiin, jotta vesi olisi vieläkin puhtaampaa ja allas vieläkin houkuttelevampi.

Takahuone on kylpylän äskettäinen laajennus ja siellä on  neljä saunaa sekä  rentoutumisalue porealtaineen. Viihtyisän saunakeskuksen rakentaminen lasijulkisivulla varustettuun talvipuutarhaan oli haaste, mutta kangaskatot ja hapsuverhot ovat kääntäneet viileyden viihtyisyydeksi. 

Takahuone on suurimman osan viikosta vain aikuisten käytössä. Tästä on ehkäpä vain askel siihen, että Mäetagusen kartanohotellista tulee Viron ensimmäinen aikuisten hotelli. Ainakin tällainen vihje sattui sosiaaliseen mediaan 1. huhtikuuta.

Oliko se aprillipila vai totta? Kartanohotellin johtaja Terje Rattur vahvistaa, että aikuisten hotellissa voisi olla ajatusta. Rauha ja hiljaisuus ovat kuitenkin Mäetagusen kartanohotellissa pariskunnat voivat jo nytkin häiritsemättä nauttia kahdestaan olemisesta. 

SIRLE SOMMER-KALDA

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Nauti Lammasmäen saunamaratonista - turvesauna rentouttaa, hoitaa kehoa ja nuorentaa

Turve hoitaa kehoa ja mieltä.

Lammasmäen lomakeskuksen valttina on saunaseikkailu. Sanottakoon heti, että kyseessä ei ole mikään saunasprintti – luonnon helmassa sijaitsevasta saunamaailmasta nauttimiseen pitää varata tunteja.

Itä-Virumaa on seikkailumaa ja jotta elämykset eivät loppuisi, on jo kolmena vuonna valittu parhaat uudet seikkailut. Viimeksi tämän tittelin sai juuri Lammasmäen saunaseikkailu.

Voi herätä kysymys, miksi Itä-Virumaan parhaan seikkailun voi kokea Länsi-Virumaalla Kunda-joen rannalla, mutta vastaus on yksinkertainen: jos länsivirumaalaiset haluavat tehdä matkailuyhteistyötä itävirumaalaisten kanssa, niin heidän tulee saada haluamansa. Lisäksi matkailijan kannalta kaikki on samaa Virumaata.

Saunamaailman opas 

Itsellänikin oli mahdollisuus kuulua viimeisen kilpailun arvostelijoiden joukkoon ja testata Lammasmäen saunaseikkailua. Siksi voin antaa seuraaville seikkailijoille pienen lunttilapun. Saunoja on viisi. Välipaloina lisäksi sisäuima-allas, puulämmityksellinen kylpytynnyri ja poreallas.

Turvesauna kelluu Kunda-joella.

Jokaiseen saunaan auttavat tutustumaan Lammasmäen saunottajat. Meille saunamaailman oppaaksi sattui nuori saunottaja Robin Täpp, joka tarjosi alkuun naposteltavaa ja tervetuliaisjuomat. Hän kertoi, mitä ja missä järjestyksessä tulee tehdä, jotta saunasta saisi mahdollisimman suuren elämyksen. Vakuutuimme siitä, että saunassa käynti voi olla paljon enemmän kuin vain kuumuudessa hikoilu.

Saunaseikkailu alkoi perinteisestä puusaunasta, jossa saunottaja lisäsi löylyveteen eri kasveista valmistettuja uutteita ja arvuutteli, mistä on kysymys. Kaikkien suosikiksi osoittautui mustaherukkauute. Teimme saunapyyhkeistä päähineet ja saimme tietää, että on tärkeää pitää myös jalat lämpimässä – tällöin apuna ovat sekä kuumia vihtoja sisältävät kääreet että kuumat jalkakylvyt. 

Muutaman askeleen päässä oli vihtomiseen valmiina Setumaalta tuotu vanha savusauna, jossa kehoa saattoi käsitellä perinteisellä koivuvihdalla ja harvinaisemmalla katajavihdalla. Savusauna lämmitetään Lammasmäellä haavapuilla, sillä niistä tulee vähiten nokea.

Seuraavana saunojia odotti elokuvasta Kevät tuttu kaappikiukaallinen sauna. Lauteet oli päällystetty oljilla, joka antaa omaperäisen aromin ja vähentää  selluliittia. Löylyn heittämiseksi tulee avata luukku. ”Ei kannata katsoa sisään, tuleeko löylyä vai ei, lupaan että tulee”, saunottaja virnisteli.

Joen rannalla olevan telttasaunan jätimme väliin ja otimme aromi-höyrysaunassa hunaja- ja suolahoidot, ja virkistimme elimistöämme appelsiinin-, greipin- ja sitruunanviipaleilla. Se oli tavallaan valmisteluna turvesaunaa varten, jossa ohjelmassa on samoin ihonhoito. 

Keinuva spa 

Pelkästään jo Kunda-joella olevaan saunaan meno on kuin seikkailu: turvelevyillä päällystetyt ponttooniaskelmat keinuvat kuin kävelisi turvesuolla, ja sauna itsekin keinuu. 

Saunottaja lupasi, että turpeella on nuorentava vaikutus. ”Tämän toimenpiteet tulisi nuorentaa viisi vuotta. Itse en ole kokeillut sitä, sillä 15-vuotiaana ei voi ajaa autolla kotiin”, hän virnisteli.

Naisasiakkailla ei sen sijaan ollut nuorentumista vastaan yhtään mitään, ja vetelässä muodossa ollutta turvetta levitettiin rohkeasti sekä vartalolle että kasvoihin. Lauttasaunassa on 60 astetta ja kosteaa, jotta turve ei kuivuisi iholla ja voisi hoitaa vartalolla oman tehtävänsä.

Lammasmäen lomakeskuksen isäntä Meelis Parijõgi vahvisti, että kyseessä on maailman ensimmäinen turvesauna, joka oli isäntäväen lahja Suomen ja Viron satavuotispäiväksi. Seinässä on virolaisia turveharkkoja ja ihonhoito tehdään  samoin virolaisella turpeella, mutta istuintyynyinä käytettävät turvelevyt ovat peräisin Suomesta. Pohjoisnaapurit käyttävät niitä äänieristelevyinä.

Jo vanha kansa tiesi, että turve auttaa sataan vaivaan, ja joitakin viisauksia on myös saunan ovella. Yhtenä hetkenä pitää kuitenkin jokaisesta hyvästä asiasta luopua ja kaikkein parasta on tehdä se joessa, jossa on saunamaratonin maali. Kunda-joen veden kerrotaan olevan kirpeää ympäri vuoden, siten puhtaan kehon lisäksi saa miellyttävän jäähdytyksen.

Tulevaisuudessa saunamaraton pitenee luolasaunalla ja kaksikerroksisella saunalla. ”Toiveemme koota Lammasmäelle erilaisia saunakulttuureita, Meelis Parijõgi selvitti.

Saunaan liittyviä toimintoja tarjotaan Lammasmäella niin paljon, että yhdellä kerralla ei ehdi kaikkea kokeilla. Joka haluaa, voi esimerkiksi paikan päällä huovuttaa itselleen saunamyssyn, valmistaa vartalonkuorijoita tai koivun tuohesta päänpesusieniä tai suorittaa vihtomisen mestariluokan. 

Saunamaratonin suorittaneille julkaistaan Saunatien passi, johon voi alkaa kerätä leimoja. Kun passissa on viisi leimaa, kuudennessa paikassa odottaa yllätys. Lammasmäen lomakeskuksen käynnistämään Saunatiehen on liittynyt kymmeniä matkailuyrittäjiä.

Kalastuksesta kirveenheittoon 

Lammasmäen lomakeskuksen suurinta seikkailua ovat saunat, mutta niihin lomailumahdollisuudet eivät rajoitu. Lomakeskuksen lähellä sijaitsee virolaisten muinaisten esi-isien asutuspaikka Lammasmägi, jonne voi lähteä kulttuurimatkalle. Luonnosta kiinnostuneet voivat retkeillä kanootilla Kunda-joella tai vaikkapa valita linturetken. Toimintaa riittää kalastamisesta kirveenheittoon ja mönkijäretkestä tenniksen pelaamiseen.

Aktiivisen toiminnan jälkeen vieraat voivat laskea paikallisten herkkujen ja makoisen unen varaan. Lomamökkeihin mahtuu erikokoisia seurueita ja kesällä on mahdollisuus myös telttailla.

Sillä ei ole merkitystä, valitako Lammasmäellä rentoutus vai aktiivinen loma, hyvän olon saa joka tapauksessa. Siinä auttaa paikan voima, jonka havaitsivat syvänä neuvostoaikana hirvijahtiin tulleet paikalliset metsästäjät. Metsästysmaja, joka 1970-luvulla Meelis Parijõen isoisän maille rakennettiin, on edelleen olemassa ja käytössä.

”Tämä oli aikoinaan niin kova saunapaikka, että jopa kosmonautti Gretško on käynyt täällä. Hänen piti matkustaa junalla Moskovasta Tallinnaan, jossa pioneerit olivat neilikoineen vastassa, mutta hän tapasikin ravintolavaunussa yhden paikallisista metsästäjistämme ja päätti laskeutua junasta Rakveressa saunoakseen ja metsästääkseen täällä. Siitä tuli iso kansainvälinen skandaali, sillä kosmonautti, joka ei eksynyt avaruudessa, katosi maassa. Näitä tarinoita on paljon, kunhan seinät voisivat puhua”, totesi Meelis Parijõgi.

Seinät eivät tosiaankaan puhu, mutta isäntä itse kertoilee värikkäitä tarinoita oikein mielellään. Sen suhteen hän on unohtumaton majoittaja.

SIRLE SOMMER-KALDA 

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Itä-Viron törmärannikko häikäisee näkymillään

Kiehtovia paikkoja Itä-Viron törmärannikolta löytää Toilasta itään päin liikkumalla. Itä-Virumaan luonto-opas Enn Käiss kertoo, että Valasten putous ympäristöineen on kaikkein kuuluisin ja turistiryhmät osaavat kysyä sitä itse, mutta Päiten törmää matkailijat eivät osaa tiedustella. Mikäli aikataulu vain mahdollistaa, Enn Käiss tarjoaa sitä itse - Vokan ja Sillamäen välissä paljastuva rosoinen Päiten törmä on hänen suosikkipaikkansa sekä oppaana että valokuvaajana.

Valokuvaajana Enn Käiss on tavoittanut siellä mahtavia hetkiä. ”Kun aurinko on etelässä, alhaalla on kolme kohouman jälkeä − varjoa −, joka on kuin Egyptin pyramidit rantakaistaleella”, hän mainitsee esimerkkinä. 

Oppaan mukaan 41 metrin korkuinen Päiten törmä ansaitsisi oman näköalatasanteensa, jonka rakentamisen Toilan kunta on myös lisännyt suunnitelmiinsa. Se olisi makupala valokuvaajille ja luonnonystäville, jotka nyt vaarantavat upeita näkymiä tavoitellessaan henkensä. Niin kauan kuin vaikeasti tavoitettava törmä ei avaudu koko kauneudessaan näköalatasanteelta, Enn Käiss ei suosittele törmälle kiipeilemään menemistä, sillä reuna saattaa olla alapuolelta tyhjä ja niin sen mukana voi pudota alas.

Päite eroaa muista törmärannikon osuuksista sikäli, että siellä törmä on näkyvissä myös meren rannassa käveltäessä. Tämä johtuu siitä, että näkymää estävää metsävyöhykettä ei ole. Esimerkiksi Valastella tai Sakalla törmärannikon näkee koko vaikuttavuudessaan vain silloin, kun puissa ei ole lehtiä. Muuna aikana metsä on suoraan sanottuna tiellä.

Toisaalta voidaan kirota, että metsä on tiellä. Toisaalta tiheä ja vehreä törmämetsä on jo sinällään nähtävyys. Kivenmurskaisella rinteellä liuskekivitörmän ja meren välissä kosteassa ja varjoisassa ympäristössä kasvaen se saavuttaa vehreyden lisäksi myös poikkeuksellisen lajirikkauden. Lehtipuut, runsaslajinen pensasto, saniaistukot ja pehmeä sammalmatto synnyttävät tunteen kuin olisi sattunut pohjoismaiseen viidakkoon.

Viidakkovaikutelmaa lisää se, että törmämetsiä on hoidettu vähän ja ne ovat säilyttäneet muinaisen ilmeensä. Suurenmoisia paikkoja törmämetsään tutustumiseen ovat Sakan ja Valasten retkipolut. Törmämetsässä liikkumisen helpottamiseksi on Valastella rakennettu uudet pitkospuut ja luontoarvoja esittelee yli 20 infotaulua.

Sirle Sommer-Kalda

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Viron kansallinen symboli paljastaa upeimmat kasvonsa Sakan ja Toilan välissä

Itäisen Viron törmärannikko on vaikuttava näky.

Sanottakoon, että tämä juttu kertoo useista superlatiiveista. Sakan-Ontikan-Toilan törmärannikon osalta voi puhua Baltian klintin korkeimmasta ja pisimmästä yhtenäisesti kulkevasta osuudesta. Lisäksi liuskekiviseinämää reunustaa Viron kaunein tie. 

Viimeksi mainitulle väitteelle ei löydä kirjallisuudesta todistusaineistoa, joten siihen tulee sokeasti uskoa tai se pitää tarkastaa itse.

Lähes 20 kilometrin pituisen Sakan-Ontikan-Toilan tien kaunein osa on Ontikan ja Toilan välissä. Siellä mutkitteleva tie kulkee suurelta osin meren kainalossa. Välillä tien ja meren suhde tuntuu jopa huolestuttavan intiimiltä. Kohtalokkailta vaikuttavat myös törmän reunalle sijoitetut varoituskyltit. Muutakaan ei voi tehdä – näkymistä nauttivia tulee varoittaa liiallisesta rohkeudesta yli 50 metrin korkuisen törmän reunalla, sillä törmärannikon sulkeminen aidalla ei ole mahdollista.

Joskus samassa paikassa kiemurteli Tallinnan-Narvan -kauppatie. Nykyisinkin löytää vielä joistakin paikoista rajatolppia, vaikkakin suuremman osan muinaisesta tiestä ovat murtumat vieneet mennessään. Nykyisin Sakan-Ontikan-Toilan tie on sivumaantie, joka on kunnollisesti päällystetty ja hoidettu. Siitä huolimatta talvioloissa siellä valitaan ajonopeus huolellisemmin kuin jossain muualla. Ja perustellusti. 

Erityisen hienoa on kulkea Viron kauneimmat tieosuudet polkupyörällä. Polkien liikkumalla voi nauttia pitempään sekä henkeäsalpaavista merinäkymistä että toiselle puolelle jäävästä maaseudun idyllistä: ruohoa ahmivista lihanaudoista ja lampaista, hoidetuista peltotilkuista ja maataloista.

Muistan vain yhden kerran, jona pyörämatka Toilan ja Ontikan välillä oli enemmän itsensä voittamista kuin nautintoa. Se tapahtui nopeasti nousseessa syysmyrskyssä, kun ilmojen säätäjä tarjosi tuulen tuiverruksen lisäksi rajun sadekuuron.

Tuolloinen ilmojen säätäjän villi mieliala muistuu mieleen, kun ajattelen, miten mahtava se luonnon voima on ollut, joka on muokannut Pohjois-Viron törmärannikon. Viron tiedeakatemian luonnonsuojelukomitea valitsi sen vuonna 1996 yleisön esityksestä Viron kansalliseksi symboliksi. Viron kansallisen symbolin mahtavin osa sijaitsee Itä-Virumaan alueella. On vaikeaa olla hyväksymättä biologi ja toimittaja Indrek Rohtmetsan väitettä, jonka mukaan Sakan-Ontikan-Toilan liuskekivitörmä on epäilemättä Viron vaikuttavin muinaisluonnon muistomerkki.

Baltian klintti itse ulottuu Ruotsista Öölannista Venäjälle Laatokan järvelle ja on kokonaista 1200 kilometriä pitkä. Suurimman korkeutensa - 55,6 metriä merenpinnan yläpuolella – se saavuttaa Ontikalla.

On arveltu, että vain Ontikan-Valasten rantatörmä voi olla se paikka, jossa ”kotka korkean kallion päälle heitti miehen Virumaan rantaan”. Jos näin on, Viron kansalliseepoksen mukaan tämä on muinais-Viron valtion syntypaikka. Siten siis kaikin puolin arvokas paikka lipunnostoon Viron itsenäisyyspäivänä. Juhlalliseen seremoniaan kokoonnutaan vuosittain 24. helmikuuta kello 07.20 siinä paikassa, jossa liuskekiviseinämää pitkin syöksyy alas Viron korkein putous, Valasten putous.

Seitsemästä Viron korkeimmasta putouksesta peräti kuusi kohisee Itä-Virumaan törmärannikolla. Jos haluaa tarkkailla putouksia alhaalta päin, tulee ottaa huomioon, että Sakan kartanon ja Toilan välillä törmäosuus on yhtenäinen. Näin ollen mukavan ja turvallisen pääsyn merelle voi löytää vain laskeutumalla portaita pitkin.

Onneksi portaita on viime vuosikymmeninä rakennettu lisää tai uudistettu. Niinpä rantaan voi laskeutua Sakalla, Ontikalla ja Martsassa. Toilassa rantaan johtaa spa-hotellin takana sijaitsevien portaiden lisäksi myös monta tietä. Näistä upeimmat näkymät on hotellin läheltä laskeutuvalta kiemurtelevalta kuntopolulta, joka on asfaltoitu. 
Sirle Sommer-Kalda

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Itä-Viron ainutlaatuinen luonto houkuttelee, kun korona hellittää

Itäinen Viro tarjoaa vieraalle upeita luontoelämyksiä, rauhallisia patikointipolkuja, jännittäviä vesiputouksia, soita ja tuuheita metsiä. Vastaan voi tulla villieläimiä.  Itä-Virossa on maan pisimmät hiekkarannat, korkea törmärannikko ja Viron suurin suo Puhata Alutagusen kunnassa. Luontokohteet odottavat matkailijaa, kun koronaepidemia hellittää.

Kurtnan järvialue

Alutagusen kunnassa sijaitseva Kurtnan järvistö on Viron järvirikkain alue. Noin kolmenkymmenen neliökilometrin alueella sijaitsee 42 järveä. Järviä ympäröivät alueet ovat suosittuja virkistys- ja uimapaikkoja. Viitoitetut polut vievät Liivijärvelle ja Martikskan järvelle, joiden rannoilla on nuotio- ja lepopaikkoja. Martinska-järven merkitty polku Kurtnan maisemasuojelualueella esittelee erilaisia kasveja, maisemamuotoja ja järvityyppejä. Retkeilypolun pituus on noin viisi kilometriä.

Kurtnan järvistö syntyi viime jääkauden loppuvaiheessa, kun mannerjäästä vapautunut, mutta vielä ikiroudan kovettama maaperä alkoi joissakin paikoissa sulaa.  Järviä ympäröivä metsä on täynnä sieniä ja marjoja.

Huikeita vesiputouksia

Ontikan rantatörmällä sijaitsee 20 metriä korkea Valasten putous, joka on Viron korkein vesiputous. Rantatörmältä avautuu upea näkymä 400 000 vuotta sitten syntyneisiin maapallon kerroksiin. Putoukselle on rakennettu rappuset, joita kiipeillessä putousta voi katsella lähempää. Alueella on myös luontopolku.

Toilan kunnan Pyhäjoen kylässä sijaitsee Aluojan komea vesiputous.  Pyhäjoen laaksoon laskeutuvassa Mägaran purossa on porrastuksia ja lähteitä. Porrastukset ovat syntyneet kalkkikivikertymistä.  Jyrkkä laakso on syvyydeltään kymmenen metriä ja pituudeltaan noin 700 metriä. Se on paikoittain kanjoninomainen.

Oru-puisto

Toilan kunnassa Pyhäjoen laaksossa sijaitsee historiallinen  Oru-puisto. Puistossa oli aikoinaan myös linna, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa. Puiston rakennutti varakas venäläinen kauppias Grigori Jelissejev 1800-luvulla.

Puistossa voi kävellä viitoitetuilla poluilla ja tutustua erilaisiin puu- ja pensaslajeihin ja hopealähteen luolaan. Puistoon on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, jossa kesäisin järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.

Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.

Villejä eläimiä

Itä-Virossa on rikas villieläinkanta. Retkeilijä voi törmätä aamuvarhaisella tai iltahämärissä luonnossa liikkuviin eläimiin. Metsissä asuu hirviä, metsäkauriita, kettuja, susia ja ileveksiä. Vastaan voi loikkia rusakoita. Myös linnusto on monipuolinen. Itä-Virossa pesii haikaroita, kurkia, kotkia, tikkoja, kottaraisia, varpusia ja muita pikkulintuja.

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 

Seikkaile kaivosmuseossa, opiskele viron kieltä Narvassa ja koe upea videoinstallaatio Aleksanterin katedraalissa

Viron kaivosmuseo.

Jos haluat kokea jännittävän loman, voit vierailla Viron kaivosmuseossa ja palavankivenmuseossa ja osallistua saunamaratonille Lammasmäen lomakeskuksessa. Upea elämys on myös Narvan Aleksanterin kirkon kupoliin heijastettava videoinstallaatio kaupungin historiasta. Sen jälkeen voitkin herkutella kahvila Munassa Narvassa.

Kaivosmuseoon maan alle

Vieraillessasi Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella voit tilata suomenkielisen opastuksen. Kierroksella pääset katsomaan, miten kaivosmiehet työskentelivät maan alla ja louhivat palavaakiveä energiatuotannon tarpeisiin. Museon käytössä on maan alla noin kilometrin pituinen maanalainen käytävä, jonka varrella oppaat esittelevät louhintakoneita ja -menetelmiä. Maan alla huristellaan aidolla kaivosmiesten junalla. Voit tilata myös kaivosmiesten lounaan ja nauttia sen maan alla.

Sähköposti: info@kaevandusmuuseum.ee
Puh: +372 33 24 017

Lue lisää: 

Blogi kaivosmuseosta: 

Palavankiven museo

Kohtla-Järvellä toimii palavankiven museo uusissa tiloissa. Viron taidemuseon kuraattorit ovat koostaneet näyttelyn ”Palavankiven teollisuus taiteessa”, jossa on esillä noin 80 teosta.
Lisäksi museossa voi tutustua palavankiven löytöpaikkoihin, käyttöönottoon, tuotantoon ja jalostamiseen. Syksyn aikana museon näyttely varustetaan suomenkielisillä opasteksteillä.
Museo on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-18. Tallinnasta museoon ajaa noin kahdessa tunnissa. Osoite on Tuuslaari 22, Kohtla-Järve. Toinen kiinnostava kohde Kohtla-Järvella on komeasti kunnostettu kulttuuritalo, jossa on paljon kulttuuritapahtumia.

Lue lisää: 

Lue lisää kulttuurikeskuksesta:

Viron opiskelua Narvassa

Narvan viron kielen keskuksen uusissa tiloissa voit opiskella viron kieltä. Keskuksen osoite on Linda 2. Koulu tarjoaa aikuisopiskelijoille erilaisia kursseja sekä mahdollisuuden kuunnella ja harjoitella viron kieltä aidossa oppimisympäristössä. Siellä on kielikahvila ja erilaisia työpajoja.

Kielikeskus on avoinna päivittäin. Sähköposti eestiikeelemaja@integratsioon.ee

 Saunaan Lammasmäelle

Lammasmäellä upean luonnon keskellä voit saunoa useissa saunoissa ja osallistua saunamaratoniin, joka kulkee virolaisen savusaunan, höyrysaunan ja puusaunan kautta kylpytynnyriin ja uima-altaaseen. Aikaa maratonille kannattaa varata useampi tunti. Ainutlaatuinen ja terveyttä edistävä kokemus on turvesauna, jonka löylyissä elimistö puhdistuu ja iho pehmenee. Turveharkoista rakennettu sauna kelluu Kunda-joella ponttonien päällä.

Lomakeskuksessa on mökkimajoitusta ja erilaisia aktiviteetteja, kuten metsästystä, sekä useita juhla- ja kokouskäyttöön sopivia tiloja. Vieraita varten Lammasmäen pitkään ruokapöytää katetaan paikallisia herkkuja, kuten villisikaa.
Lue lisää:
Nettisivut:
Blogiteksti:

Videoinstallaatio kirkossa

Viron suurin kirkko, Narvassa sijaitseva Aleksanterin katedraali, valmistui vuonna 1884. Toisen maailmansodan melskeissä kirkon kellotorni ja urut tuhoutuivat. Nykyään kirkon kellotorni on kunnostettu ja sieltä aukeaa hieno näköala ympäri Narvaa.

Kirkossa voi nähdä ”Taivas Narvan yllä” -videoinstallaation, joka heijastetaan kahdeksalla datatykillä kirkon kupoliin. Katsojat voivat seurata tätä kaupungin historiasta kertovaa, 520 neliömetrin kokoisella valkokankaalla pyörivää esitystä erikoisvalmisteisissa tuoleissa istuen.
Esityksiä on kaksi kertaa päivässä, keskiviikosta sunnuntaihin klo 12 ja 14. Ryhmille suositellaan oman esityksen varaamista.  Esitys kestää viisitoista minuuttia ja sisäänpääsy maksaa viisi euroa. Osoite on Kiriku 9, Narva.
Linkki YouTube –videoon:

Kahvila Muna Tripadvisorissa

Narvan keskustassa sijaitseva kahvila-ravintola Muna on ainoa Itä-Virossa sijaitseva ruokapaikka, joka on ollut Tripadvisorin listauksessa ensimmäisellä sijalla viimeiset kolme vuotta.

Historiallisen raatihuoneen vieressä sijaitseva Muna on sisutettu viihtyisästi ja se tarjoaa herkullista ruokaa kaikenikäisille. Kahvila Munan A la Carte –ruokalista uusittiin lokakuun alussa. Uusi menu on sekoitus italialaista ja modernia pohjoismaista keittiötä. Tervetuloa testaamaan!
Lue lisää:
Kahvila Muna Tripadvisorissa:

Kahvilan nettisivut

Romeo ja Julia Jõhviin

Jõhvin upeassa konserttitalossa järjestetään  syksyn aikana useita hienoja konsertteja ja esityksiä. Moskovan Mihail Bulgakov -teatteri vierailee Jõhvissa 24. marraskuuta ja esittää Shakespearen näytelmän Romeo ja Julia. Pääosissa nähdään Katerina Shpitsa ja Filipp Blednik. Näytelmän ohjaa Sergei Aldon ja koreografiasta vastaa Alexander Matsko.

Michael Foyle, viulu, ja Maxim Shchura, piano, esittävät Beethovenin pianosonaatteja 28. marraskuuta.
Kitaristi ja laulaja Mari Jürjens konsertoi Jõhvissa 2. joulukuuta.
Lue lisää:


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.