Jalosen perhe leipoo piparkakkuja ja kattaa kalaa joulupöytään - lue blogista virolaisperheen jouluvalmistelut

Elise, Johan, Kadri ja Jutta Jalonen valmistautuvat jouluun Toilassa.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Keittiön uunista leviää makea piparkakun tuoksu. Pönttöuuni lämmittää, radiossa soivat joululaulut ja kynttilät palavat ruokailutilan pöydällä, kun Jalosen perheessä valmistaudutaan jouluun Toilassa Itä-Virumaalla.

Kotona ovat 10-vuotias Johan, 18-vuotias Elise, äiti Kadri ja anoppi Jutta. Kadri kaulii taikinaa, Johan painaa muoteilla piparkakkuja ja Elise koristelee paistetut piparit  tomusokerista tehdyllä tahnalla. Jutta juoksuttaa peltejä uuniin. Pöydän alla nukkuu koira, kaksi kissaa vilistää pihalla.

Piparkakut kuuluvat Toilassa joulun jälkiruokapöytään, mutta voitaikinaisia joulutorttuja Jalosen perheessä ei leivota. Täytekakkua ja suklaakakkua kyllä tarjoillaan.

Elise ja Johan leipomispuuhissa.

Mitä muuta itävirolaisessa perheessä syödään jouluna? Kysytäänpä.

"Meillä on pöydässä kylmiä kaloja, nahkiaisia ja silliä, sieniä, sipulilla, juustolla ja kermalla täytettyjä munia, uuniporkkanoita, kaalia ja uunissa kypsennettyä sikaa", Kadri Jalonen kertoo.

"Ja mustaamarkkaraa", täydentää Jutta listaa.

Joulukinkku, kalkkuna tai laatikot eivät kuulu Jalosten ruokapöytään, mutta rosollia ja punajuuripohjaisia kerrossalaatteja heillä tehdään. Myöskään riisipuuro ja luumukiisseli eivät ole Jalosten jouluruokaa.

Perheen isä Lauri on varsinainen kokki. Hän myös metsästää ja hankkii perheelle riistaruokia. Jouluna lasten tehtävä on koristaa pöytä.

Joulukuusi tuodaan tupaan jo aatonaattona ja saunassakin käydään ennen aattoa, jotta aattona voi rauhoittua ja olla yhdessä perheen kanssa.

Joulupukki saapuu aattona heti hämärän tultua neljän jälkeen. Pukilla ei ole kiirettä minnekään. Lahjan saaja laulaa, tanssii tai lausuu runon pukille.

Johanin joululahjatoive tänä vuonna on uusi puhelin. Pukille täytyy kirjoittaa kirje, jotta pukki tietää, mitä pitää tuoda. Kaikki saavat useita lahjoja. Paketeista löytyy kirjoja, pelejä, vaatteita ja monia käytännölloisiä tavaroita.

Jutta muistaa saaneensa jonain jouluna kauniin hatun, mutta valitettasti se jäi hotellihuoneeseen, kun hän matkusti Puolaan.

Joulupäivänä Jalosen tapaavat muita sukulaisia.

"Pelaamme lautapelejä ja peli voi kestää monta tuntia. Viime vuonna kokosimme palapeliä kolme tuntia", Elise muistaa.

Katso video piparkakkujen leipomisesta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Sillamäessä avattiin puistotie laulaen ja tanssien - EU tuki hanketta yli miljoonalla eurolla

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Sillamäen kaupungissa Itä-Virumaalla vietettiin iloista juhlaa lauantaina, kun kaupunkilaisten pitkään odottama Mere puiestee avattiin tanssin, laulun, puheiden ja runonlausunnan säestyksellä. Paikalla lumituiskussa oli kaupunkilaisia, virkamiehiä ja paljon paikallista mediaa.

Virallisen osuuden jälkeen myös kaupunkilaiset pääsivät tanssimaan juhlalavalla.

Runo Sillamäelle.

Mere puiestee johtaa kaupungin Kulttuuritalolta meren rantaan.
Kävelykatu on ensimmäinen etappi suunnitelmissa, joiden tarkoitus on elävöittää Sillamäen keskustaa.

Suunnitelmat puistotien rakentamisesta aloitettiin kaksitoista vuotta sitten. Rahoitus järjestyi kaksi vuotta sitten, ja puistotien rakentaminen pääsi käyntiin.
Hanke on saanut tukea Euroopan Unionilta. Sen 1,4 miljoonan budjetista EU rahoitti 85 prosenttia eli 1,1 miljoonaa.

Kaupungin elävöittäminen jatkuu kilometrin pituisen rantabulevardin rakentamisella. Se vie keskustasta satamaan. Myös sen rakentamiseen Sillamäen kaupunki on saanut EU-tukea 2,3 miljoonaa euroa. Virolaisten osuudeksi jää miljoona euroa.

”Uusimme myös satamaa. Toiveenamme on, että Sillamäen ja Kotkan tai Sillamäen ja Loviisan välille avataan lähivuosina lauttayhteys”, sanoo Sillamäen kaupungin kehittämispäällikkö Anton Makarjev.

Nyt avattu puistotie on pituudeltaan noin 300 metriä. Sen reunoilla on asuntoja, jotka on rakennettu 1940- ja 50-luvun taitteessa. Ne edustavat ns. stalinistista tyylisuuntaa, joka on luonteeltaan klassismia. Sillamäen kaupunki oli Neuvostovallan aikana suljettu kaupunki, koska siellä jalostettiin uraania.

Makarjevin mukaan puistotien varrelle on tarkoitus rakentaa ravintoloita, kahviloita ja majoitustiloja.
”Toivomme, että matkailu kaupunkiin lisääntyy.  Näin voisimme  luoda kaupunkiin uusia työpaikkoja.”

Katso video avajaisista

Katso video Sillamäestä

Lue lisää Sillamäestä

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Vierailu Kreenholmin tehdassaarelle Narvassa on huikea retki menneen maailman raunioille – enimmillään tehdas työllisti 12 000 ihmistä

Krenholmi sijaitsee Narvajoen saarella.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron itäosissa lähellä Venäjän rajaa matkailija kohtaa monia seikkailuja. Yksi mieleenpainuvimmista elämyksistä on vierailu Kreenholmin saarella Narvassa, jossa vuosia sitten oli tekstiilitehdas täynnä elämää, hyörinää, kiirettä ja koneiden pauketta.

Siellä työskenteli enimmillään jopa 12 000 ihmistä vuonna 1980. Portilla oli tungosta, kun ihmiset vaihtoivat työvuoroa. Silloin elettiin  Neuvostoliiton suunnitelmataloutta, ja Viro kuului Neuvostoliittoon.  Tehdas tuotti kankaita koko maan tarpeisiin.

Portista sisään.

Nyt saarella kököttää rykelmä rapistuvia autiotaloja. Tehdas meni konkurssiin vuonna 2010, eikä rakennuksille ole tehty sen jälkeen mitään.

Suunnitelmia on ollut paljonkin. Saarelle voitaisiin rakentaa hotelli, kasino, kulttuurikeskus tai elokuvakeskus. Elokuville rapistuva tehdasmiljöö antaisikin hienot puitteet.

Astutaan siis sisään tehdasmiljööseen, jossa on nelisenkymmentä hylättyä rakennusta. Ensin täytyy ylittää siltä. Narvajoessa koski pauhaa valtoimenaan. Tehdas sai energiansa joen koskessa toimineesta vesiturbiinista.

Veden voima tuntuu huumaavalta, kun ryöpsähtelevää vettä katselee sillalta, joka ennen oli ahkerassa käytössä. Nyt siltaa käyttävät enimmäkseen Kreenholmissa vierailevat ryhmät.

Talokompleksin valtavuuden aistii jo portilla. Punatyyliset jykevät tiilirakennukset edustavat englantilaista arkkitehtuuria: uusromaanista, uusgoottilaista ja uusrenessanssista kertaustyyliä.

Portti johdattaa pitkälle käytävälle, jossa rakennukset  ja sisäpihat seuraavat toisiaan pitkänä jonona.

Yhdellä sisäpihalla pääsee sisälle tehdassaliin. Se on täynnä valtavia pylväitä. Joihinkin pylväisiin on liimattu nuorten hymyilevien naisten valokuvia. He olivat tehtaan työntekijöitä.

Tekstiilityöntekijä.

Talojen tiiliseinät halkeilevat, monet ikkunat on suljettu luukuilla ja lasisissa ikkunoissa näkyy säröjä.

Yksin täällä ei tekisi mieli kuljeskella loppusyksyn sateisena päivänä, mutta opastetut retket alueelle ovat erittäin  kiinnostavia. Menneen maailman  raunioista kiinnostuneelle paikka on loputon seikkailujen kohde.

Tehtaalla on pitkä historia. Sen perusti saksalainen puuvillakauppias Ludwig Knoop vuonna 1857.  1800-luvun se kuului maailman suurimpiin tekstiiliteollisuusyrityksiin.

Kreenholmista kehittyi oma pienosyhteiskunta. Tehdaskiinteistöjen lisäksi alueella  oli leipomo, saha,  tiilitehdas, sairaala, koulu, lastentarha, kauppoja, työläisten kasarmeja ja johtajien koteja.

Kun Viro liitettiin Neuvostoliittoon 1940, Kreenholmin tehdas kansallistettiin ja liitettiin osaksi suunnitelmataloutta.  Toisessa maailmansodassa tehdas vaurioitui pahasti, mutta se kunnostettiin sodan jälkeen. Puuvillaraaka-ainetta tuotiin Keski-Aasiasta ja työntekijöitä saapui muualta Neuvostoliitosta.

Viro sai takaisin itsenäisyytensä takaisin 1991. Puuvillatehdas jatkoi toimintaansa, mutta työntekijöiden määrä väheni. Tehdas yksityistettiin 1994. Aasialaisten tulo Euroopan markkinoille heikensi tehtaan asemaa. Konkurssi koitti lopulta vuonna 2010.

Katso video Kreenholmista

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi