SOTSIAALMEEDIA

Saturday, 17 February 2018

"Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko", muistaa Suomeen muuttanut Ingrid Pent

Ingrid Pent viihtyy hyvin Suomessa, vaikka ikävöikin oskus Viroon.
"Olen aina kehunut Narva-Jõesuuta kaikille tuttavilleni Suomessa", Ingrid Pent sanoo.
Hän on asunut Suomessa lähes kuusi vuotta. Ikävä synnyinseuduille Viroon nousee aina välillä pintaan.

Narva-Jõesussa on hienot hiekkarannat, luontopolut ja metsät, joissa männyt kasvavat hyvin korkeiksi.

Ingridin muistoissa Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko.
Narva-Jöesuussa on upeat hiekkarannat.

"Siellä voi ihailla upeita auringonlaskuja kaikkina vuodenaikoina."

Kylpyläkaupunkina Narva-Jõesuulla on ollut kolme kukoistuskautta. 1800-luvun lopulla  Moskovan ja Pietarin eliitti kävi rentoutumassa kylpylöissä ja  hienoissa pitsihuviloissa. 1930-luvulla alue kuului Virossa tärkeimpiin kesänvietto- ja lomapaikkoihin. 1970- ja 1980-luvulla siellä lomaili jopa 37 000  ihmistä vuodessa Virosta ja silloisesta Neuvostoliitosta.

Asutusta Narva-Jõesuussa on ollu jo viitisen sataa vuotta.
"Liivinmaan kronikassa ja 1600-luvulta peräisin olevissa lähteissä kerrotaan, että kalastajakylää nimitettiin aikoinaan Hungerburgiksi. Nimi tulee saksan kielen sanasta hunger, nälkä. Legendan mukaan nimen antoivat kylään haaksirikkoutuneet saksalaiset kauppiaat, jotka eivät löytäneet kylästä mitään syötävää."

Nykyään kaupungissa asuu muutama tuhat asukasta. Siellä on kolme isoa kylpylää ja paljon pieniä majoituspaikkoja. Kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu.

"Kaupungissa on kolme kirkkoa ja museo, joka kertoo Narva-Jõesuun historiasta. Ortodoksinen kirkko on rakennettu puusta ja se kohoaa tien varrella, kun Narva-Jõesuuhun saavutaan Narvasta. Pitsihuviloista valitettavasti melkein kaikki ovat tuhoutuneet."

Ingrid Pentin äidinkieli on viro ja hän kuului Narva-Jõesuussa kielivähemmistöön. Suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Ingridillä on inkerinsuomalaiset juuret ja se sai hänet muuttamaan Suomeen.

"Sisareni oli muuttanut Suomeen, kun pistin nimeni paluumuuttajien jonoon 2011. Olin viimeisten joukossa, koska pian tämän jälkeen jono suljettiin. Muutin Suomeen vuonna 2012."
Viroon jäivät äiti ja veli ja monet ystävät.

Ingrid Pent opiskeli suomen kielen ja sai töitä Helsingin kaupungin Infopankissa, joka jakaa tietoa ja auttaa maahanmuuttajia kahdellatoista eri kielellä. Ingrid asioi asikkaiden kanssa viroksi ja venäjäksi.
"Tämä on hyvin antoisa työ ja olen iloinen siitä, että saan olla avuksi."

Hän asuu Helsingissä kahden lapsensa kanssa ja osallistuu aktiivisesti virolaisyhteisöjen toimintaan.
"Tanssin  Ylelahedad-tanssiryhmässä ja laulan Siller-kuorossa ja Säde-lauluryhmässä."
Ryhmien mukana hän on osallistunut muun muassa viiden vuoden välein järjestettäville Viron laulu- ja tanssijuhlille.

Kun Viro juhlii itsenäisyyttään 24. helmikuuta, Ingrid Pent esiintyy Säde-lauluryhmän kanssa Alppilan kirkossa klo 15.
Viron itsenäisyyspäivä on Ingridille tärkeä juhlapäivä.

"Viime vuonna juhlittiin Suomea. Viron juhlat ovat jatkoa Suomen juhlille. Kunnioitan virolaisia ja olen ylpeä maastani, joka on historiansa aikana kokenut paljon kärsimyksiä. Virolaiset ovat sinnikkäitä ihmisiä ja maata on kehitetty nopeasti. Toivon Virolle onnea ja menestystä."

Lue Meresuu spasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi





No comments:

Post a Comment