Viron itäisimmässä maakunnassa on seikkailumaan tuntua ja paljon jännittäviä nähtävyyksiä

Narva-Joesuussa voi nauttia rantaelämästä.

 Itä-Virossa järjestetään ensi syksynä ensimmäisen kerran maakunnan tunnustilaisuus – kolmepäiväiset seikkailufestivaalit nimeltään Seiklusfest. Seikkailla täällä voi tietysti myös vuoden muina 362 päivänä yhdistelemällä elämyksiä spa-rentoutukseen, maukkaaseen ruokaan ja nähtävyyksiin, joita Viron itäisimmässä maakunnassa on riittämiin.

Kun matkailulehti Traveller tilasi jokin vuosi sitten Itä-Virumaata esittelevän jutun, ja se pakotti pohtimaan maakuntaa kokonaisuutena. Jutulle asetettu 7000 kirjaimen raja aiheutti hankaluuksia, sillä miten Itä-Virumaan runsaita houkutuksia voisi kuvata niin vähillä sanoilla? Ilmeni, että se on mahdollista, kun rajoitutaan vain ruokahalun herättämiseen. 

Joten: Itä-Virumaa on seikkailumaa, jossa voi seikkailla ilmassa, vedessä sekä maan alla ja päällä.  

Omana seikkailunaan voi pitää jo rajakaupunki Narvaa. Siellä virolaisetkin voivat kokeilla, selviääkö viron kielellä vai ei. Narvan museossa selviää. Kesäisin linnoituksen pohjoispiha muuttuu 1600-luvun käsityöläisten pihaksi, jossa toimii apteekki, tekstiili-, puu-, keramiikka- ja sepän paja. Pohjoispihan tilaisuuksien kalenteriin mahtuu monta teemapäivää, nahkataiteesta  rohdoskasvien käyttöön asti.

Narvan linnassa voi eläytyä historiaan.

Tänä kesänä vierailijoille avautuu tähän asti suljettuna ollut linnoituksen itäsiipi uusine näyttelyineen. Narvan museon oppaiden johtamat tutustumiskäynnit auttavat löytämään myös muuten suljetun Kreenholmin alueen, jossa voi saada aavistuksen siitä, miten suunnaton täkäläinen tekstiiliteollisuus on ollut. Nyt Kreenholmiin suunnitellaan mahtavaa viihde- ja liikekeskusta. Ensimmäisenä vaiheena tästä on Varese-saaren historiallisissa puuvillavarastoissa alkanut Kreenholmin tekstiilimaailman rakentaminen. Ainutlaatuinen matkailunähtävyys tulee kertomaan puuvillaan, tekstiiliin ja muotoiluun liittyviä tarinoita. 

Kahtena viime kesänä on Varese-saarelle päässyt Tarton Uuden teatterin kesänäytelmän Kremlin satakielet (Kremli ööbikud) ansiosta. Näytelmä toi Narvaan kymmeniätuhansia kotimaisia matkailijoita. Oli symbolista, että laulaja Jaak Joalan elämä avautui näytelmässä nimenomaan täällä Viron ja Venäjän rajalla, sillä rakastettu laulaja itse jäi kahden maailman – Viron ja Venäjän – väliin.

Täysin omalaatuinen maailma avautuu Narvan tekojärven luona, jossa kanavat ja niitä reunustavat venevajat muodostavat Narvan Venetsiana tunnetun alueen. Siinä missä narvalaisten datšat ovat esimerkkejä spontaanista arkkitehtuurista, tunnustettua nykyarkkitehtuuria edustaa rajakaupungissa Joaorun rantapaviljonki, joka oli myös ehdolla Viron arkkitehtiliiton vuoden palkinnon saajaksi, ja Tarton yliopiston Narvan oppilaitoksen rakennus, jonka suunnittelijat saivat Viron kulttuurirahaston vuosipalkinnon. 

Vanhaa Narvaa ei ole kovin paljon jäljellä, mutta sitä etsiessä kannattaa linnoituksen, Kreenholmin ja raatihuoneen ohella kurkistaa 300-vuotiaan Victoria-bastionin kivisiin kasematteihin, jotka Euroopan unionin rahoituksen turvin avattiin matkailijoille. Eurorahalla on kauniin ilmeen saanut myös jokipromenadi, josta avautuu  näkymä Venäjälle.

Elämyksiä lupaa myös kävelykierros naapurikaupungissa Sillamäellä, jossa hiljattain uudistettiin Mere-puistotie. Promenadi alkaa kulttuurikeskuksen luota ja johtaa stalinistista arkkitehtuuria edustavasta kaupungin keskustasta meren rantaan. 

Promenadillaan voivat ylpeillä lähes kaikki Itä-Virumaan kaupungit. Kohtla-Järven promenadille ilmettä luovat suihkulähteet, maakuntakeskus Jõhvin promenadia koristavat kirkkaanpunaiset karpalotuolit ja valkoiset lumipalloja muistuttavat valaisimet. Pitkät perinteet omaavan kylpyläkaupungin Narva-Jõesuun promenadin varrella levähtämään kutsuvat puiston penkit, tyylikkäät paviljongit ja rannan hiekkadyyneille rakennetut terassit.

Narva-Jõesuun suurin aarre onkin 12 kilometrin pituinen mäntymetsän rajaama hiekkaranta. Narva-Jõesuu ei ole tosin niin ehostettu kuin Viron kesäpääkaupunki Pärnu, mutta rannan kauneuden osalta Narva-Jõesuu voittaa kilpailijansa ylivoimaisesti.

Yhtä hyvän kesänviettäjien paratiisin löytää Peipsi-järven hiekkaiselta pohjoisrannalta, jossa hiekkarantaa riittää yli 30 kilometriä Kauksista Vasknarvaan saakka. Tämä ranta sopii varsinkin niille, joiden mielestä merivesi on kylmää. Lämminvesistä rantaa ja upeaa luontoa löytää myös Viron järvisimmältä alueelta. Kurtnan järvistöön kuuluu yli 40 järveä. Retkipolkua kulkemalla niistä onnistuu samalla kertaa nähdä yksitoista.

Oru-puisto.

Itä-Virumaan tunnetuimmat retkipolut ovat Kotka ja Selisoo, jotka johtavat soiden salaperäiseen maailmaan. Retkipolkua voivat nykyisin kulkea myös Viron korkeimman putouksen, Valasten putouksen ihailijat. Tunnelmaltaan romanttisemman kävelykierroksen tarjoaa Toilan Orun (suomeksi laakson) puisto vanhoine puistoteineen, suihkulähteiden kaunistamine linnanpuistoineen, runsaslajisine arboretumeineen, valkoisine paviljonkeineen ja salaperäisine luolineen. Täällä on muun muassa kuuluisa Hõbeallika-luola.

Silloin kun kesäilma ei suosi ulkona oloa, lomailijan käytössä on monta ensiluokkaista kylpylää, joita kannattaa hakea Narva-Jõesuusta, Toilasta ja Mäetaguselta.

Kun ajatellaan sanaa ”seikkailu”, ensimmäisinä tulevat mieleen Viron kaivosmuseo, Kiviõlin seikkailukeskus ja Aidun vesimaailma. Nämä kaikki liittyvät virolaisen ruskean kullan eli palavankiven kaivamiseen ja ovat kääntäneet teollisuuden matkailun palvelukseen.

Entisellä kaivospaikkakunnalla Kohtla-Nõmmella sijaitseva kaivosmuseo tarjoaa Viron syvimmän elämyksen. Sitä varten laskeudutaan kypärä päässä ja kaivosmiehen takki päällä jopa kahdeksan metrin syvyisiin kaivoskäytäviin, jotka ovat yhtä kosteita ja hämäriä kuin siihen aikaan, kun sieltä vielä tuotiin palavaakiveä ylös.

Maanalaisen kokemuksen jälkeen voi tarjota itselleen maanpäällisen adrenaliiniannoksen. Rikastustehtaan luota lähtee Adrenaator Grupin louhossafari, joka vie maastureilla vaikeakulkuiseen maastoon. Siellä on niin vuorenhuippuja, tekojärviä kuin kanjoneitakin. 

Seikkailukolmion seuraava huippu sijaitsee Kiviõlissä. Se on enemmän tunnettu jätemäelle perustettuna talvikeskuksena, jossa voi tavata Kelly Sildarunkin, mutta se tarjoaa  myös kesäistä viihdettä. Liikennekaupunki, sammutusakatemia, kesäinen lumirengasrata, mäkiautorata ajanottoineen ja korkealla seikkailupuisto houkuttelevat yhtä lailla niin perheitä kuin koululaisryhmiäkin.

Kohtla-Nõmmea ja Kiviõliä lähellä avautuu lisäksi vesimaailma, joka on perustettu entisen palavankiven louhoksen tekomaastoon. Aidu Veemaa -nimistä keskusta kehitetään siten, että sikäläisillä kanavilla voi järjestää huipputason soutukilpailuita. Tavallisille kävijöille siellä on varattu  viihteellistä vesitoimintaa.

Ulkoilmassa liikkumista suosii myös Alutagusen loma- ja urheilukeskus Pannjärvellä. Talvella hiihtoladut ovat siellä käyttökunnossa silloinkin, kun muualla Virossa tulee tyytyä mutajuoksuun. Pannjärvellä on valaistujen kuntopolkujen lisäksi ympärivuotinen snowtube- ja seikkailupuisto, jossa toiminnan kruunaa ilma-ajelu järven yli. 

Kulttuurista kiinnostunut kävijä ei voi Itä-Virumaalla välttää Kuremäen luostaria. Yli satavuotiaassa nunnaluostarissa on nykyajan elämän vaatimat mukavuudet, muun muassa modernit energianlähteet kuten tuuligeneraattorit ja aurinkokennot. Toisaalta luostarissa eletään kuten vanhaan aikaan, eli työ vaihtuu rukoiluun ja rukoilu työhön. Ainoan Virossa toimivan ortodoksisen naisluostarin portit ovat avoinna vieraille.

Kuremäen luostari.

Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneiden kannattaa tehdä myös kartanokierros. Esimerkiksi Kukrusen kartanolla on mahtava nimi ”polaarikartano”, jonka se on saanut von Tollien suvun yhden jäsenen Eduardin mukaan, joka innokkaana vaeltajana etsi Sannikovin maata. Kukrusen kartanonäyttely kertoo baltiansaksalaisista, von Tollien suvusta ja myös elämästä arktisilla alueilla. Ontikalla suurin nähtävyys on nykyisin kartanon omistaja – Suomen historian menestyksekkäin alppihiihtäjä, maailmanmestari Kalle Palander. 

Itä-Virumaan löytämiseen ei yksi päivä riitä. Yöpymispaikkojen valikoima on suuri ja tasokkaita paikkoja, joissa ruokailla, syntyy jatkuvasti lisää. Ravintolaopas White Guide 2020 suosittelee näillä main viittä ruokapaikkaa: Gruusialainen taverna Mimino sijaitsee Jõhvin kupeessa, kahvila Muna Tarton yliopiston Narvan oppilaitoksessa, ravintola Rondeel Narvan linnassa, ravintola Franzia Narva-Jõesuussa ja Tulivee-ravintola Liimalan rannalla.

SIRLE SOMMER-KALDA 

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Mäetagusen kartanohotellissa koet kodikasta ylellisyyttä

Mäetagusen kartano.

Mäetagusen kartanon muinaiset omistajat von Rosenit ihailevat nyt entisiä kiinteistöjään pilven reunalta, mutta heidän nimensä elää edelleen: kartanohotellin vieraita tervehtii kolmivärinen kissaneiti Miisbeth von Rosen.

Näin siinä tapauksessa, että nukkumiseen tulee  tauko. Sillä tiedossahan on, että jos nukkuminen olisi olympialaji, kissat saisivat kaikki palkintosijat itselleen.

Jos Miisbeth von Rosenin päiväohjelma ei mahdollistakaan vieraita vastaan kävelyä, sitä ei kannata ottaa loukkauksena. Päinvastoin – kartanon tuolilla uinuvaa aatelisneitoa seuratessa saattaa ehkä tarttua kissojen ihailtava taito tehdä vain sitä, mistä pitää: olla rentoutunut ja onnellinen. 

Lähes kokonaan entisöity Mäetagusen kartanokokonaisuus sopii rentoutumiseen. Viron kartanosivuston mukaan Itä-Virumaalla on 69 kartanoa, joista suuri osa on vailla käyttöä. Mäetagusen kartano on yksi miellyttävä poikkeus.

Mäetaguse on aina kuulunut Virumaan suurimpien kartanoiden joukkoon ja tunnetuin kartanonherra Otto Fabian von Rosen on jättänyt historiaan ristiriitaisen jälkensä. Liivinmaan maaneuvoksena hän laati vuonna 1739 maatalousoikeudellisen asiakirjan, ns. Rosenin julistuksen, joka vakiinnutti maaorjuuteen perustuvan Baltian erikoistilan. Toisaalta von Rosen uskoi, että kartanonherralle tulee kuulua täydellinen oikeus sekä talonpoikaan että tämän vähäiseen omaisuuteen, toisaalta hän taas herrnhutilaisena tuki talonpoikien kouluttamista ja teki sen pakolliseksi.

Kartanokokonaisuuden nykyiseen ilmeeseen Otto Fabian von Rosen ei kuitenkaan vaikuttanut. Kartanon edustava päärakennus kohosi puisen rakennuksen tilalle vasta 1700-luvun loppuvuosina.

Enemmistö yli kymmenestä sivurakennuksesta on peräisin 1800-luvulta ja saanut  uuden sisällön. Kartanohotelli toimiikin juuri niissä: ravintola sijaitsee historiallisessa talli- ja vaunuvajarakennuksessa, taloussiipi myllyssä ja kylpylä kasvihuoneessa, jota aikoinaan kutsuttiin nimellä orangerie. Kaikki nämä kolme on rakennettu yhdyskäytävän ja hotellin vastaanoton lasitilan kanssa yhteen. 

Kartanohotellissa kartanomainen ja talonpoikainen tyyli punoutuvat yhteen. Logoon Rosenien vaakunasta on otettu punaiset ruusut; henkilökunta sen sijaan näyttää virolaiselta talonpoikaisväestöltä, joka palvelee kartanonherran vieraita tämän omassa kodissa. Työasuina ovat kauniit pellavavaatteet ja tyttöjen puseroissa on Pohjois-Virolle tyypillinen prossi, jonka kuvio on peräisin Virumaan kansanpukukirjasta.

Virumaalta on peräisin myös suurelta osin raaka-aineet, joista Rosen-ravintolassa ruoka valmistetaan. Elintarvikkeiden hankinnassa suositaan ennen kaikkea paikallisia maataloustuottajia, viljelijöitä ja kalastajia.

Kylpylässä voi nauttia lämpimästä vedestä.

Paikallisista tuotteista ei ravintolan keittiössä taiota eksoottisia ruokia, vaan vaalitaan virolaista linjaa. Menu sisältää osia myös kartanonherran pöydästä. Talvipuutarhassa kasvatettiin  jopa appelsiineja ja sitruunoita, ja tiiviiden Venäjän suhteiden vuoksi pöydässä oli myös venäläiselle keittiölle tyypillistä ruokaa. 

Kartanohotellissa on mahdollista tehdä itse pelmeneitä. Jos osallistujat tulevat Moskovasta ja Pietarista, virolaisen kokin kanssa tehdään pelmenejä Viron tapaan. Virolaiset pelmenit ovat jauhelihatäytteisiä pelmeneitä, mutta lautasella niiden seurana on esimerkiksi herne-kuusenversososetta, sipulihilloa ja kuorrutettuja vihanneksia.

Joka ei halua kastaa käsiään jauhoon,  voi seurueineen aivovoimistella musiikkitietokilpailussa. Kotioluttyöpajassa voi oppia oluen tekemistä.  

Tuulettumassa voi käydä läheisellä Selisuon rämeellä tai kartanon naapurissa voi pelata frisbeegolfia. Porealtaalla varustetussa yksityissaunassa voi  järjestää mukavan naisten illan ja kokeilla vartalonkuorintaa ja saunanaamioita.

Saunoja on yhdeksän erilaista. Entinen talvipuutarharakennus näyttää säilyneen vanhan valokuvan ansiosta varsin samanlaiselta kuin kartanoaikaan, tosin sillä erotuksella, että hedelmien sijasta siellä hemmotellaan nyt kehoa. Kylpylä on Viron lämpimi spa, ja ilman- ja veden lämpötila pidetään 30 asteen paikkeilla. 

Veden puhtaudestakaan ei tingitä. Koronaviruksen sanelema tauko käytettiin kylpylän remontointiin, jotta vesi olisi vieläkin puhtaampaa ja allas vieläkin houkuttelevampi.

Takahuone on kylpylän äskettäinen laajennus ja siellä on  neljä saunaa sekä  rentoutumisalue porealtaineen. Viihtyisän saunakeskuksen rakentaminen lasijulkisivulla varustettuun talvipuutarhaan oli haaste, mutta kangaskatot ja hapsuverhot ovat kääntäneet viileyden viihtyisyydeksi. 

Takahuone on suurimman osan viikosta vain aikuisten käytössä. Tästä on ehkäpä vain askel siihen, että Mäetagusen kartanohotellista tulee Viron ensimmäinen aikuisten hotelli. Ainakin tällainen vihje sattui sosiaaliseen mediaan 1. huhtikuuta.

Oliko se aprillipila vai totta? Kartanohotellin johtaja Terje Rattur vahvistaa, että aikuisten hotellissa voisi olla ajatusta. Rauha ja hiljaisuus ovat kuitenkin Mäetagusen kartanohotellissa pariskunnat voivat jo nytkin häiritsemättä nauttia kahdestaan olemisesta. 

SIRLE SOMMER-KALDA

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Nauti Lammasmäen saunamaratonista - turvesauna rentouttaa, hoitaa kehoa ja nuorentaa

Turve hoitaa kehoa ja mieltä.

Lammasmäen lomakeskuksen valttina on saunaseikkailu. Sanottakoon heti, että kyseessä ei ole mikään saunasprintti – luonnon helmassa sijaitsevasta saunamaailmasta nauttimiseen pitää varata tunteja.

Itä-Virumaa on seikkailumaa ja jotta elämykset eivät loppuisi, on jo kolmena vuonna valittu parhaat uudet seikkailut. Viimeksi tämän tittelin sai juuri Lammasmäen saunaseikkailu.

Voi herätä kysymys, miksi Itä-Virumaan parhaan seikkailun voi kokea Länsi-Virumaalla Kunda-joen rannalla, mutta vastaus on yksinkertainen: jos länsivirumaalaiset haluavat tehdä matkailuyhteistyötä itävirumaalaisten kanssa, niin heidän tulee saada haluamansa. Lisäksi matkailijan kannalta kaikki on samaa Virumaata.

Saunamaailman opas 

Itsellänikin oli mahdollisuus kuulua viimeisen kilpailun arvostelijoiden joukkoon ja testata Lammasmäen saunaseikkailua. Siksi voin antaa seuraaville seikkailijoille pienen lunttilapun. Saunoja on viisi. Välipaloina lisäksi sisäuima-allas, puulämmityksellinen kylpytynnyri ja poreallas.

Turvesauna kelluu Kunda-joella.

Jokaiseen saunaan auttavat tutustumaan Lammasmäen saunottajat. Meille saunamaailman oppaaksi sattui nuori saunottaja Robin Täpp, joka tarjosi alkuun naposteltavaa ja tervetuliaisjuomat. Hän kertoi, mitä ja missä järjestyksessä tulee tehdä, jotta saunasta saisi mahdollisimman suuren elämyksen. Vakuutuimme siitä, että saunassa käynti voi olla paljon enemmän kuin vain kuumuudessa hikoilu.

Saunaseikkailu alkoi perinteisestä puusaunasta, jossa saunottaja lisäsi löylyveteen eri kasveista valmistettuja uutteita ja arvuutteli, mistä on kysymys. Kaikkien suosikiksi osoittautui mustaherukkauute. Teimme saunapyyhkeistä päähineet ja saimme tietää, että on tärkeää pitää myös jalat lämpimässä – tällöin apuna ovat sekä kuumia vihtoja sisältävät kääreet että kuumat jalkakylvyt. 

Muutaman askeleen päässä oli vihtomiseen valmiina Setumaalta tuotu vanha savusauna, jossa kehoa saattoi käsitellä perinteisellä koivuvihdalla ja harvinaisemmalla katajavihdalla. Savusauna lämmitetään Lammasmäellä haavapuilla, sillä niistä tulee vähiten nokea.

Seuraavana saunojia odotti elokuvasta Kevät tuttu kaappikiukaallinen sauna. Lauteet oli päällystetty oljilla, joka antaa omaperäisen aromin ja vähentää  selluliittia. Löylyn heittämiseksi tulee avata luukku. ”Ei kannata katsoa sisään, tuleeko löylyä vai ei, lupaan että tulee”, saunottaja virnisteli.

Joen rannalla olevan telttasaunan jätimme väliin ja otimme aromi-höyrysaunassa hunaja- ja suolahoidot, ja virkistimme elimistöämme appelsiinin-, greipin- ja sitruunanviipaleilla. Se oli tavallaan valmisteluna turvesaunaa varten, jossa ohjelmassa on samoin ihonhoito. 

Keinuva spa 

Pelkästään jo Kunda-joella olevaan saunaan meno on kuin seikkailu: turvelevyillä päällystetyt ponttooniaskelmat keinuvat kuin kävelisi turvesuolla, ja sauna itsekin keinuu. 

Saunottaja lupasi, että turpeella on nuorentava vaikutus. ”Tämän toimenpiteet tulisi nuorentaa viisi vuotta. Itse en ole kokeillut sitä, sillä 15-vuotiaana ei voi ajaa autolla kotiin”, hän virnisteli.

Naisasiakkailla ei sen sijaan ollut nuorentumista vastaan yhtään mitään, ja vetelässä muodossa ollutta turvetta levitettiin rohkeasti sekä vartalolle että kasvoihin. Lauttasaunassa on 60 astetta ja kosteaa, jotta turve ei kuivuisi iholla ja voisi hoitaa vartalolla oman tehtävänsä.

Lammasmäen lomakeskuksen isäntä Meelis Parijõgi vahvisti, että kyseessä on maailman ensimmäinen turvesauna, joka oli isäntäväen lahja Suomen ja Viron satavuotispäiväksi. Seinässä on virolaisia turveharkkoja ja ihonhoito tehdään  samoin virolaisella turpeella, mutta istuintyynyinä käytettävät turvelevyt ovat peräisin Suomesta. Pohjoisnaapurit käyttävät niitä äänieristelevyinä.

Jo vanha kansa tiesi, että turve auttaa sataan vaivaan, ja joitakin viisauksia on myös saunan ovella. Yhtenä hetkenä pitää kuitenkin jokaisesta hyvästä asiasta luopua ja kaikkein parasta on tehdä se joessa, jossa on saunamaratonin maali. Kunda-joen veden kerrotaan olevan kirpeää ympäri vuoden, siten puhtaan kehon lisäksi saa miellyttävän jäähdytyksen.

Tulevaisuudessa saunamaraton pitenee luolasaunalla ja kaksikerroksisella saunalla. ”Toiveemme koota Lammasmäelle erilaisia saunakulttuureita, Meelis Parijõgi selvitti.

Saunaan liittyviä toimintoja tarjotaan Lammasmäella niin paljon, että yhdellä kerralla ei ehdi kaikkea kokeilla. Joka haluaa, voi esimerkiksi paikan päällä huovuttaa itselleen saunamyssyn, valmistaa vartalonkuorijoita tai koivun tuohesta päänpesusieniä tai suorittaa vihtomisen mestariluokan. 

Saunamaratonin suorittaneille julkaistaan Saunatien passi, johon voi alkaa kerätä leimoja. Kun passissa on viisi leimaa, kuudennessa paikassa odottaa yllätys. Lammasmäen lomakeskuksen käynnistämään Saunatiehen on liittynyt kymmeniä matkailuyrittäjiä.

Kalastuksesta kirveenheittoon 

Lammasmäen lomakeskuksen suurinta seikkailua ovat saunat, mutta niihin lomailumahdollisuudet eivät rajoitu. Lomakeskuksen lähellä sijaitsee virolaisten muinaisten esi-isien asutuspaikka Lammasmägi, jonne voi lähteä kulttuurimatkalle. Luonnosta kiinnostuneet voivat retkeillä kanootilla Kunda-joella tai vaikkapa valita linturetken. Toimintaa riittää kalastamisesta kirveenheittoon ja mönkijäretkestä tenniksen pelaamiseen.

Aktiivisen toiminnan jälkeen vieraat voivat laskea paikallisten herkkujen ja makoisen unen varaan. Lomamökkeihin mahtuu erikokoisia seurueita ja kesällä on mahdollisuus myös telttailla.

Sillä ei ole merkitystä, valitako Lammasmäellä rentoutus vai aktiivinen loma, hyvän olon saa joka tapauksessa. Siinä auttaa paikan voima, jonka havaitsivat syvänä neuvostoaikana hirvijahtiin tulleet paikalliset metsästäjät. Metsästysmaja, joka 1970-luvulla Meelis Parijõen isoisän maille rakennettiin, on edelleen olemassa ja käytössä.

”Tämä oli aikoinaan niin kova saunapaikka, että jopa kosmonautti Gretško on käynyt täällä. Hänen piti matkustaa junalla Moskovasta Tallinnaan, jossa pioneerit olivat neilikoineen vastassa, mutta hän tapasikin ravintolavaunussa yhden paikallisista metsästäjistämme ja päätti laskeutua junasta Rakveressa saunoakseen ja metsästääkseen täällä. Siitä tuli iso kansainvälinen skandaali, sillä kosmonautti, joka ei eksynyt avaruudessa, katosi maassa. Näitä tarinoita on paljon, kunhan seinät voisivat puhua”, totesi Meelis Parijõgi.

Seinät eivät tosiaankaan puhu, mutta isäntä itse kertoilee värikkäitä tarinoita oikein mielellään. Sen suhteen hän on unohtumaton majoittaja.

SIRLE SOMMER-KALDA 

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Lähde matkailuautolla Itä-Viroon - leiriydy luonnon keskellä, koe upeita luontoelämyksiä

Kauksin ranta.

Itäinen Viro on erinomainen paikka karavaanimatkoille. Tiet Tallinnasta Narvan suuntaan ovat hyvät. Itä-Virosta löytyy mukavia leirintäalueita ja hienoja luontokohteita. Majoitu esimerkiksi Kauksin lomakylään Peipsijärven rannalle, Valasteelle, Alutagusen luontokohteisiin tai Toilaan.

Kauksin rannalle

Peipsijärven rannalla Kauksissa voitte majoittua kahden tai kolmen hengen mökeissä. Leirintäalueella on nuotiopaikkoja ja grillikatoksia, jotka mahdollistavat ruokailun ulkoilmassa. Leirintäalueella on viihtyisä kahvila. Perheen pienimmille on leikkikenttä.

Lue lisää

Lue lisää 

Mökkeilemään Toilaan

Toila spa -kylpylähotellin vieressä on mökkikylä, jossa on tasokkaita mökkejä yöpymiseen.

Lue lisää

Männisalun lomakylä sijaitsee luonnonkauniissa paikassa, jonka lähellä on Toilan historillinen Oru-puisto ja meri vain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Mökkikylä on aidoitettu ja turvallinen. Erillisessä rakennuksessa sijaitseva keittiö on yöpyjien käytössä. Telttailijoille on pesutilat ja halutessasi voit saunoa ja kylpeä lähellä olevassa Toilan kylpylässä.

Lue lisää

Oru-puiston lähellä on myös Pyhäjoen lomakylä. Halukkaille tarjotaan kävelyretkiä tai seikkailupelejä Oru-puiston alueella.

Lue lisää

Valasten lomatalo

Vuonna 2007 valmistunut Valasten lomatalo sijaitsee rantatörmällä, lähellä Valasten putousta ja näköalatasannetta. Lomatalossa käytössäsi ovat majoitustilat, oleskelutila, täysin varusteltu keittiö ja sauna. Eteisaulasta avautuu kaunis näköala rantatörmälle ja Suomenlahdelle. Lomatalon vieressä on Valasten kahvila, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Kahvilassa tarjoillaan pyynnöstä myös aamupalaa.

Lue lisää

Alutagusen majatalo

Alutagusen majatalo sijaitsee Viron suurimman järvialueen, Kurtnan ja  Pannjärven lähellä. Majatalon majoitustilat ovat loma- ja urheilukeskuksen päärakennuksen ja saunarakennuksen toisessa kerroksessa. Tarjolla on kahden tai kolmen hengen viihtyisiä huoneita. Erillisessä rakennuksessa on tilavammat perhehuoneet kaikilla mukavuuksilla. Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on kahvila ja viereisessä rakennuksessa saunaosasto, jossa on pieni uima-allas ja takkahuone.

Lue lisää

Sakan kartano

Sakan kartano on pieni ja romanttinen kartano ainutlaatuisen Ontikan rantatörmän reunalla keskellä kaunista luontoa. Hotellivieraiden käytössä on hotellirakennuksen ja kartanon päärakennuksen majoitustilojen lisäksi minikylpylä, allasalue ja päärakennuksen holvikellarissa sijaitseva A' la Carte -ravintola. Hotellin lisäksi on mahdollista majoittua erillisen rivitalon apartment-tyyppisissä huoneissa, omassa asuntoautossa tai teltassa. Vapaa-aikaa voi viettää merkityillä retkipoluilla, tenniskentällä, nuotiopaikalla tai kyläkeinussa.

Lue lisää

Tuhamäen hostelli

Tuhamäen hostelli sijaitsee Kiviõlin seikkailukeskuksen päärakennuksen vieressä. Joulukuussa 2012 valmistuneessa nykyaikaisessa kaksikerroksisessa puurakennuksessa on 30 vuodepaikkaa. Parvekkeelliset huoneet ovat kodikkaita ja tarjoavat hienon merinäköalan. Vieraiden käytössä on myös oleskelutila, keittiö, sauna ja vaatteiden kuivatushuone. Vieressä sijaitsevassa Kiviõlin seikkailukeskuksessa voi ajaa autolla mäestä alas, käyttää motokeskusta tai maastopyörärataa. Hostellilta alkaa pyöräteitä merelle ja Uljasten järvelle. Hostellista voi vuokrata pyöriä.

Lue lisää

Poikkea luostarissa

Kuremäen luostari.

Itä-Virossa voi pysäköidä auton myös paikkoihin, joissa ei ole karavaanareilla tarkoitettuja palveluja.  Pysäköintitiloja on Kuremäen luostarin parkkipaikalla, Alutagusen loma- ja urheilukeskuksen parkkipaikalla sekä Toilan ja Liimalan rantojen parkkipaikoilla.

Lue lisää

Upeita luontokohteita

Ontikan rantatörmällä sijaitsee Viron korkein, 30 metriä korkea Valasten vesiputous. Sitä voi ihailla lähietäisyydellä, koska putoukselle on rakennettu uudet rappuset.

Lue lisää

Jõugan järvialue sijaitsee Kuremäelle johtavan tien varrella. Vesistöissä on monia harvinaisia ​​kasvi- ja eläinlajeja. Pesujärv-järvi on suosittu uimapaikka. Siellä on kuusi nuotiopaikkaa ja kaivo. Järvien lähellä voi leiriytyä. Alueelta löytyy kuivakäymälä ja parkkipaikat viidelletoista autolle.

Lue lisää

Viron suurin RMK-virkistysalues sijaitsee Kauksi-puron länsirannalla. Leirintäalue sijaitsee mäntymetsässä ja maastossa on kaunista kullankeltaista hiekkaa. Parkkiapikkoja on tarjolla neljällekymmenelle autolle. Tulentekopaikkoja on viisikymmentä ja kaivoja kolme.

Lähellä Kauksia sijaitsee myös Selisoon leirintäalue.

Lähes seitsemän kilometrin pituinen Kotkan luontopolku kulkee soiden ja hiekkarantojen ohi ja tarjoaa monipuolisia maisemia. 

Uljasten nuotiopaikka sijaitsee viehättävän Uljasten lähdejärven rannalla. Uljasten retkeilyreitti lähtee  nuotiopaikasta, josta alkavat entisen Sondan metsäalueen rauniot.

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Viron suurin maisemapuisto kiehtoo vuoden ympäri

Oru-puiston linnan terassi on säilynyt.

Kirjoitan Toilan Oru-puiston kauneutta ylistävän postituksen puiston kauneimmassa paikassa – Pühajõen ja meren kohdalla aikoinaan kohonneen linnan paikalla – tuntien sen viimeisen isännän Konstantin Pätsin hyväksyvän katseen. 

Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts palasi Orun puistoon syntymäpäivänään 23. helmikuuta Toilan kunnan tilaamana ja kuvanveistäjä Seaküla Simsonin (Sikakylän Simson) totisena ja pohtivana pronssiin valamana patsaana. Joitakin vuosia aiemmin satuin tilaisuuteen, jossa hänen lapsenlapsensa Matti Päts muisteli yhdessä isoisän kanssa vietettyjä lapsuuden kesiä Orun linnassa.

Matti Päts kertoi muiston omasta elämästään, joka sai merkityksen vasta vuosia myöhemmin. Kun hänen vanhempansa olivat vankeudessa ja hän itse lastenkodissa, hän näki usein unta vihreistä rinteistä. Mikään ei viittanut siihen, missä rinteet sijaitsivat. 

Lastenkodin todellisuuteen herätessään hän oli aina äärettömän pettynyt ja uni jäi salaisuuden harson peittoon vuoteen 1956 saakka, jolloin ylioppilas Matti Päts tuli Toilassa asuvan tuttavansa luokse kylään.

 ”Kävelimme yhdessä tänne, missä aikoinaan oli Orun linna. Ymmärsin, että olin unessani nähnyt linnaa ympäröiviä kumpuja.", Päts muisteli.

Lapselle linna ja sitä ympäröivä kauneus olivat jääneet niin syvälle mieleen, että ne ilmestyivät hänelle unessa.

Luontoäiti on ollut Toilassa hyvin tuhlaileva. Viron suurin maisemapuisto on suunniteltu muinaisille Pühajõen kartanon maille, missä korkeaa klinttiä leikkaa syvä muinaislaakso. Sen pohjalla mutkittelee Pühajõki koskineen.

Eniten vierailijoita  käy puistossa kesäkuukausina, mutta puistoon kannattaa tulla kaikkina  vuodenaikoina.

Keväisin kävelijää tervehtivät sinivuokot ja kiurunkannusten jättimäiset sinisen lilat läiskät nurmikenttien keskellä. Kesällä kukkivat  kurjenmiekat, ruusut ja huumaavan makeantuoksuiset lehmuksenkukat. Syksyllä tuhkapensasaidat saavat liekinpunaisen värin ja lehmuspuistotiellä voi kahlata paksun lehtimaton läpi. Talvella lumiset rinteet kutsuvat kelkkailijoita ja lumesta notkollaan olevat puut tekevät puistosta ikään kuin läpinäkyvän taikamaan.

Värikkään historian omaava ja maastoltaan vaihteleva  puisto tarjoaa yhtä lailla elämyksiä nyt kuin loistoaikoinaan 1900-luvun alussa, jolloin Georg Kuphaldtin luoma puisto kehysti rikkaan venäläisen kauppiaan Grigori Jelissejevin perustamaa Orun linnaa, ja 1930-luvulla, jolloin siitä luotiin Viron tasavallan edustuspuisto. Itse linna on tuhoutunut, mutta syy, miksi se rakennettiin, ei ole kadonnut.

Historiantutkija Ott Sandrak on kertonut Toilassa kulttuurista kiinnostuneille kuulijoille, että Grigori Jelissejev oli yksi  Venäjän  rikkaimmista yksityishenkilöistä.  Kun hän päätti rakentaa itselleen huvilan, sitä varten tehtiin Venäjällä perusteellinen esitutkimus.

Koska Jelissejevilla oli jo huviloita Nizzassa Välimeren rannikolla, hän ymmärsi paikan kauneuden. Luonnollisesti kauppias konsultoi myös arkkitehtien kanssa. Vaatimattomien virolaisten saattaa olla vaikea uskoa sitä, mutta asiantuntijat pitivät juuri Toilan Orun maastoa yhtenä silloisen Venäjän kauneimmista paikoista.

Puiston nykyinen haltija valtion metsätalouskeskus (Riigimetsa majandamise keskus, RMK) on viime vuosina nähnyt paljon vaivaa, jotta 74 hehtaarin laajuisessa puistossa olisi mukavampi liikkua ja puisto tarjoaisi enemmän silmäniloa. Se on asfaltoinut ja päällystänyt polkuja, uudistanut siltoja ja portaita, laajentanut pysäköintialueita ja valaistusta, asentanut infotauluja ja viittoja. Tämän ansiosta on helppo mennä puiston kätketyimpiinkin sopukoihin: runsaslajiseen arboretumiin, salaperäiseen luolaan, hopealähteen luolaan sekä lammille ja niihin vettä toimittavaan ruostelähteeseen.

Linnan aukiolla oleva  ruusutarha ilahduttaa satoine hurmaavine kukkasineen. Lajikkeiden valinnassa on otettu huomioon se, mitä täällä aikoinaan kasvoi. Niinpä linnan puutarhaan on palannut historiallinen ruusulajike, joka on kehitetty Saksassa ja saanut nimensä Konstantin Pätsin mukaan. Kermankeltainen kukka  kukkii Kolme sulotarta -patsaan luona.

Linnan puutarhan ohella toinen vierailijoiden suosikki on Nõiametsan (noitametsän) paviljonki, joka kutsutaan myös nimellä Pääsupesa (pääskynpesä). Siinä missä linnan aukio huolellisesti hoidettuine nurmineen, kukkapenkkeineen ja suihkukaivoineen on puiston edustavampi osa, Nõiamets on pimeämpi, villimpi ja salaperäisempi. 

Näköalapaviljonki.

Ensimmäinen Nõiametsan näköalapaviljonki rakennettiin Roman Koolmarin suunnitelman mukaan. Tunnetulle arkkitehdille omistettu kirja toteaa, että tämä lähes vaarallisesti törmän reunalle rakennettu paviljonki viittasi Pätsin oikukkuuteen ja kasvavaan vallanhimoon. Joka tapauksessa siitä tuli presidentin mielipaikka. Hän nautti täällä auringonnnoususta, merinäkymistä ja kahvista.

Pätsin ”kahvimaja” räjäytettiin sota-aikana ja rakennettiin uudelleen 1990-luvulla vanhan pohjapiirroksen mukaan, mutta muodoltaan muutettuna ja rakenteeltaan kevyempänä. Henkeäsalpaavan näkymän se tarjoaa edelleenkin ja paikkaa suosivat vihkiparit.

Juhlatilaisuuksien järjestäjät alkavat todennäköisesti arvostaa paljon myös paviljonkia, jonka Toilan kunta suunnittelee rakentavansa uudelleen linnan entisen talvipuutarhan esikuvan mukaan. Kunta on jo rikastanut puistokulttuuria perustamalla musiikkipuistotien, jonka ansiosta tiettyinä kellonaikoina jalankulkijoiden korvissa soi 1930-luvun musiikki. 
SIRLE SOMMER-KALDA

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Itä-Viron törmärannikko häikäisee näkymillään

Kiehtovia paikkoja Itä-Viron törmärannikolta löytää Toilasta itään päin liikkumalla. Itä-Virumaan luonto-opas Enn Käiss kertoo, että Valasten putous ympäristöineen on kaikkein kuuluisin ja turistiryhmät osaavat kysyä sitä itse, mutta Päiten törmää matkailijat eivät osaa tiedustella. Mikäli aikataulu vain mahdollistaa, Enn Käiss tarjoaa sitä itse - Vokan ja Sillamäen välissä paljastuva rosoinen Päiten törmä on hänen suosikkipaikkansa sekä oppaana että valokuvaajana.

Valokuvaajana Enn Käiss on tavoittanut siellä mahtavia hetkiä. ”Kun aurinko on etelässä, alhaalla on kolme kohouman jälkeä − varjoa −, joka on kuin Egyptin pyramidit rantakaistaleella”, hän mainitsee esimerkkinä. 

Oppaan mukaan 41 metrin korkuinen Päiten törmä ansaitsisi oman näköalatasanteensa, jonka rakentamisen Toilan kunta on myös lisännyt suunnitelmiinsa. Se olisi makupala valokuvaajille ja luonnonystäville, jotka nyt vaarantavat upeita näkymiä tavoitellessaan henkensä. Niin kauan kuin vaikeasti tavoitettava törmä ei avaudu koko kauneudessaan näköalatasanteelta, Enn Käiss ei suosittele törmälle kiipeilemään menemistä, sillä reuna saattaa olla alapuolelta tyhjä ja niin sen mukana voi pudota alas.

Päite eroaa muista törmärannikon osuuksista sikäli, että siellä törmä on näkyvissä myös meren rannassa käveltäessä. Tämä johtuu siitä, että näkymää estävää metsävyöhykettä ei ole. Esimerkiksi Valastella tai Sakalla törmärannikon näkee koko vaikuttavuudessaan vain silloin, kun puissa ei ole lehtiä. Muuna aikana metsä on suoraan sanottuna tiellä.

Toisaalta voidaan kirota, että metsä on tiellä. Toisaalta tiheä ja vehreä törmämetsä on jo sinällään nähtävyys. Kivenmurskaisella rinteellä liuskekivitörmän ja meren välissä kosteassa ja varjoisassa ympäristössä kasvaen se saavuttaa vehreyden lisäksi myös poikkeuksellisen lajirikkauden. Lehtipuut, runsaslajinen pensasto, saniaistukot ja pehmeä sammalmatto synnyttävät tunteen kuin olisi sattunut pohjoismaiseen viidakkoon.

Viidakkovaikutelmaa lisää se, että törmämetsiä on hoidettu vähän ja ne ovat säilyttäneet muinaisen ilmeensä. Suurenmoisia paikkoja törmämetsään tutustumiseen ovat Sakan ja Valasten retkipolut. Törmämetsässä liikkumisen helpottamiseksi on Valastella rakennettu uudet pitkospuut ja luontoarvoja esittelee yli 20 infotaulua.

Sirle Sommer-Kalda

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.