Narvan bastionit kertovat kaupungin puolustuksesta - kosteat ja hämärät käyttävät vievät seikkailulle historiaan

Opas Victorian kasematissa.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Ottakaa viltti harteille. Kasemateissa on kylmää ja kosteaa, opas neuvoo Narvan bastionien museossa.

Varoituksia seuraa enemmänkin. Käytävät ovat mutaisia ja joissakin kohtaa matkan reitillä käytävän vieressä lorisee pieni puro. Siihen ei sovi astua, ettei liukastu.

Sitten vain viltit niskaan ja menoksi satoja vuosia vanhoihin käytäviin, joissa Narvaa on puolustettu, kun ulkopuoliset hyökkääjät ovat yrittäneet tunkeutua kaupunkiin.

Narvan linnoitteissa kasematteja on kahdessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa nähdään pitkiä käytäviä, varsinaisessa museokäytävässä  on historiallisiin asuihin puettuja nukkeja, joiden tarinat liittyvät Narvan puolustuksen historiaan.

Siellä makaa sotaa paennut äiti pienen lapsensa kanssa. Kaksi pikkupoikaa kurkkii ikkunasyvennyksestä. Sotilas on haavoittunut ja saa ensiapua.

Lepakko tuottaa onnea.

IIK, tuossahan on lepakko. Tai ainakin melkein. Se on seinään kiinnitetty ommeltu lepakko. Lepakkoa voi koskettaa ja esittää mielessään toivomuksen, joka toteutuu.

”Useimmat toivovat, että pääsisivät täältä pois mahdollisimman nopeasti”, opas vitsailee.
Bastionissa voi tavata eläävänkin
lepakon, sillä niitä talvehtii kasemateissa.

Käytävät tuntuvat pitkiltä, mutta kummassakin kerroksessa museokäytäviä on vain 150-170 metriä. Pari metriä korkeissa kasemateissa mahtuu hyvin kävelemään. Vasta kierroksen loppupäässä tuntuu siltä, että täytyy hieman kumartua. Valoa käytäviin tulee hämärien lamppujen lisäksi ampuma-aukoista, joita on seitsemän metrin välein. Kasemattien ulkoseinien paksuus on pari metriä.

Bastioneja on rakennettu historian eri vaiheissa. Matkailijoille on avoinna Victoria, joka rakennettiin ruotsalaisvalloituksen aikana 1600-luvulla.

Narva oli 1600-luvulla Ruotsin ja Venäjän välinen rajakaupunki, josta Ruotsi halusi tehdä yhden alueellisista pääkaupungeistaan.

Bastionit suunnitteli sotilasinsinööri ja arkkitehti Erik Dahlberg, jonka johdolla rakennettiin seitsemän uutta bastionia: Honor, Gloria, Victoria, Fama, Triumph, Fortuna ja Spes.

bastion.narva.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Suomalaismedia kirjoittaa nyt Itä-Virosta - alue saa kiitosta kehittyvänä matkailukohteena

Narvan linnassa järjestettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa Baltic Sun -festivaali.

Itäinen Viro on ollut vahvasti esillä suomalaisessa mediassa kesän ja syksyn aikana. Itä-Viro on saanut nostetta kehittyvänä matkailualueena. Erityisesti huomiota on saanut Narva. Kaupunki pyrkii Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2024. Presidentti Kersti Kaljulaid siirsi sinne osaksi syksyä työhuoneensa.

Baltic Guide: Narvassa on nyt pöhinää

Päätoimittaja Mikko Virta otsikoi lokakuun Baltic Guiden pääkirjoituksen ”Narva on seuraava (Narva is next)!”

Kekseliäät virolaiset käänsivät Krimin valtaukseen liittyvän iskulauseen myönteiseen muotoon, ja iskulause alkoi merkitä sitä, että Narva haluaa olla Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2024. Viroa edustava kulttuuripääkaupunki selviää vuoden 2019  lopussa. Ehdokkaana on myös Tartto.

Virran mukaan Narvan tavoite ei ole tuulesta temmattu.

”Narvassa on nyt pöhinää, jollaista on muualta Virosta turha hakea. Kesällä Narvassa järjestettiin monta uutta tapahtumaa, muun maussa Baltic Sun –musiikkifestivaali ja Kremlin satakielet –ulkoilmateatteri. Viimeinen saavutti sellaiset mittakaavat, että vastaavaa ei ole Virossa varmaankaan koskaan koettu”, Virta kirjoittaa.

Entisen tekstiilitehtaan Kreenholmin sisäpihalla esitetty Kremlin satakielet –musikaali keräsi yli 20 000 katsojaa.

Lue lisää: http://balticguide.ee/narva-seuraava-narva-next/

Lue Baltic Sun –festivaalista:  http://taidetarkkailija.blogspot.com/2018/07/erja-lyytinen-ja-curly-strings.html

Aamulehti: Raja lisää mielenkiintoa

Matti Kuusela kirjoitti Aamulehteen laajan artikkelin Narvasta.

Hänenkin artikkelissaan esiintyy iskulause "Narva is next!".
”Vaikea uskoa, että Suomessa missään kaupungissa olisi riittänyt älyä ja rohkeutta näin aggressiiviseen ja isoa naapuria varmasti ärsyttävään hyökkäykseen”,  Kuusela kirjoittaa.
Hän kysyy kaupunginarkkitehti Ivan Sergejeviltä, onko Narvalla realistisia mahdollisuuksia nousta kulttuuripääkaupungiksi.
Sergejev vakuuttaa, että ilman muuta.
”Me olemme outo ja siksi kiehtova kaupunki. Raja vain lisää mielenkiintoa”, Sergejev sanoo Aamulehden haastattelussa.
Narvan todellisena helmenä hän pitää Kreenholmin hylättyä tehdasaluetta. Sitä voi muuttaa kulttuurin ja ihmisten käyttöön kortteli kerrallaan.
Lue lisää: https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/venajan-ja-naton-rajalla-sijaitseva-kovia-kokenut-virolaiskaupunki-ei-pelkaa-arsyttaa-isoa-naapuria-hullunrohkea-narva-keksi-iskulauseen-jota-suomi-tuskin-uskaltaisi-kayttaa-201219237/
Lue Kreenholmista:  http://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/11/vierailu-kreenholmin-tehdassaarelle.html

Seura: Linnoja, kulttuuria ja kylpylöitä

Seura-lehdessä Ulla Janhonen loi katsauksen Itä-Viron tärkeimpiin matkailukohteisiin.
”Kaunis Itä-Viro tarjoaa matkailijalle linnoja, kulttuuria ja rentouttavia kylpylöitä”, Seura otsikoi juttunsa.
Itäisestä Virosta Seura suosittelee Avinurmen puutyöpajaa, Peipsijärven pohjoisrannikkoa, Mäetagusen kartanoa ja Meresuu spata. Jännittäviä ja erilaisia kohteita ovat Sillamäen kaupunki, Kreenholmi, Purtsen linna ja Narvan linna.
Lue Seuran artikkeli: https://seura.fi/matkailu/eurooppa/kaunis-ita-viro-tarjoaa-matkailijalle-linnoja-kulttuuria-ja-rentouttavia-kylpyloita/?shared=1813226-4fec6731-500

Festivaalitunnelmaa.

Lue lisää Avinurmen puuaitasta:  http://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/12/avinurmella-nikkaroidaan-puusta-ja.html

Tallinna 24.ee: Muutoksen nälkä

Tallinna 24.ee kirjoittaa, että Narvassa on muutoksen nälkä ja uudet kulttuuritapahtumat rakentavat kaupungista luovan alan keskusta.
Kaupungissa on alettu tuottaa uusia kiinnostavia kulttuuritapahtumia. Mukana on yksittäisiä ihmisiä sekä  muun muassa Narvan museo ja kaupungissa sijaitseva taideresidenssi.
Lue lisää: https://www.tallinna24.ee/artikkeli/704535-rajakaupunki-narvassa-on-muutoksen-nalka-uudet-kulttuuritapahtumat-rakentavat

HBL: Profiilia kohotetaan idässä

Hufvudstadsbladet otsikoi pitkän ja perusteellisen artikkelinsa kirjoittamalla, että Viro kohottaa profiiliaan idässä ja panostaa suuresti Narvaan.
Toimittaja Maria Gestrin-Hager haastattelee artikkelissaan muun muassa Irene Käosaarta, joka työskentelee Viron integraatiohallinnossa. Käosaar pitää Narvaa virolaisena kaupunkina ja sen asukkaita virolaisina. Narvan asukkaista kuitenkin yli 80 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää. Käosaar  toivoo, että kouluissa ja kielikeskuksissa opetettaisiin entistä enemmän viroa.
Myös HBL haastattelee kaupunginarkkitehti Ivan Sergejeviä  Narvan kulttuuripääkaupunkivisioista. Sergejev toivoo aktivismia ruohonjuuritasolle, jotta kaupungin kulttuuriprofiili nousee. Hän uskoo, että Narvalla on mahdollisuus olla uusi Manchester tai Bilbao.
Lue lisää: https://www.hbl.fi/artikel/estland-hojer-profilen-i-ost-satsar-stort-pa-narva-2/

Turvesauna karkottaa kivut ja kolotukset - Lammasmäen lomakeskuksessa voi osallistua saunamaratoniin ja metsästää

Lammasmäen kelluva turvesauna.

Lammasmäen lomakeskun turvesauna kelluu ponttoonien päällä Kunda-joella, Saunaan päästäkseen täytyy laskeutua pienet tikkaat ja kävellä turvelevyillä päällystettyjä ponttonilevyjä pitkin saunan kuistille.

Saunassa kasvoille ja vartalolle  levitetään turvenaamio, jonka annetaan vaikuttaa viidestätoista minuutista puoleen tuntiin. Sauna on kostea ja lämpötila  melko matala, 50-60 astetta. Kun turve on pehmentänyt ihoa, se huuhdotaan saunan kuistilla suihkussa, joka on tehty ämpäristä.

Turvehoito vilkastuttaa aineenvaihduntaa, jolloin elimistöstä poistuu runsaasti nesteitä ja kuona-aineita.

"Perimätiedon mukaan turve parantaa sata eri sairautta", Lammasmäen isäntä Meelis Parijõgi sanoo. Hän sai idean turvesaunasta tutustuessaan suomalaisiin jäähotelleihin Lapissa. 

"Jos jäähotelliin voidaan rakentaa sauna, sen voi tehdä myös turpeesta, ja turvetta Virossa riittää."

Turvesauna on yksi osa Lammasmäen lomakeskuksen saunarituaalia. Saunamaratonin aikana kylpijä voi käydä perätysten löylysanassa, kaappikiukaisessa virolaisessa saunassa sekä höyryaromasaunassa. Välillä voi pulahtaa sisäuima-altaaseen tai ulkona olevaan puulämmitteiseen kylpytynnyriin. Rituaalin voi päättää turvasaunassa ja lopuksi vielä uida Kunda-joessa.

Lammasmäen lomakeskus sijaitsee noin sata kilometriä Tallinnasta Narvan moottoritietä itään.

Siellä voi yöpyä hirsitaloissa, aitassa, metsästystalossa tai leirintämökeissä.

Lammasmäellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Perimätiedon mukaan siellä poltettiin Anna-niminen noita 1600-luvulla. Vanhoihin paikkoihin tutustuaan historiamatkoilla.

Aktiivilomailija pääsee  kanoottiretkelle tai metsästysretkelle. Ryhmille on tarjolla kyttäys- ja hiipimisjahtia. Lokakuusta helmikuuhun voi lauantaisin osallistua yhteisjahtiin, jossa metsästetään villisikaa, hirveä, supikoiraa, kettua, majavaa, mäyrää ja näätää. Syksyllä metsästetään hanhia ja vesilintuja. Ulkomaalainen tarvitsee Virossa oman valtion metsästyskortin.

Saunarituaalin tai metsästysretken jälkeen matkailijaa odottaa hyvä ateria, jossa tarjolla on lähiruokaa, muun muassa vartaassa kypsennettyä villisikaa, riistaruokia tai villisikamakkaraa.

Lue lisää Lammasmäestä

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Purtsen linnaan olutta maistamaan - komea linna rakennettiin 1500-luvulla

Purtsen linna.

Purtsessa kannattaa maistaa olutta. Purtsen linnan yhteydessä toimii pienpanimo, jossa valmistetaan paikallisia oluita. Tällä hetkellä myynnissä on kahdeksaa erilaista oman panimon olutta, jotka pullotetaan hauskoihin pyöreälinjaisiin pulloihin.

Osa on vaaleita, osa tummia ja osa siltä väliltä. Pullojen kyljessä loistavat nimet kuten Kämp, Metsik ida, Saht-matt, Siidisuka ja Purtse. Prosentit vaihtelevat keskioluesta yli 8-prosenttiseen vahvaan olueen.  Jokainen maistelija voi valita mieleisensa, kun oluita tuodaan pöytiin pienissä laseissa.

Olutta maistelemaan.

Purtsessa on myös erinomainen ravintola, jossa on tarjolla muun muassa sienikeittoa, kanan fileitä, porsasta, lohta wokattujen vihannesten kera ja jälkiruaaksi talkkunavaahtoa tai kotitekoisia kakkuja.

Historiasta kiinnostunut voi osallistua opastetulle kierrokselle, jossa kerrotaan Purtsen linnan historiasta. Ensimmäinen maininta linnasta on jo vuodelta 1421, jolloin Purtse oli suuri kylä ja keskus Itä-Virumaalla.

Nykyinen linna sai alkunsa vuonna 1533. Linnan rakennutti paroni Jakob von Taube ja se oli Tauben perheen käytössä vuoteen 1615. Suuressa Pohjan sodassa linnan kolmas kerros tuhoutui vuonna 1704.

Linna edustaa siirtymätyyliä gotiikasta renessanssiin. Linnan muurien paksuus on 2,35 metriä. Linna oli muun muassa Fleming- ja Stackelberg-sukujen omistuksessa.

Toisen maailmansodan jälkeen linna näytti surulliselta sodan ja monien vastoinkäymisten jälkeen. Vuosien aikana sitä käytettiin muun muassa jääkellarina, viljavarastona, meijerinä varastona, vankilana ja työväen asuntona.

Linnan kunnostustyöt aloitettiin 1980-luvulla, ja restaurointi valmistui vuonna 1990.
Nyt hienossa linnassa on näyttely- ja konserttisaleja ja hyvä ravintola.

www.purtse.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Ilmalentoa vaijeriradalla, Tarzan-hyppyä ja kaivinkoneen ohjailua - Kiviõlin seikkailupuisto tarjoaa vauhdikkaita elämyksiä koko perheelle

Avajaisissa nähtiin nuorallataiteilua lammen yllä.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viiuuuh, matka vaijeriradalta mäen huipulta alas näyttää hurjalta ilmakiidolta. Ilmalentoa mäen juurelle riittää kuusisataa metriä ja nopeus kohoaa useisiin kymmeniin kilometreihin tunnissa.
"Ei se mitään mahdotonta  ole. Ainoa huono puoli kokemuksessa oli, että matka loppui kesken", radan testannut aikuinen tuttava sanoo.

Kiviõlin seikkailupuiston uudet vempaimet olivat avajaisvieraiden käytössä ja testattavana 8. kesäkuuta, kun uusi koko perheen seikkailukeskus avattiin.

Vaijerirata

Vaijerirata on yksi seikkailupuiston houkutuksista. Rohkeutta ja seikkailumieltä voi testata myös
Tarzan-hypyllä ja vapaalaskeutumishypyllä.

Seikkailupuiston avajaisissa nähtiin huima akrobatiaesitys, kun tasapainotaiteilija  temppuili lammen yli viritetyllä nuoralla. Hän roikkui pää alaspäin jalkojensa varassa ja hyppi ilmaan narun päällä. Narun alla kimmelsi lammen vesi.

Seikkailu- ja toimintapisteitä puistossa on viitisentoista. Rauhallisempaakin menoa on tarjolla. Tekolammella voi ajella sähkömoottoriveneellä, kaivinkoneen kahvaa ohjaillessa saa tuntumaa kaivosmiehen elämään ja palokuntaopistossa pääsee ruiskuttamaan vettä kuviteltujen liekkien päälle.

Liikennekaupungissa voi harjoitella autolla ajamista ja kentällä seisoo oikea lentokone, jonka ohjaamoa voi käväistä tutkimassa. Pumptrack-radalla saa hypittää pyörää kumpuilevalla asvaltilla.

Seikkailupuisto on rakennettu Kiviõlin laskettelukeskuksen viereen. Kiviõlissa avattiin laskettelukeskus vuonna 2013. Se rakennettiin korkealle tuhkavuorelle, joka syntyi palavan kiven louhinnasta syntyneestä jätteestä. Tuhkavuoren päälle kasattiin viisitoista senttiä suojaava maa-ainesta ja vuoren rinteeseen on istutettu mäntyjä. Kesällä 90 metriä korkea mäki loistaa pitkälle vihreänä ruohomäkenä.

Laskettelukeskuksen menestys riippuu säistä. "Koska säät ovat vaihtelevia, päätimme kehittää koko perheen seikkailukeskuksen. Näin alue palvelee vieraita suurimman osan vuodesta", markkinointijohtaja Janek Maar sanoo.

Janek Maar avasi seikkailupuiston.

Hän sai Kiviõlissä asuvan ystävänsä kanssa idean laskettelukeskuksesta 2000-luvun alussa. Nuoret miehet laskivat jätevuoren lumilaudoilla ja keksivät, että vuori pitää saada hyöytykäyttöön.

Laskettelukeskus valmistui noin kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun idea oli pälkähtänyt nuorten miesten päähän. Tarvittiin paljon tutkimusta, maansiirtoa ja rakentamista ennen kuin mäki valmistui. Tukea hankkeelle antoi Euroopan unioni.

Nyt seikkailupuisto houkutuksineen odottaa vieraita myös kesällä.

www.seikluskeskus.ee/fi

Palokuntaopisto.

Juhannuksena roihuaa kokko ja tehdään taikoja – lue blogista tärpit Itä-Virumaan kesätapahtumista

Narvan taistelu -spektaakkeli nähdään Narvassa 10.-12. elokuuta.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Itä-Viron matkailun kuvapankki

Virolainen juhannuksenvietto muistuttaa suomalaista juhannusta. Juhannus on kesän suurin juhla. Perheet ja kyläyhteisöt juhlivat sitä yhdessä.

Kokko roihuaa rannoilla. Kyläjuhlissa esiintyy musiikkiyhtyeitä ja kansantanssijoita. Juhlaväki pääsee pyörähtelemään tanssilavoilla ja yhdessä leikitään perinneleikkejä.

Avinurmen puuaitta.

Jos juhannusta vietetään kotona, perheet ja ystävät istuvat ulkona myöhään yöhön ja saunovat.  Myös kotirannassa poltetaan kokkoa. Taiat kuuluvat juhannusyöhön. Virossa tunnetaan sama seitsemän kukan taika kuin Suomessa. Naimaton tyttö poimii juhannusyönä seitsemän kukkaa ja laittaa ne yöksi tyynyn alle. Juhannusyönä uniin ilmestyy sulhasen kuva.

Jotkut kylät järjestävät markkinoita. Esimerkiksi Avinurmella pidetään tynnyrimarkkinat 23. kesäkuuta.  Ohjelmassa on kesäteatteria, tanssia, kokko ja ilotulitus. Musiikkiohjelmassa pääesiintyjä on kansanmusiikkiyhtye Lõõtsavägilased. www.avinurme.ee

Myös Toilassa on monipuolinen juhannusohjelma aattona 22. kesäkuuta. Juhannusjuhlia vietetään Toilan kylpylän viereisellä  Föhrenhofin aukiolla. Pääesiintyjä on PS Troika. www.idaviru.ee

Jännittävä paikka juhannuksen viettoon on Sillamäen kaupunki, jossa on omat juhannusjuhlat 23. kesäkuuta. www.sillamae.ee

Itä-Virumaan kesän ohjelmatarjonta on monipuolinen ja runsas. Uusi musiikkifestivaali Baltic Sun järjestetään Narvassa  18.-21. heinäkuuta.  Festivaalin konserteista suurin osa toteutetaan Narvan linnan pihalla.

 Ainutlaatuisen kokemuksen tarjoaa jazzristeily Narvajoella.  Jazzlaiva seilaa Narvan ja Narva-Jõesuun välillä. Suomesta festivaalilla esiintyy Erja Lyytinen. Muita esiintyjiä ovat muiden muassa Radar @ Koit Toome, The Grossroadz, Curly Strings ja Alexander Rybak.

https://balticsun.ee/

Narvassa järjestetään  kevätmarkkinat 12. toukokuuta (www.narvalaat.ee), museoiden yötä vietetään Narvan linnassa 19. toukokuuta, keittiöön kurkistetaan Narvan linnan uuniruokapäivillä 19.-20. toukokuuta ja kesäkausi avataan Narvan jokipromenadilla 26. toukokuuta. Vatjalaisten kansallispäiviä vietetään Narvan linnan pihalla 26.-27. toukokuuta.

Narvan kaupunkipäiviä juhlitaan 31. toukokuuta – 3. kesäkuuta. Energiajuoksu juostaan  9. kesäkuuta. www,jooks.ee  Keskiaikafestivaali Narvassa on vuorossa 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Suurta Pohjan sotaa kuvaava näytelmäspektaakkeli nähdään Narvan linnan ympäristössä 10.-12. elokuuta. 

Narvan satamat –festivaali on vuorossa elokuun lopussa 24.-26. elokuuta. Oopperapäivät ContempArt ja kansainvälinen musiikkifestivaalia järjestetään 1.-9- syyskuuta. www.contemparteesti.ee

Narvasta tulee Viron syyspääkaupunki 23. syyskuuta.

Katso Narvan ohjelmista tarkemmin  www.narva.ee ja www.narvamuuseum.ee

Sillamäen kulttuurikeskuksessa järjestetään Baltian kulttuurisillat -tapahtuma 25.-27. toukokuuta.  Ohjelmassa on muun muassa kansanmusiikkia ja kansantanssia  Virosta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. www.kulttuurikeskus-sillamae.ee

Sillamäellä järjestetään jazzfestivaali Jazz Time Fest 10. kesäkuuta. www.jazztime

Sillamäen meri- ja kaupunkipäiviä vietetään 29. kesäkuuta – 1 heinäkuuta. www.sillamae.ee

Narva-Jõesuu

Narva-Jõesuussa on paljon kesäohjelmaa. Kesäkausi avataan 10. kesäkuuta. Kansainvälinen balettifestivaali Tanssipäivät Narva-Jõesuussa on vuorossa 29. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Kalastajapäivä on 7. heinäkuuta ja laulufestivaali Baltian kielet 19.-22.  heinäkuuta.

Narva-Jõesuun kaupunkipäivää vietetään 11. elokuuta. Puhallinorkestereiden kilpailu järjestetään 12. elokuuta. www.idaviru.ee

Muista myös nämä:

Moottorifestivaali Kiviõlissa 16.-17- kesäkuuta. www.motokross.ee

Peipsijärven festivaali Vasknarvassa ja Rannapungerjassa 30. kesäkuuta-1. heinäkuuta  www.peipsifestival.ee

XX kesämusiikkifestivaali Seitsemän kaupungin musiikkia Itä-Virumaalla 30. kesäkuuta – 15. heinäkuuta. www.concert.ee

Mäkien ääni –festivaali Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella 6.-7. heinäkuuta. www.concert.ee

Kartanopäivä Mäetagusen kartanossa 14. heinäkuuta. www.maetaguse.ee

Kesänäytelmä Kremlin satakielet Kreenholmin tehdasalueella Narvassa 10.-19. elokuuta. www.uusteater.ee

Jokifestivaali PurFes Purtsessa 15.-19. elokuuta. www.idaviru.ee

Opastettu kävely Oru-puistossa Toilassa 20. elokuuta. www.idaviru.ee

Toilan satamassa vietetään muinastulien yötä 25. elokuuta. www.idaviru.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Oru-puisto Toilassa.

Purtsen linna.

Narva-hotelli oli pitkään kaupungin ainoa hotelli - keskellä kaupunkia sijaitsevasta hotellista on lyhyt matka nähtävyyksille

Narva-hotellin ravintola.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Narvassa  keskeinen hotelli yöpymiselle on Narva-hotelli. Se sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä Narvan linnasta ja Venäjän rajasta.

"Suomalaiset ja yhdysvaltalaiset hotellivieraat hämmästyvät, kun ylimmän kerroksen huoneista näkee Venäjän puolelle", Anton Filippov sanoo. Hän on johtanut hotellia kaksi vuotta.

Anton Filippov

Kun Viro oli osa Neuvostoliittoa, Narva-hotelli oli kaupungin ensimmäinen ja pitkään ainoa ainoa hotelli. Hotelli valmistui vuonna 1959. Nyt kaupungissa on muitakin hotelleja ja majoitustilaa löytyy viidentoista kilometrin päästä Narva-Jöesuun hiekkorannoilta. Siellä on muun muassa kolme kylpylää.

Narva-hotelli on sisutukseltaan yksinkertanen. Ruskeasävyisissä huoneissa on funktionalismin tunnelmaa. Huoneita on viisikymmentä. Koot vaihtelevat yhden hengen huoneista kolmen hengen huoneisiin.

Filippovin mukaan hotellin vieraista peräti kaksikymmentä prosenttia on suomalaisia. Siellä yöpyy paljon työmatkalaisia, mutta myös lomamatkailijat asuvat Narva-hotellissa.

Mitä Filippov suosittelee Narvassa?

"Narvan linna ja sen vieressä oleva raja-asema ovat kiinnostavia. Missään Euroopassa ei ole vastaavaa rajaa, jossa Narvan linnasta voi katsoa joen toiselle puolelle Ivangorodin linnaan ja kaupunkiin."

Filippov suosittelee tutustumaan kaupungin kirkkoihin, keskiaikaisiin bastioneihin ja etenkin kesällä kauniiseen rantakatuun jokivarressa.

Narvan luterilainen Aleksanterin kirkko on Viron suurin kirkkorakennus. Kirkon kunnostus on kesken. Toinen kiinnostava kirkko on ortodoksinen Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, joka on Viron ainoa uusbysanttilaistyylinen kirkkorakennus.

Narvan kävijöille Filippov suosittelee myös luontokohteita. Lähellä ovat hiekkarannat, rantatörmät ja kauniit metsät.

Katso video Narvan linnasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Ivangorodin linna.

Huone Narva-hotellissa.