sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Sakan kartano Ontikan rantatörmällä Virossa tarjoaa ylellisyyttä, romantiikkaa ja upeita maisemia



Sakan kartano
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja ida-Viru

Yksi houkutus matkustaa Viroon ovat kartanot. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon kartanoita erityisesti 1700- ja 1800-luvulla. Ne olivat virkeitä talouden ja henkisen elämän keskuksia.
Vuoden 1910 paikkeilla Virossa oli parituhatta kartanoa, mutta sitten alkoi niiden rappio. Kartanoita tuhottiin pitkin 1900-lukua.

Kartano talvella.
Niiden arvo ymmärrettiin 1970- ja 1980-luvulla, jolloin kartanoita alettiin vähitellen kunnostaa. Kun maan itsenäisyys palautettiin 1991, kartanot tunnustettiin osaksi maan kulttuuriperintöä.
Kartanoita kunnostettiin hotelleiksi, kylpylöiksi, museoiksi ja kartanokouluiksi. Kartanot saivat tukea kunnostukseen muun muassa Viron valtiolta ja EU:lta. Kartanoita Virossa on nykyään viitsensataa.

Kartanoiden helmiin kuuluu Sakan kartano Ontikan rantatörmän reunalla Suomenlahden rannalla. Kartanon juuret ovat kaukana historiassa. Kartanon mailla oli maatila jo 1600-luvulla. Uusrenessanssia edustava kartanorakennus rakennettiin 1862-64. Sama suku, Löwis of Menar, piti kartanoa hallussaan 130 vuotta, mutta 1939 suku menetti sen toisille isännille.

Toisen maailmansodan aikana kartano otettiin sotilaskäyttöön. Se jälkeen se alkoi rapistua.
Täydellinen remontti tehtiin vasta 2000-luvulla ja hotellikäyttöön romanttinen kartano avattiin 2010.
Hotellissa on nyt ravintoloita, juhlasali, kokoushuoneita ja pieni kylpylä piharakennuksessa.
Kartanorakennusta nimitetään Herraintaloksi. Siellä on kolme sviittiä ja yhdeksän erilaista kartanotyyliin  sisutettua huonetta.

Öljymaalaukset koristavat seiniä huoneissa ja käytävillä. Huoneita on sisutettu suurilla posliiniruukuilla ja maljakoilla. Kaunis sisustus luo ylellisen tunnelman. Hääpareille on varattu oma romanttinen huone. 


Huvimaja
Piharakennus on saanaut nimekseen Cliff-hotelli. Huoneet ovat pienempiä ja edullisempia kuin päärakennuksessa. Siellä on myös kylpylä.

Kylpylässä voi kokeilla erilaisia hoitoja. Siellä voi kokeilla esimerkiksi maitokylpyä. Kädet saa pehmeiksi parafiinihoidolla. Spa-osasto tarjoaa myös erilaisia hierontoja ja valohoitoa. Saunoja on kolme.

Kartanosta pääsee merkityille retkipoluille. Lähistöllä on nuotiopaikka ja kyläkeinu. Rantaan pääsee rappusia pitkin. Hotelli sijaitsee rantörmällä. Kesäisin voi majoittua myös leirintäalueella.

https://www.saka.ee/en/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi
Cliff-hotelli ja spa.

Rantatörmä.

Portaat vievät rantaan.


Huoneita kartanossa.



Huone Cliff-hotellissa.




sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Jätevuori muuttui Viron suurimmaksi laskettelukeskukseksi Kiviõlissa - seikkailupuisto sai alkunsa kahden nuoren miehen unelmasta


Kiviõlin seikkailukeskus.

 Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Alussa oli valtava tuhkakasa ja suuri unelma. Janek Maar katseli seitsemäntoista vuotta sitten ystävänsä kanssa Kiviõlin jätevuorta Itä-Virunmaalla.
Vuori oli syntynyt, kun siihen oli kasattu teollisuusjätettä ja palavan kiven louhimisessa syntynyttä jätettä.

Janek Maar
Oli talvi. Vuori peittyi lumeen. Janekilla oli sattumalta autossa mukana pari lumilautaa. Hän kiipesi ystävänsä kanssa jätevuoren huipulle ja lasketteli alas. Silloin hänen päähänsä pälkähti idea. Tänne täytyy rakentaa hiihtohissi ja laskettelukeskus.

"Olimme silloin hyvin nuoria. Meillä ei ollut perhettä eikä velvollisuuksia. Kiviõlissä ei ollut nuorille paljon tekemistä. jätivuori näytti rumalta. Se oli täynnä roskaa, kiveä ja jätettä, mutta me näimme mielessämme, että sillä voisi olla toisenlaistakin käyttöä", Marek muistelee.

Hän kuvitteli, että hiihtokeskus voitaisiin rakentaa muutamassa vuodessa. Kesti kuitenkin kaksitoistavuotta ennen kuin kaikki tutkimukset ja investoinnit oli tehty ja rinne oli valmis käyttöön.

"Teetimme kahdeksan eri tutkimusta. Piti selvittää, mitä tapahtuu maan alla, millaisia kemikaaleja siellä on, onko maaperä vakaata ja voiko sen päälle rakentaa."

Tutkimusten jälkeen projekti sai Viron ympäristöministeriöltä rakennusluvan, ja EU antoi tukea seikkailukeskuksen rakentamiseen. Mäki avattiin lopulta lokakuussa 2013. Kiviõliin rakennettiin hiihtohissin lisäksi päärakennus, jossa voi ruokailla. Sen vieressä on hostelli, jonne voi majoittua 35 ihmistä kerralla. Puolentoista kilometrin päässä on toinen hostelli ja lähistöllä on myös Mäetagusen kartano majoittumiseen.

Tämä talvi on Marekille unelmien täyttymys.  Aurinko paistaa, pakkanen kirpistää sopivasta, lumi hohtaa valkoisena ja rinne on täynnä laskettelijoita. Aikuisille on oma rinne ja lapsille omansa. Lapset voivat myös ajella myös rinteen juuressa olevassa karusellissä. Ohjaajia Kiviõlissä työskentelee useita, joten aloittelijatkin pääsevät mäkeen.

Paikalliset koululaiset pääsevät arkisin ilmaiseksi laskettelemaan. Muuten päivälippu maksaa aikuisilta 25 euroa päivässä.

Kiviõli on Viron ja koko Baltian korkein laskettelumäki. Se kohoaa vertikaalisesti 90 metrin korkeuteen. Tänä talvena mäessä on käynyt viikonloppuisin jopa tuhat laskettelijaa päivässä.

"Edelliset talvet olivat huonja, joten meidän piti ratkaista, mitä muuta täällä voi tehdä. Päätimme kehittää tänne kesäksi koko perheen seikkalupuiston."

Uusi puisto avataan 8. kesäkuuta. Sinne tulee viisitoista seikkailupistettä. Kaivoksessa pääsee kokeilemaan oikeaa kaivinkonetta, palokuntaopistossa harjoitellaan liekkien taltuttamista, sähkömoottiriveneillä pääsee ajelemaan tekojärvellä, liikennekaupungissa treenataan ajamista. Kiipeilyradalle pääsee nelivuotiaasta saakka. Suuremmat lapset voivat kokeilla vaijerilaskua 90 metrin korkeudesta.
Lisäksi tarjolla on fresbee-golfia, laskettelua muovimäessä. polkupyörien pumptrack ja mäenlaskurata.

"Seikkailupuistot keskittyvät usein lapsille suunnattuun tarjontaan. Me haluamme tarjota jotain kaikille ikäluokille parivuotiaasta sataan vuoteen", Janek Maar sanoo.

tuhamagi.ee


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi










sunnuntai 25. helmikuuta 2018

"Vapaus on suuri lahja" - näin satavuotiasta Viroa juhlittiin Jõhvissa, Toilassa ja Narvassa

Lisann Sööt juhli Jõhvissa.
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Sininen, musta ja valkoinen. Näihin väreihin on Virossa  törmännyt melkein joka askeleella. Ne tulevat vastaan lipuissa, pinsseissä, vaatteissa, kukka-asetelmissa, ruuissa, leikkikaluissa, suklaarasioissa.

Elagu Eesti. Virossa osataan juhlia ja sadan vuoden itsenäisyys on virolaisille kallis asia. Toilassa Itä-Virumaalla itsenäisyysjuhlinta 24. helmikuuta alkoi aamuhämärissä, kun autoletkat virtasivat Toilan koulun pihalle ja ihmiset vaelsivat pienoisliput kädessä juhlalliseen lipunnostoon Oru-puistoon. Siellä kuten monessa muussakin paikassa kajahti kansallislaulu Mu isamaa.
Puheissa kiitettiin isänmaata ja kotiseutua. Virolaisen perinteen mukaan kansantanssiryhmä toi väriä tilaisuuteen.
Jõhvi.

Yksi lipunnostojuhlaan osallistujista oli toilalainen Erika Kruup.
Mitä itsenäisyys merkitsee hänelle?
"Itsenäisyys on kaikki. Osallistuin vuonna 1988 Baltian ketjuun, jossa ihmiset pitivät toisiaan kädestä, lauloivat ja itkivät itsenäisyyden puolesta. Pienet lapsemme olivat mukana. Bussimatka kesti koko päivän. Emme löytäneet oikeaa paikkaa ketjusta, mutta asetuimme ketjuun Paidessa. Siellä oli tuhansia ihmisiä. Poltimme kynttilöitä. Siellä meni koko yö. Lapset nukkuivat jossain talon nurkassa."

"Itsenäisyys ei ole vain joku asia ympärillämme. Se täytyy tallettaa sydämeen ja siirtää  sukupolvelta toiselle", Kruup sanoo.

Narvassa pidettiin juhlallinen iltavastaanotto yliopiston tiloissa. Videotykki toi juhlaväelle presidentti Kersti Kaljulaidin tervehdyksen Viron kansallismuseosta Tartosta.
Illan musiikkipainotteisen ohjelman juonsi Viron euroviisuehdokkuudesta kilpaileva  Elina Nechayeva yhdessä Jevgeni Timoshtshukin kanssa. Hän lauloi yhden kappaleen, jonka sanat kertoivat rakkaudesta isänmaahan.

Juhlissa esiintyivät myös Narvan kaupungin sinfoniaorkesteri, pianisti Kadri-Ann Sumeri, oopperalaulaja Tuuri Dede, kansanmusiikkiryhmä Narva Valgevene Selts, nuorten sekakuoro Vaimustus sekä Jevgeni Ljapinin ja Vladimir Võssotskin yhtye.
Elina Nechajeva (oik.)

Jo ennen syntymäpäivää Jõhvin konserttisalissa järjestettiin juhlakonsertti, jossa paikalliset kuorot esittivät Pärt Uusbergin juhlavuotta varten säveltämän teoksen Eestimaa atmosfäärid. Upea kuoroteos johdatteli kuulijat eri vuodenaikoihin Virossa.

Konserttiin osallistui paikallislehden kulttuuritoimittaja Teet Korsten.
Mitä itsenäisyys hänelle merkitsee?
Korsten aloittaa vastauksensa samoilla sanoilla kuin Kruup.
"Itsenäisyys merkitsee kaikkea. Synnyin Kohtla-Järvellä, jossa suurin osa asukkaista on venäjänkielisiä. 1970-luvulla ja 80-luvun alussa kansallisuusryhmien välillä oli paljon yhteenottoja. Se oli ikävää."

Toisen valtion vallan alla eläminen on Korstenin mukaan pahinta, mitä voi olla.
"Itsenäisyys palautettiin vuonna 1991, mutta sen lopullisuuteen saattoi uskoa vasta, kun viimeiset venäläiset sotilaat poistuivat Virosta 1994. Nyt olemme vapaita. Ehkä kaikki nuoret eivät ymmärrä sitä, miten iso lahja vapaus on."

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

Jõhvi





Teet Korsten


Toila

Toila

Toila

Erika Kruup



 www.idaviru.ee/fi

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

"Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko", muistaa Suomeen muuttanut Ingrid Pent

Ingrid Pent viihtyy hyvin Suomessa, vaikka ikävöikin oskus Viroon.
"Olen aina kehunut Narva-Jõesuuta kaikille tuttavilleni Suomessa", Ingrid Pent sanoo.
Hän on asunut Suomessa lähes kuusi vuotta. Ikävä synnyinseuduille Viroon nousee aina välillä pintaan.

Narva-Jõesussa on hienot hiekkarannat, luontopolut ja metsät, joissa männyt kasvavat hyvin korkeiksi.

Ingridin muistoissa Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko.
Narva-Jöesuussa on upeat hiekkarannat.

"Siellä voi ihailla upeita auringonlaskuja kaikkina vuodenaikoina."

Kylpyläkaupunkina Narva-Jõesuulla on ollut kolme kukoistuskautta. 1800-luvun lopulla  Moskovan ja Pietarin eliitti kävi rentoutumassa kylpylöissä ja  hienoissa pitsihuviloissa. 1930-luvulla alue kuului Virossa tärkeimpiin kesänvietto- ja lomapaikkoihin. 1970- ja 1980-luvulla siellä lomaili jopa 37 000  ihmistä vuodessa Virosta ja silloisesta Neuvostoliitosta.

Asutusta Narva-Jõesuussa on ollu jo viitisen sataa vuotta.
"Liivinmaan kronikassa ja 1600-luvulta peräisin olevissa lähteissä kerrotaan, että kalastajakylää nimitettiin aikoinaan Hungerburgiksi. Nimi tulee saksan kielen sanasta hunger, nälkä. Legendan mukaan nimen antoivat kylään haaksirikkoutuneet saksalaiset kauppiaat, jotka eivät löytäneet kylästä mitään syötävää."

Nykyään kaupungissa asuu muutama tuhat asukasta. Siellä on kolme isoa kylpylää ja paljon pieniä majoituspaikkoja. Kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu.

"Kaupungissa on kolme kirkkoa ja museo, joka kertoo Narva-Jõesuun historiasta. Ortodoksinen kirkko on rakennettu puusta ja se kohoaa tien varrella, kun Narva-Jõesuuhun saavutaan Narvasta. Pitsihuviloista valitettavasti melkein kaikki ovat tuhoutuneet."

Ingrid Pentin äidinkieli on viro ja hän kuului Narva-Jõesuussa kielivähemmistöön. Suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Ingridillä on inkerinsuomalaiset juuret ja se sai hänet muuttamaan Suomeen.

"Sisareni oli muuttanut Suomeen, kun pistin nimeni paluumuuttajien jonoon 2011. Olin viimeisten joukossa, koska pian tämän jälkeen jono suljettiin. Muutin Suomeen vuonna 2012."
Viroon jäivät äiti ja veli ja monet ystävät.

Ingrid Pent opiskeli suomen kielen ja sai töitä Helsingin kaupungin Infopankissa, joka jakaa tietoa ja auttaa maahanmuuttajia kahdellatoista eri kielellä. Ingrid asioi asikkaiden kanssa viroksi ja venäjäksi.
"Tämä on hyvin antoisa työ ja olen iloinen siitä, että saan olla avuksi."

Hän asuu Helsingissä kahden lapsensa kanssa ja osallistuu aktiivisesti virolaisyhteisöjen toimintaan.
"Tanssin  Ylelahedad-tanssiryhmässä ja laulan Siller-kuorossa ja Säde-lauluryhmässä."
Ryhmien mukana hän on osallistunut muun muassa viiden vuoden välein järjestettäville Viron laulu- ja tanssijuhlille.

Kun Viro juhlii itsenäisyyttään 24. helmikuuta, Ingrid Pent esiintyy Säde-lauluryhmän kanssa Alppilan kirkossa klo 15.
Viron itsenäisyyspäivä on Ingridille tärkeä juhlapäivä.

"Viime vuonna juhlittiin Suomea. Viron juhlat ovat jatkoa Suomen juhlille. Kunnioitan virolaisia ja olen ylpeä maastani, joka on historiansa aikana kokenut paljon kärsimyksiä. Virolaiset ovat sinnikkäitä ihmisiä ja maata on kehitetty nopeasti. Toivon Virolle onnea ja menestystä."

Lue Meresuu spasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi





sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Suosta nousee yhä sotaan liittyviä esineitä Itä-Virumaalla - Sinimäkien kukkuloiden ympäristössä taisteltiin puoli vuotta toisessa maailmansodassa


Tähystystorni Sinimäen museon lähellä. 

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru.ee ja Sirpa Pääkkönen

Sinimäkien kukkulat ovat jääneet Viron ja toisen maailmansodan historiaan, koska virolaiset ja saksalaiset taistelivat siellä yli puoli vuotta helmikuusta  syyskuuhun vuonna 1944.
Kolme kukkulaa, Tornimägi, Pörguagumägi ja Pargimägi sijaitsevat Vaivaran kunnassa Narvan ja Sillamäen välissä.

Ivika Maidre
Ne eivät ole järin korkeita, mutta strategisesti ne olivat tärkeitä. Virolaiset liittolaisineen ryhmittyivät mäkien taas. Puna-armeijan joukot hyökkäsivät idästä ja kukkuloiden eteläpuolella olevaa Alutagusen suota pitkin.


"Puna-armeija pääsi suolle talvella. mutta keväällä ja kesällä suo oli märkä ja pettävä, minkä vuoksi sinne ei päästy", kertoo Sinimäkien sotamuseon Sinimäen kylässä perustanut Ivika Maidre.

Museossa on paljon sotakalustoa ja sodassa käytettyjä esineitä, koska molemmat osapuolet upottivat kalustoa suohon. Sieltä on löydetty muun muassa tykkejä, aseita, miinoja, lentokoneita ja panssarivaunuja. Yhä edelleen sotakalustoa nousee suon pintaan kesäisin. Paikalliset ilmoittavat havainnoista ja museo saa uutta tavaraa näytteille.

Ivika Maidre perusti Sinimäkien museon kymmenen vuotta sitten, koska hän halusi kertoa virolaisten sotaan joutuneiden miesten tarinan.

"Virossa sota on tullut aina idästä. Sinimäkien taistelu toisessa maailmansodassa merkitsee virolaisille samaa kuin Tali-Ihantalan taistelu suomalaisille", Maidre sanoo.

Häneltä kysytään usein, miksi virolaiset taistelivat Hitlerin Saksan rinnalla. Saksalaisten lisäksi Viron rinnalla taisteli vapaaehtoisia Norjasta, Tanskasta ja Hollannista.

"Virolaiset sotilaat eivät taistelleet Hitlerin ideologian mukaan vaan oman maansa itsenäisyyden puolesta. Siinä ei toisessa maailmansodassa onnistuttu. Itäinen Viro tuhoutui sodassa. Narva joudttiin rakentamaan uudelleen samoin kuin Vaivaran kunnan kylät."

Sinimäkien museossa on niin paljon tavaraa, että pieni museorakennus alkaa käydä ahtaaksi. Museon omistamien esineiden lisäksi keräilijät ovat lainanneet sinne löytämiään esineitä.
Museon sisätiloja.

Maidre suunnittelee museon laajennusta. Tarkoitus on rakentaa bunkkeri, josta panssarivaunu työntyy ulos. Museon sisälle tulisi myös sodanaikainen lentokone. Piirustuksia laajennuksesta on tehty. Nyt museo hakee rahoitusta niin, että laajennus valmistuisi vuonna 2020.

Museossa käy virolaisten lisäksi vieraita ulkomailta. Suomlaisia museon kävijöistä on peräti kolmekymmentä prosenttia.

Sinimäkien taistelua on kuvattu myös elokuvassa. Sotaelokuva 1944 valmistui vuonna 2015 suomalais-virolaisena yhteistyönä. Käsikirjoituksen teki Leo Kunnas ja elokuvan ohjasi Elmo Nüganen.
Sinimäkien alueesta on taistelu useissa sodissa ja siellä on kaatunut tuhansia sotilaita. Aluella on monia hautausmaita ja muistomerkkejä sodissa kaatuneille.

Vaivaran Sinimäkien museo, Roheline 19C ja D, Sinimäe. Itä-Virumaa. Avoinna ti-la 10-17, kesällä 15.6.-15.8. ti-la 10-18, su 10-16.
Opastus tilauksesta, +372 56474552, muuseum@vaivara.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi


Sinimäkien museo.




sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Jaana Nurro remontoi kauniin vanhan huvilan Toilassa Itä-Virumaalla ja perusti majoituspaikan


Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Kun Jaana Nurro näki ensimmäisen kerran Villa Meretaren Toilassa Itä-Virumaalla, se oli huonossa kunnossa. Lunta tunki tupaan rikkinäisistä ikkunoista ja talo oli muutenkin rapistunut.

Siitä huolimatta hän pystyi kuvittelemaan, miten kaunis talo olisi remontoituna ja täynnä ihmisiä. Ensimmäinen kosketus huvilaan tapahtui vuonna 2000, jolloin huvila myös ostettiin. Nyt hän emmännöi huvilaa ja ottaa vastaan vieraita useista eri maista.

Huvilan yhdeksän huonetta ovat ahkerassa käytössä. Majoituspaikkoja on 20. Siellä käy monia työmatkalaisia ja vakiovieraita. Myös monet suomalaiset ovat löytäneet pienen ja viehättävän majoituspaikan, jonka vieressä on komea historiallinen Oru-puisto ja meren rantaan on lyhyt matka. Bussikin tulee läheisestä Jöhvin kaupungista aivan talon viereen. Huvilaan pääsee bussilla myös Tallinnasta.
Jaana Nurro

Ennen kuin oltiin näin pitkällä, talo tarvitsi pitkän ja perusteellisen remontin. Jaana Nurron isällä on saneerausfirma ja häneltä Jaana sai valtavasti tukea remontin toteutuksessa. Myös syvänmerensukeltajana työskentelevä Jaanan irlantilainen mies Mark Ó'Doherty on taitava käsistään.

"Kaikki piti tehdä alusta saakka sähköjen vetämisestä lähtien. Viemäröinti onneksi toimi. Ellei se olisi ollut kunnossa, urakka olisi ollut kannattamaton", Jaana sanoo.

Papereiden mukaan Villa Meretare on valmistunut vuonna 1904. Virossa valmistumisvuosi vanhoissa rakennuksissa oli, kun viimeinenkin kattotiili tai päre oli paikallaan. Talon rakentaminen on alkanut 1800-luvun puolella.

Sen rakennutti varakas liikemies Grigori Jelissejev, joka omisti myös Orun puistossa olleen linnan. Linna tuhoutui toisessa maailmansodassa. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gavril Baranoskilt.

"Talossa on vaikutteita Etelä-Ranskasta ja Etelä-Italiasta. Jelissejevillä oli huvilat molemmissa maissa."

Kaikki yhdeksän huonetta ovat sisutukseltaan erilaisia. Jaana Nurro on hankkinut huonekaluja antiikkiliikkeistä ja saanut niitä perintönä. Huoneissa on kartanon tunnelmaa. Neliöitä huvilassa on 1200, joten sen kunnossapidossa riittää työtä. Huvila avattiin vuonna 2006.

Talvella Jaana Nurrolla on apunaan yksi työntekijä. Molemmat omistajat Jaana ja Mark tekevät itse paljon töitä huvilassa. Kesällä huvila on usein täynnä, jolloin sesonkiapua tarvitaan.

Illallinen on mahdollinen tilauksesta ryhmille. Jaanan harrastuksena on luoda makuelämyksiä keittiöstä.

Jaana Nurro on kotoisin Helsingistä. Hänellä on kaupallinen koulutus ja Helsingissä hän pyöritti omaa firmaa. Hän kulki monta vuotta Viron ja Suomen väliä, mutta se oli liian raskasta ja hän päätti jäädä asumaan kokonaan Viroon.
Kaikki huoneet ovat erilaisia.

Toila on Jaanan mielestä mukava pikkukylä. Naapureissa asuu monia kahdeksankymppisiä, joiden kanssa Jaana vaihtaa kuulumisia.

"Nytkin meidät on kutsuttu naapuriin 85-vuotisjuhlille."

Villa Meretaressa järjestetään kursseja ja työpajoja. Jaana on erityisen kiinnostunut hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvistä kursseista.

"Meille voi tilata halutessa hierojan ja alakerrassa lämpiää puusauna. Siellä on myös takkahuone."

Ja toki kun ollaan Virossa ja vanhassa huvilassa, siellä liikkuu kummitus.

"Kummitus on ystävällinen nainen, eikä tee kenellekään pahaa", Jaana hymyilee.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi



Aamiainen.



lauantai 27. tammikuuta 2018

Narva haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi - kaupungilla on värikäs historia ja kesä täynnä tapahtumia

Narvan linna-
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru

Narva is next. Narva on seuraava -lausahduksia kuulee nyt tiheään Narvassa. Narva kilpailee Tarton kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin ehdokkuudesta 2024. Narvan valtteja ovat rosoisuus, erilaisuus, kiinnostava historia ja erikoinen sijainti, jossa Venäjä on joen toisella puolella kivenheiton päässä.

Raatihuone
Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki Tallinnan ja Tarton jälkeen. Asukkaita rajakaupungissa on 58 000. Syksyisin Narva muuttuu Viron syyspääkaupungiksi, jolloin siellä on paljon kulttuuritarjontaa.

Ennen toista maailmansotaa Narva oli kaunis barokkikaupunki, mutta se tuhoutui sodassa lähes kokonaan. Historiasta muistuttavat komea Narvan linna, raatihuone, Pietari Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvulla rakennuttama rakennus ja muutama kirkko.

Narvan historias on värikäs ja dramaattinen. Kaupunki syntyi 1200-luvulla, kun tanskalaiset valloittivat alueen. Silloin Narvaan rakennettin linna. Kaupunkioikeudet Narva sai 1300-luvun alkupuolella.

Narvassa on ollut monia isäntiä. Sitä ovat hallinneet muun muassa tanskalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja saksalaiset. Dramaattinen sota oli Suuri Pohjan sota, jossa vastakkain olivat Ruotsi ja Venäjä 1700-luvun alussa. Ruotsi voitti Venäjän Narvan taistelussa 1700, mutta Venäjä valloitti Narvan 1704. Näistä tapahtumista Narvan linnan pihalla on järjestetty kesäisin näytelmiä.

Viron vapaussodassa Narvassa käytiin kovia taisteluja 1919. Narva pysyi silloin Viron joukkojen hallussa. Toisessa maailmansodassa kaupunkia tuhosivat ensin Neuvostoliiton pommitukset ja sitten saksalaiset, jotka räjäyttivät monia rakennuksia vetäytyessään kaupungista.
Sodan jälkeen Narva rakennettiin uudelleen. Keskustaan nousi paljon kerrostaloja.

Linnan lisäksi tärkeimpiä nähtävyyksiä Narvassa ovat puolustusta varten rakennetut bastionit, taidemuseo, vanha kaupunki, rantapromenadi, uusinta arkkitehtuuria edustava yliopiston päärakennus, ortodoksinen kirkko ja luterilainen kirkko.

Jännittävä kohde on Kreenholmin tehdassaari. Siellä toimi vuotreen 2010 saakka suuri tekstiilitehdaskompleksi, jossa työskenteli enimmillään jopa 12 000 ihmistä. Nyt talot ovat tyhjillään ja niille etsitään uutta käyttöä.

Narvassa on keväällä ja kesällä paljon tapahtumia. Kesäkausi avataan 26. toukokuuta jokipromenadilla. Narvan kaupunkipäiviä vietetään 31. toukokuuta - 3. kesäkuuta. Narvan energiajuoksu järjestetään 9. kesäkuuta.

Linnan alueella järjestetään keskiaikainen festivaali 30. kesäkuuta - 1. heinäkuuta. Uusi tapahtuma on kansainvälinen musiikkifestivaali Baltic Sun, jonka aikana konsertteja järjestetään Narvan linnassa. Jazzlaiva seilaa Narvajokea pitkin Narvasta Narva-Jõesuuhun.
 Elokuun puolivälissä Kreenholmin tehdasalueella esitetään kesäteatterinäytelmää Kremlin satakielet.

Katso video Kreenholmista

Katso video Narvan linnasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.


 www.idaviru.ee/fi

Rantapromenadi Narvajoen varrella.