Purtsen linnaan olutta maistamaan - komea linna rakennettiin 1500-luvulla

Purtsen linna.

Purtsessa kannattaa maistaa olutta. Purtsen linnan yhteydessä toimii pienpanimo, jossa valmistetaan paikallisia oluita. Tällä hetkellä myynnissä on kahdeksaa erilaista oman panimon olutta, jotka pullotetaan hauskoihin pyöreälinjaisiin pulloihin.

Osa on vaaleita, osa tummia ja osa siltä väliltä. Pullojen kyljessä loistavat nimet kuten Kämp, Metsik ida, Saht-matt, Siidisuka ja Purtse. Prosentit vaihtelevat keskioluesta yli 8-prosenttiseen vahvaan olueen.  Jokainen maistelija voi valita mieleisensa, kun oluita tuodaan pöytiin pienissä laseissa.

Olutta maistelemaan.

Purtsessa on myös erinomainen ravintola, jossa on tarjolla muun muassa sienikeittoa, kanan fileitä, porsasta, lohta wokattujen vihannesten kera ja jälkiruaaksi talkkunavaahtoa tai kotitekoisia kakkuja.

Historiasta kiinnostunut voi osallistua opastetulle kierrokselle, jossa kerrotaan Purtsen linnan historiasta. Ensimmäinen maininta linnasta on jo vuodelta 1421, jolloin Purtse oli suuri kylä ja keskus Itä-Virumaalla.

Nykyinen linna sai alkunsa vuonna 1533. Linnan rakennutti paroni Jakob von Taube ja se oli Tauben perheen käytössä vuoteen 1615. Suuressa Pohjan sodassa linnan kolmas kerros tuhoutui vuonna 1704.

Linna edustaa siirtymätyyliä gotiikasta renessanssiin. Linnan muurien paksuus on 2,35 metriä. Linna oli muun muassa Fleming- ja Stackelberg-sukujen omistuksessa.

Toisen maailmansodan jälkeen linna näytti surulliselta sodan ja monien vastoinkäymisten jälkeen. Vuosien aikana sitä käytettiin muun muassa jääkellarina, viljavarastona, meijerinä varastona, vankilana ja työväen asuntona.

Linnan kunnostustyöt aloitettiin 1980-luvulla, ja restaurointi valmistui vuonna 1990.
Nyt hienossa linnassa on näyttely- ja konserttisaleja ja hyvä ravintola.

www.purtse.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Ilmalentoa vaijeriradalla, Tarzan-hyppyä ja kaivinkoneen ohjailua - Kiviõlin seikkailupuisto tarjoaa vauhdikkaita elämyksiä koko perheelle

Avajaisissa nähtiin nuorallataiteilua lammen yllä.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viiuuuh, matka vaijeriradalta mäen huipulta alas näyttää hurjalta ilmakiidolta. Ilmalentoa mäen juurelle riittää kuusisataa metriä ja nopeus kohoaa useisiin kymmeniin kilometreihin tunnissa.
"Ei se mitään mahdotonta  ole. Ainoa huono puoli kokemuksessa oli, että matka loppui kesken", radan testannut aikuinen tuttava sanoo.

Kiviõlin seikkailupuiston uudet vempaimet olivat avajaisvieraiden käytössä ja testattavana 8. kesäkuuta, kun uusi koko perheen seikkailukeskus avattiin.

Vaijerirata

Vaijerirata on yksi seikkailupuiston houkutuksista. Rohkeutta ja seikkailumieltä voi testata myös
Tarzan-hypyllä ja vapaalaskeutumishypyllä.

Seikkailupuiston avajaisissa nähtiin huima akrobatiaesitys, kun tasapainotaiteilija  temppuili lammen yli viritetyllä nuoralla. Hän roikkui pää alaspäin jalkojensa varassa ja hyppi ilmaan narun päällä. Narun alla kimmelsi lammen vesi.

Seikkailu- ja toimintapisteitä puistossa on viitisentoista. Rauhallisempaakin menoa on tarjolla. Tekolammella voi ajella sähkömoottoriveneellä, kaivinkoneen kahvaa ohjaillessa saa tuntumaa kaivosmiehen elämään ja palokuntaopistossa pääsee ruiskuttamaan vettä kuviteltujen liekkien päälle.

Liikennekaupungissa voi harjoitella autolla ajamista ja kentällä seisoo oikea lentokone, jonka ohjaamoa voi käväistä tutkimassa. Pumptrack-radalla saa hypittää pyörää kumpuilevalla asvaltilla.

Seikkailupuisto on rakennettu Kiviõlin laskettelukeskuksen viereen. Kiviõlissa avattiin laskettelukeskus vuonna 2013. Se rakennettiin korkealle tuhkavuorelle, joka syntyi palavan kiven louhinnasta syntyneestä jätteestä. Tuhkavuoren päälle kasattiin viisitoista senttiä suojaava maa-ainesta ja vuoren rinteeseen on istutettu mäntyjä. Kesällä 90 metriä korkea mäki loistaa pitkälle vihreänä ruohomäkenä.

Laskettelukeskuksen menestys riippuu säistä. "Koska säät ovat vaihtelevia, päätimme kehittää koko perheen seikkailukeskuksen. Näin alue palvelee vieraita suurimman osan vuodesta", markkinointijohtaja Janek Maar sanoo.

Janek Maar avasi seikkailupuiston.

Hän sai Kiviõlissä asuvan ystävänsä kanssa idean laskettelukeskuksesta 2000-luvun alussa. Nuoret miehet laskivat jätevuoren lumilaudoilla ja keksivät, että vuori pitää saada hyöytykäyttöön.

Laskettelukeskus valmistui noin kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun idea oli pälkähtänyt nuorten miesten päähän. Tarvittiin paljon tutkimusta, maansiirtoa ja rakentamista ennen kuin mäki valmistui. Tukea hankkeelle antoi Euroopan unioni.

Nyt seikkailupuisto houkutuksineen odottaa vieraita myös kesällä.

www.seikluskeskus.ee/fi

Palokuntaopisto.

Juhannuksena roihuaa kokko ja tehdään taikoja – lue blogista tärpit Itä-Virumaan kesätapahtumista

Narvan taistelu -spektaakkeli nähdään Narvassa 10.-12. elokuuta.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Itä-Viron matkailun kuvapankki

Virolainen juhannuksenvietto muistuttaa suomalaista juhannusta. Juhannus on kesän suurin juhla. Perheet ja kyläyhteisöt juhlivat sitä yhdessä.

Kokko roihuaa rannoilla. Kyläjuhlissa esiintyy musiikkiyhtyeitä ja kansantanssijoita. Juhlaväki pääsee pyörähtelemään tanssilavoilla ja yhdessä leikitään perinneleikkejä.

Avinurmen puuaitta.

Jos juhannusta vietetään kotona, perheet ja ystävät istuvat ulkona myöhään yöhön ja saunovat.  Myös kotirannassa poltetaan kokkoa. Taiat kuuluvat juhannusyöhön. Virossa tunnetaan sama seitsemän kukan taika kuin Suomessa. Naimaton tyttö poimii juhannusyönä seitsemän kukkaa ja laittaa ne yöksi tyynyn alle. Juhannusyönä uniin ilmestyy sulhasen kuva.

Jotkut kylät järjestävät markkinoita. Esimerkiksi Avinurmella pidetään tynnyrimarkkinat 23. kesäkuuta.  Ohjelmassa on kesäteatteria, tanssia, kokko ja ilotulitus. Musiikkiohjelmassa pääesiintyjä on kansanmusiikkiyhtye Lõõtsavägilased. www.avinurme.ee

Myös Toilassa on monipuolinen juhannusohjelma aattona 22. kesäkuuta. Juhannusjuhlia vietetään Toilan kylpylän viereisellä  Föhrenhofin aukiolla. Pääesiintyjä on PS Troika. www.idaviru.ee

Jännittävä paikka juhannuksen viettoon on Sillamäen kaupunki, jossa on omat juhannusjuhlat 23. kesäkuuta. www.sillamae.ee

Itä-Virumaan kesän ohjelmatarjonta on monipuolinen ja runsas. Uusi musiikkifestivaali Baltic Sun järjestetään Narvassa  18.-21. heinäkuuta.  Festivaalin konserteista suurin osa toteutetaan Narvan linnan pihalla.

 Ainutlaatuisen kokemuksen tarjoaa jazzristeily Narvajoella.  Jazzlaiva seilaa Narvan ja Narva-Jõesuun välillä. Suomesta festivaalilla esiintyy Erja Lyytinen. Muita esiintyjiä ovat muiden muassa Radar @ Koit Toome, The Grossroadz, Curly Strings ja Alexander Rybak.

https://balticsun.ee/

Narvassa järjestetään  kevätmarkkinat 12. toukokuuta (www.narvalaat.ee), museoiden yötä vietetään Narvan linnassa 19. toukokuuta, keittiöön kurkistetaan Narvan linnan uuniruokapäivillä 19.-20. toukokuuta ja kesäkausi avataan Narvan jokipromenadilla 26. toukokuuta. Vatjalaisten kansallispäiviä vietetään Narvan linnan pihalla 26.-27. toukokuuta.

Narvan kaupunkipäiviä juhlitaan 31. toukokuuta – 3. kesäkuuta. Energiajuoksu juostaan  9. kesäkuuta. www,jooks.ee  Keskiaikafestivaali Narvassa on vuorossa 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Suurta Pohjan sotaa kuvaava näytelmäspektaakkeli nähdään Narvan linnan ympäristössä 10.-12. elokuuta. 

Narvan satamat –festivaali on vuorossa elokuun lopussa 24.-26. elokuuta. Oopperapäivät ContempArt ja kansainvälinen musiikkifestivaalia järjestetään 1.-9- syyskuuta. www.contemparteesti.ee

Narvasta tulee Viron syyspääkaupunki 23. syyskuuta.

Katso Narvan ohjelmista tarkemmin  www.narva.ee ja www.narvamuuseum.ee

Sillamäen kulttuurikeskuksessa järjestetään Baltian kulttuurisillat -tapahtuma 25.-27. toukokuuta.  Ohjelmassa on muun muassa kansanmusiikkia ja kansantanssia  Virosta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. www.kulttuurikeskus-sillamae.ee

Sillamäellä järjestetään jazzfestivaali Jazz Time Fest 10. kesäkuuta. www.jazztime

Sillamäen meri- ja kaupunkipäiviä vietetään 29. kesäkuuta – 1 heinäkuuta. www.sillamae.ee

Narva-Jõesuu

Narva-Jõesuussa on paljon kesäohjelmaa. Kesäkausi avataan 10. kesäkuuta. Kansainvälinen balettifestivaali Tanssipäivät Narva-Jõesuussa on vuorossa 29. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Kalastajapäivä on 7. heinäkuuta ja laulufestivaali Baltian kielet 19.-22.  heinäkuuta.

Narva-Jõesuun kaupunkipäivää vietetään 11. elokuuta. Puhallinorkestereiden kilpailu järjestetään 12. elokuuta. www.idaviru.ee

Muista myös nämä:

Moottorifestivaali Kiviõlissa 16.-17- kesäkuuta. www.motokross.ee

Peipsijärven festivaali Vasknarvassa ja Rannapungerjassa 30. kesäkuuta-1. heinäkuuta  www.peipsifestival.ee

XX kesämusiikkifestivaali Seitsemän kaupungin musiikkia Itä-Virumaalla 30. kesäkuuta – 15. heinäkuuta. www.concert.ee

Mäkien ääni –festivaali Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella 6.-7. heinäkuuta. www.concert.ee

Kartanopäivä Mäetagusen kartanossa 14. heinäkuuta. www.maetaguse.ee

Kesänäytelmä Kremlin satakielet Kreenholmin tehdasalueella Narvassa 10.-19. elokuuta. www.uusteater.ee

Jokifestivaali PurFes Purtsessa 15.-19. elokuuta. www.idaviru.ee

Opastettu kävely Oru-puistossa Toilassa 20. elokuuta. www.idaviru.ee

Toilan satamassa vietetään muinastulien yötä 25. elokuuta. www.idaviru.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Oru-puisto Toilassa.

Purtsen linna.

Narva-hotelli oli pitkään kaupungin ainoa hotelli - keskellä kaupunkia sijaitsevasta hotellista on lyhyt matka nähtävyyksille

Narva-hotellin ravintola.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Narvassa  keskeinen hotelli yöpymiselle on Narva-hotelli. Se sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä Narvan linnasta ja Venäjän rajasta.

"Suomalaiset ja yhdysvaltalaiset hotellivieraat hämmästyvät, kun ylimmän kerroksen huoneista näkee Venäjän puolelle", Anton Filippov sanoo. Hän on johtanut hotellia kaksi vuotta.

Anton Filippov

Kun Viro oli osa Neuvostoliittoa, Narva-hotelli oli kaupungin ensimmäinen ja pitkään ainoa ainoa hotelli. Hotelli valmistui vuonna 1959. Nyt kaupungissa on muitakin hotelleja ja majoitustilaa löytyy viidentoista kilometrin päästä Narva-Jöesuun hiekkorannoilta. Siellä on muun muassa kolme kylpylää.

Narva-hotelli on sisutukseltaan yksinkertanen. Ruskeasävyisissä huoneissa on funktionalismin tunnelmaa. Huoneita on viisikymmentä. Koot vaihtelevat yhden hengen huoneista kolmen hengen huoneisiin.

Filippovin mukaan hotellin vieraista peräti kaksikymmentä prosenttia on suomalaisia. Siellä yöpyy paljon työmatkalaisia, mutta myös lomamatkailijat asuvat Narva-hotellissa.

Mitä Filippov suosittelee Narvassa?

"Narvan linna ja sen vieressä oleva raja-asema ovat kiinnostavia. Missään Euroopassa ei ole vastaavaa rajaa, jossa Narvan linnasta voi katsoa joen toiselle puolelle Ivangorodin linnaan ja kaupunkiin."

Filippov suosittelee tutustumaan kaupungin kirkkoihin, keskiaikaisiin bastioneihin ja etenkin kesällä kauniiseen rantakatuun jokivarressa.

Narvan luterilainen Aleksanterin kirkko on Viron suurin kirkkorakennus. Kirkon kunnostus on kesken. Toinen kiinnostava kirkko on ortodoksinen Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, joka on Viron ainoa uusbysanttilaistyylinen kirkkorakennus.

Narvan kävijöille Filippov suosittelee myös luontokohteita. Lähellä ovat hiekkarannat, rantatörmät ja kauniit metsät.

Katso video Narvan linnasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Ivangorodin linna.

Huone Narva-hotellissa.

Puutavara ja ruoka kulkivat kapeita raiteita pitkin - Avinurmen museojuna kertoo raideliikenteen historiasta

Avinurmen museojuna.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Avinurme on pieni  kylä Itä-Virumaalla lähellä Peipsijärveä. Se tunnetaan puutuotteita valmistavasta Avinurmen puuaitasta, josta kiulut, koristeet ja korit leviävät ympäri maailmaa.

Puuaitan lisäksi Avinurmella kannattaa käydä tutustumassa historialliseen junaan, jonka paikkakuntalaiset ovat kunnostaneet museojunaksi.

Avinurme sijaitsee metsien keskellä ja metsä on antanut kyläläisille elannon satoja vuosia. Tavaraliikennettä helpottamaan rakennettiin junarata, joka kulki Sondasta Mustveehen vuosina 1926-1972. Kapearaiteinen rata kulki Avinurmen läpi.
Kylästä vietiin tynnyreitä, puuesineitä ja koreja. Rautateitse kylään tuotiin ruokaa, polttoainetta ja hiekkaa.

Junan vaunu.

Rautatie toi vaurautta sen varrella oleviin kyliin viidenkymmenen vuoden ajan, mutta 1970-luvulla sen merkitys väheni ja se lakkautettiin.

Kyläläiset innostuivat kunnostamaan pätkän rautatietä ja junan museojunaksi 2000-luvun alussa. Rataa kunnostettiin noin 180 metriä ja  Kunnostustöissä ansioituivat etenkin koululaiset. Nuoret pojat tekivät 75 prosenttia töistä. Avajaisia vietettiin 23. kesäkuuta 2001 suuressa tynnyrijuhlassa.

Junassa on veturi, kahvilavaunu, eläinvaunu, matkustajavaunu ja vuoden 1949 kyydityksistä kertova vaunu.  Suuret kyyditykset alkoivat maaliskuussa 1949. Tuolloin Neuvostoliiton vallan allan olleesta Virosta kyyditettiin Siperiaan 20 000 virolaista.

Museojunassa on esillä myös paljon valokuvia junan historiasta ja kunnostuksesta. 

Kesäkuukaisina Avinurmen puuaitasta voi tilata nostalgisen junamatkan, joka vie meneiden vuosikymmenten tunnelmaan.

Lue Avinurmen puuaitasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Valokuvia.

Kyydityksestä kertova vaunu.

Kohtla-Järven kulttuuritalo entistettiin muistuttamaan kartanoa - itäisessä Virossa on paljon arkkitehtuuria, jota rakentamisajankohdan vuoksi nimitetään stalinistiseksi arkkitehtuuriksi

Kohtla-Järven kulttuuritalo.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Virolainen arkkitehtuuri on jännittävä sekoitus eri aikausien tyylejä. Virosta löytyy komeita, hyvällä maulla suunniteltuja historiallisia kartanoita, pieniä puutalokyliä, kerrostaloviidakoita ja huippumoderneja lasisia pilvenpiirtäjiä.

Itä-Virumaalla näkee paljon arkkitehtuuria, joka on saanut rakentamisajankohtansa vuoksi erikoisen nimen, stalinistinen arkkitehtuuri. Tyylisuunnan taloja nousi muun muassa Sillamäelle, Jõhviin ja Kohtla-Järvelle 1940-luvun lopussa  ja 1950-luvun alussa, kun maata rakennettiin uudelleen toisen maailmansodan mittavien tuhojen jälkeen.

Tyylipuhtain esimerkki tästä rakentamistyylistä on Sillamäen keskusta, mutta myös Kohtla-Järvellä on paljon tuolloin rakennettuja taloja.
Vuonna 1952 valmistui Vladimir Orlovin suunnittelema massiiviinen kulttuuritalo, joka on nyt entistetty  Talo haluaa sanoutua irti stalinistisen arkkitehtuurin leimasta.
"Stalinismia meillä ei ole jäljellä kuin julkisivun päätykolmio", sanoo kulttuuritalolla työskentelevä Aivar Varinurm.

Juhlasali

Kun talossa tehtiin  täydellinen remontti, esikuvaksi otettiin vanhat virolaiset kartanot.
"Kartanot ovat virolaisille tärkeitä. Siksi halusimme talon restauroinnissa ottaa mallia vanhasta kartanoarkkitehtuurista", Varinurm jatkaa.

Talosta poistettiin punaiset, vanhaa poliittista leimaa kantavat matot ja tilalle laitettiin vihreäkuvioiset matot. Kaikki tosin eivät pidä uusien mattojen vihreästä värisävystä.

Juhalsali on valtavan suuri ja kartanotyylinen. Sen kristallikruunujen alle voi kuvitella vaikka minkälaiset tanssiaiset. Juhlallinen ilme on myös konserttisalissa.  Esiintymislavalle vie pitkä catwalk  ja katsomossa penkkirivit kohoavat niin, ettei edessä istuvien hartioiden yli tarvitse kurkistella.

Kahvilaa remontoidessa löytyi yllätys. Katossa oli kaksi kattokerrosta ja sisäkaton ja ulkokaton välistä löytyi hienoja valaisimia.

Talon uusiminen alkoi vuonna 2013 ja se valmistui 2015.

"Meillä oli silloin talouslama, joten työvoimaa ja tarvikkeita saatiin halvemmalla kuin mitä remontti maksaisi nyt."

Varinurmen mukaan kulttuuritalossa järjestetään vuodessa jopa neljäsataa tapahtumaa:  konsertteja, keskustelutilaisuuksia, juhlia, teatteriesityksiä. Siellä kokoontuvat myös harrastusryhmät.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Kohtla-Järven keskustaa.

Konserttisali

Kahvila

Välikaton alta löytyi kauniita lamppuja.

Kulttuuritalon edessä on suuri puisto.

Kukrusen kartano esittelee kahden virolaisen suurmiehen elämää - Robert von Toll löysi palavankiven, Eduard von Toll seikkaili Siperian jäätiköillä

Kukrusen kartano.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron historiassa palavakivi on ollut tärkeä energian lähde ja on sitä edelleen. Ensimmäisenä palavan kiven otti käyttöön aatelismies Robert von Toll (1802-1876). Hänestä tuli kuuluisa vaikuttaja Kukrusen kylässä, jossa hän isännöi 1800-luvulla kartanoa.

Toinen kuuluisa von Toll on geologi Eduard von Toll (1858-1902), joka hankki mainetta tutkimusmatkailijana. Hän teki useita tutkimusretkiä Pohjoiselle jäämerelle.

Näiden kahden suurmiehen uraa ja elämää esitellään Kukrusen kartanossa. Siellä avattiin vuonna 2010 Polaarmõis-museo, jossa on useita näyttelyhuoneita.

Robert von Toll opiskeli Pietarissa merikadettikoulussa ja teki sotilasuran tsaarin armeijassa. Hän oli ahkera mies.  Kukrusen kartanon hän sai suvultaan arvanheitolla.

Näyttelysali.

Kukrusessa hän perusti koulun ja rakensi kartanon maille hienon puutarhan. Hän edisti Pietarin ja Tallinnan välistä rautatiehanketta. Rata valmistui 1870. Hän oli kiinnostunut musiikista ja lahjoitti vuonna 1869 paikallisille kuorolaisille matkaliput Tarton laulujuhlille.

Robert von Toll otti ensimmäisenä Virossa käyttöön palavankiven huomattuaan, että kivi palaa ja siitä saa energiaa. Nimi kukersiitti (öljyliuske) juontuu Kukrusen kartanosta. Von Toll ryhtyi käyttämään palavaakiveä kartanon viinatehtaassa.

Eduard von Toll oli Robert von Trollin serkku ja huimapää, joka halusi valloittaa Pohjoisen jäämeren. Hän teki 1880-luvulla useita tutkimusretkiä  Pohjois-Siperiaan ja Uuden-Siperian saarille Venäjän tiedeakatemian palveluksessa.

Laivan keittiö.

Hänen kohtalokseen koitui Sannikovin maa. Eduard von Toll johti 1900-1902 retkuetta, jonka tavoitteena oli löytää Siperian rannikolta salaperäinen Sannikovin maa. Tutkimusryhmä vietti kaksi talvea Uuden-Siperian saarilla arktisissa oloissa.
Eduard ja hänen seurueensa todennäköisesti kuolivat, kun he yrittivät palata jalkaisin takaisin mantereelle 1902. Ryhmän ruumiita ei löydetty, mutta Eduard von Tollin päiväkirja löytyi.

Kartanomuseossa  voi eläytyä kahden von Tollin suurmiehen elämään ja tutkia, miten herraskartanossa elettiin.
Näytteillä on muun muassa Robert von Tollin työpöytä ja työtuoli. Vitriinissä on kolikoita ja sinettejä, joita hän keräsi.

Kartanossa pääsee kurkistamaan myös vaatekaappiin, ja halukkaat voivat pukeutua historiallisiin asuihin. Kartanon kellarikerros perehdyttää Eduard von Tollin tutkimusretkiin. Siellä on karttoja,  laivan hyttejä ja leikkipaikka, jossa lapset voivat kuvitella seikkailevansa Jäämerellä.

Seikkailu lapsille.

Tutkimusmatkoilla piti aina olla mukana sipulia, koska siitä sai C-vitamiinia.

Tämän vuoden alussa Kukrusen kartanon toisessa siivessä avattiin majoitustilaa matkailijoille. Siellä on kymmenen vuodetta ja keittiö. Koko majoitustila maksaa vuorokaudelta sata euroa, yksi huone maksaa 30 euroa.
Upeassa juhlasalissa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia. Kukrusen kylästä on noin kymmenen minuttin ajomatka Jõhviin ja parinkymmenen minuutin matka Toilaan. Kartano on talvella avoinna viikonloppuisin ja kesällä joka päivä.


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Pukuja voi sovittaa.

Asusteita.

Juhlasali.

Jääkarhuja.

Matkaan tarvittiin sipulia.

Rottakin himoitsi ruokaa.

Matkaan tarvittiin karttoja.