Sunday, 31 December 2017

Narva-Jõesuu houkuttelee upeilla hiekkarannoillaan – Meresuu-kylpylä tarjoaa elämyksellisiä saunarituaaleja

Meresuun kylpylä.
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja www.idaviru.ee

Hissi vie hetkessä  Meresuun kylpylähotellin yhdenteentoista kerrokseen Narva-Jõesuun kylpyläkaupungissa Koillis-Virossa.

Korkealta aukeaa huima näkymä Suomenlahdelle, hiekkarannalle ja rantaviivaa pitkin kiemurteleviin havupuumetsiin. Metsien keskeltä erottuu huviloita ja pieniä taloja.

"Tämä on Narvan korkein rakennus. Viidentoista kilometrin päässä on Venäjän raja.
 Sinnekin täältä näkee ",  Meresuu span johtaja Igor Baranov sanoo.

Hän on johtanut hiekkarannan vierellä sijaitsevaa kylpylähotellia runsaan vuoden ja esittelee, mitä kaikkea hotelli tarjoaa kylpylävieraille. Hyväkuntoinen hotelli on rakennettu vuonna 2008. Siellä on 109 huonetta, joista osa on perhesviittejä.
Suolahuone

Meresuussa saa hyvinvointipalveluiden lisäksi lääketieteellisiä hoitoja.
"Hoitojen ajatuksena on, että niitä saa kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä."
Hoitoja toteutetaan 38 huoneessa. Mukana on muun muassa suolahuoneita, hierontahuoneita, rentoutumishuoneita ja hierovia kylpyhuoneita. Monet hoidot tähtäävät siihen, että keho rentoutuu ja jännitys ja stressi helpottavat.

Asiakkaista 8-10 prosenttia on suomalaisia. Hotelli tekee yhteistyötä useiden suomalaisten matkatoimistojen kanssa.Saunoja on kahdeksan ja kahta uutta saunaa rakennetaan.
"Vesikeskukseen on tulossa myös lapsille oma lasten vesikaupunki."

Meresuu tarjoaa asiakkaille elämyksellisiä ohjattuja saunarituaaleja. Noin kymmenen minuutin pituisessa saunarituaalissa vihdotaan, huuhdellaan ihoa vuoroin kuumilla ja kylmillä vesillä ja haistellaan erilaisia tuoksuja kuten eukalyptusta.
"Haluamme antaa ihmisille monipuolisia elämyksiä."
Hotellissa on myös hyvät liikuntasalit ja iso leikkitila lapsille.

Narva-Jõesuu on talvisin Narvan vieressä sijaitseva rauhallinen pikkukaupunki, jossa asuu noin kolmetuhatta asukasta. Kesäisin huvila-alueen asukasmäärä nousee jopa kymmeneentuhanteen.
"Kesällä majoitustilat täyttyvät nopeasti, joten ne kannattaa varata ajoissa."

Igor Baranov
Narva-Jõesuussa on noin kaksitoista kilometriä hiekkaranta, joka vastaa Terijoen hiekkoja tai Pärnun rantaa. Ainakin vielä siellä on rauhallisempaa kuin Pärnussa.
Rannlla  on kolme kylpylähotellia ja lisää rakennetaan.

Historiallisesti ranta on vanhaa huvila-aluetta. Siellä kävi pietarilaisia aristokraatteja, ja ennen ensimmäistä maailmansotaa rannalla oli jopa tuhat huvilaa. Puuhuviloita kuitenkin tuhoutui toisessa maailmansodassa ja osa niistä siirrettiin muualle Viroon, muun muassa Pärnuun, Haapsaluun ja Tallinnaan.
Hotellin nettisivut
  
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi

Jalkahoitoa.


Ravintola-sali

Hotellissa on yksitoista kerrosta.



Thursday, 21 December 2017

Avinurmella nikkaroidaan puusta ja päreistä koreja, kiuluja ja leikkikaluja - työpajassa matkailijakin saa kokeilla nikkarointia



Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Avinurmella Itä-Virumaalla lapset oppivat tekemään tuohesta ja päreestä koreja jo koulussa. Puutyöt kuuluvat opetusohjelmaan pienessä kylässä, jonka asukkaille puu on tarjonnut elannon satoja vuosia.

Puutöiden keskus on Avinurmen puuaitta, jossa hyllyt notkuvat koreja, kiuluja, leikkikaluja, pannunalusia ja koristeita. Myynnissä on 600 erilaista tuotetta. Suurin osa on tehty puusta.

Straussin perheyritys perusti puutuotteita valmistavan yrityksen Avinurmelle 23 vuotta sitten. Puuaitta rakennettiin seitsemän vuotta sitten. Siellä on kauppa, kahvila ja työpajoja. Puuaittaa emännöi Eveli Tooming.
Eveli Tooming

"Tuotteistamme 70 prosenttia menee vientiin, muun muassa Japaniin, Latviaan, Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen. Suomeen viedään erityisen paljon saunatuotteita", Eveli Tooming kertoo.

Puu saadaan ympäröivistä metsistä. Jonkun verran puuta tuodaan Avinurmeen myös Suomesta.

Avinurmen puuaitassa järjestetään kursseja kahdessatoissa erilaisessa työpajassa. Siellä taivutellaan päreistä koreja ja maalataan niitä, nikkaroidaan pieniä puukoruja, valetaan kynttilöitä ja leivotaan perinneleipää.

Työpajoissa käy paljon ryhmiä, ja ryhmän kannattaa varata etukäteen aika työpajalle. Jos paikalle sattuu tulemaan ilman ajanvarausta, puuaitassa on Eveli Toomingin 85-vuotias isoäiti opastamassa korin tekoa.

"Isoäiti ei puhu muuta kuin viroa, mutta hän näyttää, kuinka kori tehdään. Hän antaa ohjeet viroksi ja työpajaan tulevat ulkomaalaiset lapset oppivat samalla hieman viroa."

Avinurmen perinteet puukylänä ovat pitkät. Asutusta alueella on ollut jo 1300-luvulla.
"Täällä on paljon metsiä, mutta vähän laidunmaata. Ihmiset oppivat hankkimaan elantonsa puusta."

Puun käyttämistä helpotti se, että Venäjän vallan aikana Avinurme kuului tsaarin maihin, eikä tsaarilla ollut aikaa valvoa, kuinka metsää käytettiin. Sitä sai hyödyntää paljon vapaammin kuin kartanoiden omistuksessa olleita maa-alueita.

Koska Avinurme sijaitsee syrjässä valtakeskuksista, sinne rakennettiin kapearaiteinen rautatie puutavaroiden kuljetusta varten.

Rautatie ei ole enää käytössä, mutta kyläläiset ovat kunnostaneet muutaman vaunun museojunaksi. Talkoisiin osallistui muun maussa koululaisia. Yksi vaunu on sisutettu kuvaamaan kyydityksiä vuonna 1949. Avinurmeltakin kyyditettiin väkeä Siperiaan pakkotyöhön. Vaunu on surullista katsottavaa.

Katso video Avinurmesta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta. 
 www.idaviru.ee/fi

Puuaitan kotisivut









Sunday, 17 December 2017

Joulupukki vie lapset seikkailemaan Alutagusen joulumaassa Itä-Virumaalla - seikkailumaassa kiivetään puuhun ja tehdään joulukoristeita


Virolaispukit Alutagusen seikkailumaassa. Kuva Alutaguse.

Sirpa Pääkkönen, teksti

Ota koppi, 8-vuotias Ksenja heittää pallon äidilleen Julia Pavlovalle Alutagusen joulumaassa Itä-Virumaalla. Urheilukeskuksen salia koristavat  joulukuusi ja takka. Lattialla lojuu tyynyjä ja pehmoleluluja. Pöytä pursuaa askartelutarvikkeita.
Sali on yksi etappi jouluisella parin tunnin seikkailukierroksella, jossa lapset saavat erilaisia tehtäviä.

Sisätiloissa askarrellaan, mutta sitä ennen seikkaillaan ulkona. Joulupukki odottaa lapsia puuhun rakennetun majan vieressä. Majan nimi on Harakan pesä. Se alla on aidattu haka, jossa tänä vuonna tepastelee lampaita. Majaan pääsee kiipemään ja siellä odottaa tehtävä, jota eri sovi paljastaa etukäteen.

Joulupukki seuraa lapsiryhmää koko seikkailukierroksen ajan. Hän antaa ohjeita, minne polku milloinkin vie.

Alutagsen joulumaakierroksia on järjestetty neljän vuoden ajan.

Ksenja ja Julia Pavlova
"Keksimme lapsille joka vuosi uusia yllätyksiä. Muuten he sanovat, että tämähän oli jo viime vuonna. Eläimetkin vaihtuvat vuosittain. Viime vuonna oli vuohia", Joulumaassa työskentelevä Julia Pavlova sanoo.

Metsässä tehdään pieni seikkailuretki ennen kuin päästään sisätiloihin lämmittelemään ja askartelemaan esimerkiksi joulukuusen koristeita. Alutagusen joulukuusi on koristeltu itse tehdyillä koristeilla.
Pukki kertoo lapsille tarinoita ja laulaakin saa.

Loma- ja urheilukeskus Alutaguse sijaitsee Koillis-Virossa järvialueella Illukan kunnassa. Siellä on nelisenkymmentä metsäjärveä. Mäntymetsässä on paljon patikointireittejä ja alueella voi telttailla. Talvella metsiin tehdään latuja.

Kesällä voi testata Alutagusen seikkailuratoja, joiden vaikeusasteet vaihtelevat. Ratoja on yhteensä viisi.

Katso video Joulumaasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Alutagusen nettisivut
Pukki kertoo lapsille tarinaa.




Thursday, 14 December 2017

Jalosen perhe leipoo piparkakkuja ja kattaa kalaa joulupöytään - lue blogista virolaisperheen jouluvalmistelut



Elise, Johan, Kadri ja Jutta Jalonen valmistautuvat jouluun Toilassa.


Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Keittiön uunista leviää makea piparkakun tuoksu. Pönttöuuni lämmittää, radiossa soivat joululaulut ja kynttilät palavat ruokailutilan pöydällä, kun Jalosen perheessä valmistaudutaan jouluun Toilassa Itä-Virumaalla.

Kotona ovat 10-vuotias Johan, 18-vuotias Elise, äiti Kadri ja anoppi Jutta. Kadri kaulii taikinaa, Johan painaa muoteilla piparkakkuja ja Elise koristelee paistetut piparit  tomusokerista tehdyllä tahnalla. Jutta juoksuttaa peltejä uuniin. Pöydän alla nukkuu koira, kaksi kissaa vilistää pihalla.

Piparkakut kuuluvat Toilassa joulun jälkiruokapöytään, mutta voitaikinaisia joulutorttuja Jalosen perheessä ei leivota. Täytekakkua ja suklaakakkua kyllä tarjoillaan.
Elise ja Johan leipomispuuhissa.

Mitä muuta itävirolaisessa perheessä syödään jouluna? Kysytäänpä.

"Meillä on pöydässä kylmiä kaloja, nahkiaisia ja silliä, sieniä, sipulilla, juustolla ja kermalla täytettyjä munia, uuniporkkanoita, kaalia ja uunissa kypsennettyä sikaa", Kadri Jalonen kertoo.

"Ja mustaamarkkaraa", täydentää Jutta listaa.

Joulukinkku, kalkkuna tai laatikot eivät kuulu Jalosten ruokapöytään, mutta rosollia ja punajuuripohjaisia kerrossalaatteja heillä tehdään. Myöskään riisipuuro ja luumukiisseli eivät ole Jalosten jouluruokaa.

Perheen isä Lauri on varsinainen kokki. Hän myös metsästää ja hankkii perheelle riistaruokia. Jouluna lasten tehtävä on koristaa pöytä.

Joulukuusi tuodaan tupaan jo aatonaattona ja saunassakin käydään ennen aattoa, jotta aattona voi rauhoittua ja olla yhdessä perheen kanssa.

Joulupukki saapuu aattona heti hämärän tultua neljän jälkeen. Pukilla ei ole kiirettä minnekään. Lahjan saaja laulaa, tanssii tai lausuu runon pukille.

Johanin joululahjatoive tänä vuonna on uusi puhelin. Pukille täytyy kirjoittaa kirje, jotta pukki tietää, mitä pitää tuoda. Kaikki saavat useita lahjoja. Paketeista löytyy kirjoja, pelejä, vaatteita ja monia käytännölloisiä tavaroita.

Jutta muistaa saaneensa jonain jouluna kauniin hatun, mutta valitettasti se jäi hotellihuoneeseen, kun hän matkusti Puolaan.

Joulupäivänä Jalosen tapaavat muita sukulaisia.

"Pelaamme lautapelejä ja peli voi kestää monta tuntia. Viime vuonna kokosimme palapeliä kolme tuntia", Elise muistaa.

Katso video piparkakkujen leipomisesta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi






Monday, 11 December 2017

Sillamäessä avattiin puistotie laulaen ja tanssien - EU tuki hanketta yli miljoonalla eurolla


Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Sillamäen kaupungissa Itä-Virumaalla vietettiin iloista juhlaa lauantaina, kun kaupunkilaisten pitkään odottama Mere puiestee avattiin tanssin, laulun, puheiden ja runonlausunnan säestyksellä. Paikalla lumituiskussa oli kaupunkilaisia, virkamiehiä ja paljon paikallista mediaa.
Virallisen osuuden jälkeen myös kaupunkilaiset pääsivät tanssimaan juhlalavalla.

Runo Sillamäelle.
Mere puiestee johtaa kaupungin Kulttuuritalolta meren rantaan.
Kävelykatu on ensimmäinen etappi suunnitelmissa, joiden tarkoitus on elävöittää Sillamäen keskustaa.

Suunnitelmat puistotien rakentamisesta aloitettiin kaksitoista vuotta sitten. Rahoitus järjestyi kaksi vuotta sitten, ja puistotien rakentaminen pääsi käyntiin.
Hanke on saanut tukea Euroopan Unionilta. Sen 1,4 miljoonan budjetista EU rahoitti 85 prosenttia eli 1,1 miljoonaa.

Kaupungin elävöittäminen jatkuu kilometrin pituisen rantabulevardin rakentamisella. Se vie keskustasta satamaan. Myös sen rakentamiseen Sillamäen kaupunki on saanut EU-tukea 2,3 miljoonaa euroa. Virolaisten osuudeksi jää miljoona euroa.

”Uusimme myös satamaa. Toiveenamme on, että Sillamäen ja Kotkan tai Sillamäen ja Loviisan välille avataan lähivuosina lauttayhteys”, sanoo Sillamäen kaupungin kehittämispäällikkö Anton Makarjev.

Nyt avattu puistotie on pituudeltaan noin 300 metriä. Sen reunoilla on asuntoja, jotka on rakennettu 1940- ja 50-luvun taitteessa. Ne edustavat ns. stalinistista tyylisuuntaa, joka on luonteeltaan klassismia. Sillamäen kaupunki oli Neuvostovallan aikana suljettu kaupunki, koska siellä jalostettiin uraania.


Makarjevin mukaan puistotien varrelle on tarkoitus rakentaa ravintoloita, kahviloita ja majoitustiloja.
”Toivomme, että matkailu kaupunkiin lisääntyy.  Näin voisimme  luoda kaupunkiin uusia työpaikkoja.”

Katso video avajaisista

Katso video Sillamäestä

Lue lisää Sillamäestä

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.



Saturday, 2 December 2017

Hermannin linna on Narvan komein nähtävyys – hyväkuntoisessa linnassa voi kiivetä 51 metriä korkeaan torniin

Narvan linna.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Narvan kaupunki Koillis-Virossa tuhoutui pahasti toisessa maailmansodassa, mutta jotain syvälle historiaan viittaavaa on jäljellä. Narvan linna eli Hermannin linna seisoo uljaana Narvajoen rannalla. Sen perustivat tanskalaiset 1200-luvulla Tanskan kuninkaan sijaishallitsijan asuinpaikaksi.
Linna on kärsinyt historian eri vaiheissa, mutta se on remontoitu ja nyt siellä on useita kiinnostavia näyttelyitä.

Joen toisella puolella Venäjällä kohoaa Ivangorodin linnoitus, joka rakennettiin 1400-luvun lopussa.
Narvan linnan vieressä on raja-asema, jossa autoilijat jonottavat tulli- ja passitarkastukseen. Sillan toisella puolella vaihtuu maa.
Konserttisali.


Narvan linna on kaupungin tärkein nähtävyys. Se on hyvässä kunnossa. Linnassa voi kiivetä torniin melko leveitä rappusia pitkin ja jos jaksaa nousta kahdeksan kerrosta ylöspäin, vaivannäkö palkitaan maisemilla. Torni on korkeudeltaan 51 metriä.

Jokaisessa kerroksessa voi pysähtyä tutkimaan näyttelyitä, jotka perehdyttävät  Narvan historiaan ja elämään silloin ennen. Esillä on muun muassa haarniskoja, vanhoja, koruja, pienoismalleja laivoista ja rakennuksista ja valokuvia vanhoista rakennuksista. Linnassa on myös tunnelmallinen konserttisali.

”Narvan suuruudenaika sijoittuu 1600-luvulle. Kuningatar Kristina suunnitteli siitä Ruotsin toista pääkaupunkia. Se oli  tärkeä kauppakeskus itämarkkinoille. Hansakaupungin oikeuksia Narva ei saanut, koska Tallinna esti sen”, matkailualalla työskentelevä  Kadri Jalonen kertoo.
Pienoismalleja.


Narva osui vesireittien varrelle ja satamassa vieraili noin 400  laivaa vuodessa. Laivat kuljettivat monenlaista kauppatavaraa.
Narva oli aikoinaan kaunis barokkityyliin rakennettu kaupunki. Sen voi pienoismalliin voi tutustua linnan museossa.

Linnan pihalla järjestetään monta kertaa vuodessa markkinat. Silloin voi eläytyä keskiaikaiseen tunnelmaan.  Kesäisin linnan pihalla on käsityöpajoja, joissa vieraat voivat testata käsityötaitojaan.
Ivangorodin linna kohoaa Narvajoen toisella puolella Venäjällä.
Linnan viereisessä rakennuksessa toimii hyvätasoinen ravintola, jossa kannattaa maistaa muun muassa nahkiaisia.

Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki Tallinnan ja Tarton  jälkeen. Siellä on 55 000 asukasta. Narvaa pidetään Viron syksykaupunkina, koska siellä on syksyisin paljon tapahtumia.

Katso video Narvan linnasta.


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi
Sisäpiha ja ravintola.

Ravintola.


Sunday, 26 November 2017

Vierailu Kreenholmin tehdassaarelle Narvassa on huikea retki menneen maailman raunioille – enimmillään tehdas työllisti 12 000 ihmistä

Krenholmi sijaitsee Narvajoen saarella.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron itäosissa lähellä Venäjän rajaa matkailija kohtaa monia seikkailuja. Yksi mieleenpainuvimmista elämyksistä on vierailu Kreenholmin saarella Narvassa, jossa vuosia sitten oli tekstiilitehdas täynnä elämää, hyörinää, kiirettä ja koneiden pauketta.

Siellä työskenteli enimmillään jopa 12 000 ihmistä vuonna 1980. Portilla oli tungosta, kun ihmiset vaihtoivat työvuoroa. Silloin elettiin  Neuvostoliiton suunnitelmataloutta, ja Viro kuului Neuvostoliittoon.  Tehdas tuotti kankaita koko maan tarpeisiin.
Portista sisään.


Nyt saarella kököttää rykelmä rapistuvia autiotaloja. Tehdas meni konkurssiin vuonna 2010, eikä rakennuksille ole tehty sen jälkeen mitään.
Suunnitelmia on ollut paljonkin. Saarelle voitaisiin rakentaa hotelli, kasino, kulttuurikeskus tai elokuvakeskus. Elokuville rapistuva tehdasmiljöö antaisikin hienot puitteet.

Astutaan siis sisään tehdasmiljööseen, jossa on nelisenkymmentä hylättyä rakennusta. Ensin täytyy ylittää siltä. Narvajoessa koski pauhaa valtoimenaan. Tehdas sai energiansa joen koskessa toimineesta vesiturbiinista.

Veden voima tuntuu huumaavalta, kun ryöpsähtelevää vettä katselee sillalta, joka ennen oli ahkerassa käytössä. Nyt siltaa käyttävät enimmäkseen Kreenholmissa vierailevat ryhmät.
Talokompleksin valtavuuden aistii jo portilla. Punatyyliset jykevät tiilirakennukset edustavat englantilaista arkkitehtuuria: uusromaanista, uusgoottilaista ja uusrenessanssista kertaustyyliä.

Portti johdattaa pitkälle käytävälle, jossa rakennukset  ja sisäpihat seuraavat toisiaan pitkänä jonona.
Yhdellä sisäpihalla pääsee sisälle tehdassaliin. Se on täynnä valtavia pylväitä. Joihinkin pylväisiin on liimattu nuorten hymyilevien naisten valokuvia. He olivat tehtaan työntekijöitä.
Tekstiilityöntekijä.


Talojen tiiliseinät halkeilevat, monet ikkunat on suljettu luukuilla ja lasisissa ikkunoissa näkyy säröjä.
Yksin täällä ei tekisi mieli kuljeskella loppusyksyn sateisena päivänä, mutta opastetut retket alueelle ovat erittäin  kiinnostavia. Menneen maailman  raunioista kiinnostuneelle paikka on loputon seikkailujen kohde.

Tehtaalla on pitkä historia. Sen perusti saksalainen puuvillakauppias Ludwig Knoop vuonna 1857.  1800-luvun se kuului maailman suurimpiin tekstiiliteollisuusyrityksiin.

Kreenholmista kehittyi oma pienosyhteiskunta. Tehdaskiinteistöjen lisäksi alueella  oli leipomo, saha,  tiilitehdas, sairaala, koulu, lastentarha, kauppoja, työläisten kasarmeja ja johtajien koteja.

Kun Viro liitettiin Neuvostoliittoon 1940, Kreenholmin tehdas kansallistettiin ja liitettiin osaksi suunnitelmataloutta.  Toisessa maailmansodassa tehdas vaurioitui pahasti, mutta se kunnostettiin sodan jälkeen. Puuvillaraaka-ainetta tuotiin Keski-Aasiasta ja työntekijöitä saapui muualta Neuvostoliitosta.

Viro sai takaisin itsenäisyytensä takaisin 1991. Puuvillatehdas jatkoi toimintaansa, mutta työntekijöiden määrä väheni. Tehdas yksityistettiin 1994. Aasialaisten tulo Euroopan markkinoille heikensi tehtaan asemaa. Konkurssi koitti lopulta vuonna 2010.

Katso video Kreenholmista

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi





Tuesday, 21 November 2017

Matkakirjailija Tapio Mäkeläinen antaa vinkit Itä-Virumaalle: Sillamäe, Viron kaivosmuseo, Narva, Kreenholmi ja upea luonto

Tapio Mäkeläinen Martin markkinoilla 2017.
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Tietokirjailija ja Tuglas-seuran kulttuurisihteeri Tapio Mäkeläinen tuntee Viron laidasta laitaan. Viro-tietämystään hän jakaa lukijoille matkakirjoissa ja tietokirjoissa.  Hän on julkaissut kymmenisen matkakirjaa ja yli kaksikymmentä tietokirjaa.
.
Mäkeläinen opiskeli Turussa ja Helsingissä 1980-luvulla suomen sukukieliä, lähinnä viroa ja unkaria. Tuglas-seuraan hän liittyi 1983 ja matkailijoita hän on vienyt Viroon vuodesta 1984 lähtien. Marraskuisilla Martin markkinoilla Mäkeläinen on tuttu näky esiintymislavalla juontamassa haastatteluja ja ohjelmia.
"Olen olen töissä kaikilla Martin markkinoilla", hän kertoo.

Mäkeläinen kirjoittaa Viron matkaoppiata sarjaan Tapion matkassa. Vuosi sitten ilmestyi  Tapion matkassa Narvaan ja Koillis-Viroon.

Nyt kysytäänkin Tapiolta viisi tärppiä. Mitä Itä-Virumaalla Koillis-Virossa kannattaa nähdä?
Sillamäe

1. "Sillamäe. Keskusta edustaa aidosti stalinilaista arkkitehtuuria. Muualta sellaista arkkitehtuurista kokonaisuutta ei löydy. Sillamäessä kuvattiin suomalaista Ikitie-elokuvaa. Elokuvassa kaupunki viittasi Petroskoihin. Sillamäen kulttuuritalossa on pieni neuvostoajan museo ja kaupungissa on hieno kaupunginmuseo."

2. "Palavakivi. Suosittelen lämpimästi tutustumaan Kohtla-Nõmmella sijaitsevaan Viron kaivosmuseoon. Siellä toimii oppaina entisiä kaivosmiehiä, pääsee matkustamaan kaivosmiesten junalla, näkee aitoja koneita ja voi tilata kaivosmiehen lounaan maan alle kaivokseen. Maan päällä on moderni museo, joka esittelee työn eri vaiheita kaivoksessa."
Viron kaivosmuseo.

3. "Narvan kaupunki. Idän ja lännen välinen raja on täällä  hyvin dramaattinen, koska Narvajoen toiselle puolella on Venäjä ja Ivangorod. Kummallakin puolella jokea on vanha linna ja niiden ympärille syntyneet kaupungit."

4. "Kreenholmin tehdasalue. Kreenholmi on Narvan kaupungissa sijaitseva erillinen osa, joka syntyi 1800-luvulla tekstiilitehtaan ympärille. Sinne rakennettiin työläisten ja johtajien asuintalot, koulut, lastentarhat ja sairaala. Nyt alue on tyhjillään, mutta sillä on suuri matkailupotentiaali."

5. "Luonto. Missään muualla Virossa ei ole yhtä upeaa törmärannikkoa ja järviseutua. Itä-Virumaalla on upeita metsiä, soita ja järviä."

Katso video Sillamäestä

Katso video Kreenhomista

Katso video Viron kaivosmuseosta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi