Narva haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi - kaupungilla on värikäs historia ja kesä täynnä tapahtumia

Narvan linna-

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru

Narva is next. Narva on seuraava -lausahduksia kuulee nyt tiheään Narvassa. Narva kilpailee Tarton kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin ehdokkuudesta 2024. Narvan valtteja ovat rosoisuus, erilaisuus, kiinnostava historia ja erikoinen sijainti, jossa Venäjä on joen toisella puolella kivenheiton päässä.

Raatihuone

Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki Tallinnan ja Tarton jälkeen. Asukkaita rajakaupungissa on 58 000. Syksyisin Narva muuttuu Viron syyspääkaupungiksi, jolloin siellä on paljon kulttuuritarjontaa.

Ennen toista maailmansotaa Narva oli kaunis barokkikaupunki, mutta se tuhoutui sodassa lähes kokonaan. Historiasta muistuttavat komea Narvan linna, raatihuone, Pietari Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvulla rakennuttama rakennus ja muutama kirkko.

Narvan historias on värikäs ja dramaattinen. Kaupunki syntyi 1200-luvulla, kun tanskalaiset valloittivat alueen. Silloin Narvaan rakennettin linna. Kaupunkioikeudet Narva sai 1300-luvun alkupuolella.

Narvassa on ollut monia isäntiä. Sitä ovat hallinneet muun muassa tanskalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja saksalaiset. Dramaattinen sota oli Suuri Pohjan sota, jossa vastakkain olivat Ruotsi ja Venäjä 1700-luvun alussa. Ruotsi voitti Venäjän Narvan taistelussa 1700, mutta Venäjä valloitti Narvan 1704. Näistä tapahtumista Narvan linnan pihalla on järjestetty kesäisin näytelmiä.

Viron vapaussodassa Narvassa käytiin kovia taisteluja 1919. Narva pysyi silloin Viron joukkojen hallussa. Toisessa maailmansodassa kaupunkia tuhosivat ensin Neuvostoliiton pommitukset ja sitten saksalaiset, jotka räjäyttivät monia rakennuksia vetäytyessään kaupungista.
Sodan jälkeen Narva rakennettiin uudelleen. Keskustaan nousi paljon kerrostaloja.

Linnan lisäksi tärkeimpiä nähtävyyksiä Narvassa ovat puolustusta varten rakennetut bastionit, taidemuseo, vanha kaupunki, rantapromenadi, uusinta arkkitehtuuria edustava yliopiston päärakennus, ortodoksinen kirkko ja luterilainen kirkko.

Jännittävä kohde on Kreenholmin tehdassaari. Siellä toimi vuotreen 2010 saakka suuri tekstiilitehdaskompleksi, jossa työskenteli enimmillään jopa 12 000 ihmistä. Nyt talot ovat tyhjillään ja niille etsitään uutta käyttöä.

Narvassa on keväällä ja kesällä paljon tapahtumia. Kesäkausi avataan 26. toukokuuta jokipromenadilla. Narvan kaupunkipäiviä vietetään 31. toukokuuta - 3. kesäkuuta. Narvan energiajuoksu järjestetään 9. kesäkuuta.

Linnan alueella järjestetään keskiaikainen festivaali 30. kesäkuuta - 1. heinäkuuta. Uusi tapahtuma on kansainvälinen musiikkifestivaali Baltic Sun, jonka aikana konsertteja järjestetään Narvan linnassa. Jazzlaiva seilaa Narvajokea pitkin Narvasta Narva-Jõesuuhun.
 Elokuun puolivälissä Kreenholmin tehdasalueella esitetään kesäteatterinäytelmää Kremlin satakielet.

Katso video Kreenholmista

Katso video Narvan linnasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Rantapromenadi Narvajoen varrella.

Romanttinen ja upea Oru-puisto houkuttelee maisemakierrokselle Toilan kylässä Itä-Virumaalla

Puiston lähellä sijaitsee rantatörmä.

Teksti Sirpa Pääkkönen, kuvat Sirpa Pääkkönen ja www.idaviru.ee, Jaana Nurron kotialbumi

Toilan kylässä Itä-Virumaalla sijaitsee upea Oru-puisto, joka on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Syksyllä se valmistautuu talveen. Lehmusten keltaiset lehdet putoavat puiston kauniille käytäville, suihkulähteiden lorina hiljenee ja puiston työntekijät siivoavat puistoa talvikuntoon. Talvella rantatörmät peittyvät lumeen. Kesällä siellä voi tutustua moniin eri kasvilajeihin.

Oru-puistolla Pyhäjoen laaksossa on takanaan jo yli sadan vuoden historia. Se perustettiin jo 1800-luvun lopussa,  ja sitä on vuosien kuluessa täydennetty monilla puulajeilla.

Puisto syntyi, kun varakas pietarilainen kauppias Grigori Jelissejev rakennutti sinne kesähuvilansa.

Orun linna ennen toista maailmansotaa.

 Aluetta ryhdyttiin kutsumaan Orun linnaksi. Puiston piirustukset laati maisema-arkkitehti Georg Kuphaldt.

Puisto syksyllä.

Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 puisto jäi hoitamattomaan tilaan, mutta vuonna 1935 huvilasta tehtiin Viron ensimmäisen presidentin, Konstantin Pätsin kesä-asunto. Toisessa maailmansodassa huvila kuitenkin tuhoutui. Puna-armeija poltti linnan perääntyessään vuonna 1941. Vuonna 1944 saksalaiset räjäyttivät loputkin linnasta.

Nykyään Oru-puisto on kunnostettu upeaksi ulkoilualueeksi. Alueella sijaitsee koulu, jossa Toilan kylän lapset opiskelevat. Puistoon on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, jossa kesäisin järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.

Korkeussuhteiltaan puisto on vaihteleva. Korkeuseroja on neljäkymmentä metriä. Ylhäällä olevalta näköalaterassilta aukeaa komea näkymä Suomenlahdelle.

Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.

Tunnelmaltaan puisto on romanttinen. Hääparit käyvät kesäisin kuvauttamassa itseään puistossa. Läheisestä Toilan kylpylästä saa mukaansa pikkuisen kartan, jonka avulla voi tutkia romanttista kävelypolkua.

Reitin varrella näkee muun muassa Lippuvuoren näköalapaikan, laululavan, lehmuspuistokäytävän, hopealähteen luolan, linnan terassin , noitametsän ja tekoluolan.

Puistossa on kaunis, kahden granaattikarhun koristama portti, josta alkaa hollantilaisten lehmusten kuja. Kesäisin puistossa toimii kahvila.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla Itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Konsertteja, balettia, urheilukilpailuja ja rantaelämää Itä-Virumaalla - Jõhvissa on upea konserttitalo, Narva-Jõesuun hiekkarannoilla tanssitaan ja urheillaan

Rantaelämää Narva-Jöesuussa.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru.ee

Tallinna tunnetaan Suomessa vilkkaasta kulttuurielämästään, mutta myös muualla Virossa on runsasta ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Taide-elämyksiä ja seikkailuja löytää muun muassa Itä-Virumaalta, joka tarjoaa paljon hyviä konsertteja,  balettifestivaaleja, urheilutapahtumia ja markkinoita.

Itä-Virumaan maakunnan keskuspaikka on runsaan 10 000 asukkaan Jöhvi, jossa on komea konserttitalo. Se avattiin vuonna 2005.  Talon  isossa salissa on 926 istumapaikkaa ja kamarisalissa 170 istumapaikkaa. Jöhviin pääsee Tallinnasta parissa tunnissa bussilla tai omalla autolla. Siellä on majoituspaikkoja, mutta majoittumaan pääsee myös esimerkiksi läheiseen Toilan kylpylään.

Jõhvin konserttitalossa on pitkin kevättä kiinnostavia konsertteja.
Eesti Sinfonietta konsertoi Jöhvin konserttitalossa 20. tammikuuta Maano Männin johdolla. Irina Zahharenkova, piano, konsertoi 24.tammikuuta.
Eri puolilla Viroa järjestetään tammi-helmikuun vaihteessa Mustonen-festivaali. Jöhvissa ohjelmistossa on gaalakonsertti 4. helmikuuta. Siellä esiintyvät muiden muassa kamarikuoro Voces Musicales, Lasihelmipeli Sinfonietta sekä mandoliinisolistit Yakob Reuven (Israel) ja Mari Carmen Simon (Espanja).

Pohjoismainen intohimo -teemalla konsertoidaan 9. helmikuuta. Jazzkonsertin solistina on Villu Veski, saksofoni.
Suuri mandoliinikonsertti kuullaan 18. helmikuuta. Sata mandoliininsoittajaa juhlistaa 24. helmikuuta sata vuotta täyttävää Viron tasavaltaa.

Hemingway ja amerikkalainen jazz -tapahtuma järjestetään Jõhvissa 15. huhtikuuta. Siinä yhdistetään jazzia kirjailijan elämästä kertoviin tarinoihin ja tekstikatkelmiin.

Jöhvin konserttitalo avattiin vuonna 2005.

Jõhvin balettijuhlat järjestetään 26. huhtikuuta - 6. toukokuuta. Festivaalia on järjestetty vuodesta 2008 lähtien ja se on Itä-Virumaan tärkein kulttuuritapahtuma. Tänä keväänä siellä nähdään muun muassa Kratt-baletti Estonia-teatterin esittämänä.

Urheilutapahtumia voi seurata Alutagusen loma- ja urheilukeskuksessa. Maakunnan suurin hiihtokilpailu järjestetään 10. helmikuuta. Matkat ovat 20 ja 44 kilometriä perinteisellä tyylillä.
Polkupyörämaraton on vuorossa 28. huhtikuuta. Se on ensimmäinen etappi Viron polkupyörämaratonien sarjassa. Alutagusessa poljetaan  20 ja 46 kilometriä.

Urheilutapahtumia on tarjolla myös Kiviõlissa, jossa järjestetään kesäkuussa muun muassa sivuvaunullisten moottoripyörien MM-etappi, mäkiajot ja seikkailupuisto perheille. Kiviõliin kokoontuu 400 kilpailijaa 22 maasta 16.-17. kesäkuuta.

Sillamäen kaupungin keskustassa on virkeä kulttuurikeskus, jossa toimii muun muassa jazzklubi. Itämeren kulttuurisillat -tapahtuma tuo Sillamäessä yhteen kansanmuusikoita ja tanssijoita Virosta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta 25.-27. toukokuuta.
Kirjan ja ruusun päivää Sillamäellä vietetään 23. huhtikuuta. Silloin on tapahtumia muun muassa kirjastossa. Juhannusjuhlat ovat 23. kesäkuuta.
Keskikesällä 29. kesäkuuta.-1. heinäkuuta vietetään Sillamäen kaupunki- ja meripäiviä. Viro 100 vuotta -juhlakonsertti kaupungissa järjestetään  21. syyskuuta.
Sillamäessä on kiinnostavaa tutkia myös uutta puistokatua Kulttuuritalolta merenrantaan, joka avattiin ennen joulua.

Narvassa tapahtumien keskuspaikkoja ovat Narvan linna ja rantabulevardi. Kesäkausi avataan toukokuussa markkinoilla, jolloin on mahdollista maistaa eri ravintoloiden herkkuja musiikin säestyksellä. Narvan kaupunkipäivät ovat 31. toukokuuta.-3. kesäkuuta ja keskiaikafestivaali kesä-heinäkuun vaihteessa. Kaupunkijuoksu Narvassa järjestetään 9. kesäkuuta.
Erityisen paljon taphtumia Narvassa on syksyisin, koska Narva on nimitetty Viron syyspääkaupungiksi.

Narva-Jõesuu

Viidentoista kilometrin päässä Narvasta levittäytyvät Narva-Jõesuun hiekkarannat, jossa on etenkin kesäisin paljon tapahtumia. Kesäkausi avataan rannassa 10. kesäkuuta.
Kesä-heinäkuun taitteessa järjestetään kansainväliset tanssijuhlat, joiden tavoite on palauttaa Narva-Jõensuun loisteliaat perinteet ja luoda samalla uutta.
Kalastajien päivää vietetään 7. heinäkuuta. Sävellysfestivaalilla Baltian kielet on tarjolla mestarikursseja ja konsertteja 9.-22- heinäkuuta. Narva-Jöesuun kaupunkipäiviä vietetään 11. elokuuta ja syksyä juhlistetaan nahkiaspäivillä 22. syyskuuta.
Heinäkuun alkupuoliskolla 30. kesäkuuta - 16. heinäkuuta kansamusiikkifestivaali levittäytyy seitsemään eri kaupunkiin.

Viron musiikkikeskus

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Itäinen Viro esittäytyy laajasti Matka18-messuilla - lue blogista tärppejä Itä-Virumaan matkalle

Hiekkarannalla Narva-Jöesuussa.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat ida-viru.ee

Matka18-messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 18.-21. tammikuuta. Itä-Viro on messuilla näyttävästi esillä. Matkailun asiantuntijat kertovat messuilla , mitä Ita-Virumaalla voi tehdä, missä majoittua, mistä löytyvät hyvät ravintolat ja miten sinne voi  matkustaa.

 Tässä kymmenen tärppiä matkakohteiksi itäisessä Virossa.

1. Oru-puisto Toilan kylässä. Romanttinen ja kaunis puisto lähellä merenrantaa on jo yli sata vuottta vanha.  Puisto syntyi, kun varakas pietarilainen kauppias Grigori Jelissejev rakennutti sinne kesähuvilansa.

Oru-puisto.

Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.

2. Kiviõlin seikkailu- ja liikuntakeskus. Mukavaa toimintaa ja liikuntaa koko perheelle tuhkavuoren ympärille syntyneellä alueella. Vuori syntyi, kun siihen kerättiin palavan kiven louhinnasta syntynyttä teollisuusjätettä. Nyt siellä voi laskea rengasliukumäessä, ajaa mäkiautoradalla ja kokeilla pilviä hipovaa seikkailurataa.

3. Narvan linna. 1200-luvulla perustettu komea linna, jonka pitkän Hermannin torni kohoaa 51 metrin korkeuteen. Linnassa on näyttelyitä ja linnan pihassa järjestetään tapahtumia ja markkinoita. Vieressä on Venäjän raja.

4. Avinurmen puuaitta. Perheyritys valmistaa kaikkea mahdollista puusta: koreja, käsitöitä, saunatuotteita, astioita, koriste-esineitä. Kävijä pääsee myös itse kokeilemaan nikkarointitaitoja. Lähellä puuaittaa on museoksi tehty vanha juna. Puutuotteet liikkuivat Avinurmelta muualle Viroon raiteiden välityksellä.

5. Jõhvin konserttitalo. Itä-Virumaan keskuspaikkaan rakennettiin 2000-luvun puolivälissä komea konserttitalo, jossa tunnetut virolaiset muusikot käyvät esiintymässä. Siellä vierailee myös kansainvälisiä tähtiä. Keväisin Jöhvissa pidetään balettijuhlat.

Jöhvin konserttitalo.

6. Viron kaivosmuseo Kõhtla-Järvellä. Museo tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen päästä näkemään, millaisissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät. Kaivoksissa oli kosteaa, hämärää ja pölyistä. Porat ja muut työkalut pitivät korvia tukkivaa meteliä.

7. Narva-Jõesuun hiekkarannat. Kaupunki on vanhaa kylpylä- ja huvila-aluetta, jossa voi vieläkin aistia menneen ajan viehätyksen. Nykymatkailijalle siellä on monta uutta kylpylää. Hiekkaranta jatkuu kaksitoista kilometriä ja sen varrella voi nähdä komeita rantatörmiä.

8. Sillamäen museo. Sillamäen kaupunginmuseossa on viehättävä nukke- ja leikkikalukokoelma. Kansatieteellisellä osastolla voi tutustua elämään menneillä vuosisadoilla, soitinosasto kertoo soittimien historiasta ja kivikokoelma Viron maaperän rikkaudesta.

9. Vaivaran sotamuseo. Pienessä Vaivaran kylässä on hyvin hoidettu sotamuseo, jonne on kerätty paljon toisessa maailmansodassa käytettyjä esineitä. Lähellä ovat Sinimäkien kukkulat, joista taisteltiin ankarasti toisessa maailmansodassa.

Kuremäen luostari.

10. Kuremäen luostari. Kuremäen kylän luostarissa voi vierailla päivittäin. Nunnaluostari perustettiin sinne 1891-92. Siellä on useita kauniita rakennuksia, kirkkoja ja asuintaloja. Muurien ulkopuolelle jäävät pyhä lähde, hautausmaa, koulu ja majatalo.

Itä-Viro esittäytyy Matka18-messuilla Helsingin messukeskuksessa 18.-21. tammikuuta osastolla 6H59.

Katso video Viron kaivosmuseosta

Katso video Sillamäestä

Katso video Oru-puistosta

Katso video Avinurmelta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Markkinat Narvan linnassa.

Retki Viron kaivosmuseoon vie hämäriin maanalaisiin tunneleihin – museovieras pääsee kokemaan, miten raskaissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät

Kaivosrakennus.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Kypärä päähän ja menoksi. Hieman jännittää, mitä tuleman pitää, kun laskeudumme Viron kaivosmuseoon Kohtla-Nõmmella Itä-Virossa.
Viron kaivosmuseo kuuluu niihin harvoihin paikkoihin Euroopassa, joissa voi nähdä, millaisissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät 1900-luvulla.

Kohtlassa toimi palavaakiveä louhinut kaivos  vuodesta 1937 vuoteen 2001. Sen jälkeen siellä avattiin museo.

Sisällä kaivoksessa.

Opas Ain Luuk johdattaa käytävää ja rappusia pitkin kahdeksan metrin syvyyteen. Vastaan tulee hämärästi valaistuja käytäviä. Vesi tihkuu seinämistä. Kaivoksessa on pohjaveden takia aina hieman kosteaa.

Luuk käynnistää ensimmäisen koneen, ja meteli tukkii korvat. Museovieras saa tuntea, miten kovassa metelissä kaivosmiehet työskentelivät.

Nyt junaan, Luuk sanoo. Ahtaudumme pieniin teräsvaunukoppeihin. Juna viheltää ja nytkähtää liikkeelle.  Se kuljettaa meitä noin kilometrin matkan kaivoksessa vaunujen kolistessa. Sen verran kaivosmuseolla on tiloja maan alla. Sama juna kuljetti aikoinaan kaivosmiehiä kymmeniä kilometrejä maan alla risteilevissä tunneleissa.

Museokäytävän toisessa päässä Luuk esittelee poraa, jolla porattiin reikiä kaivoksen seinämiin. Alkuaikoina ei ollut käytössä sähköä, vaan poraaminenkin tapahtui käsivoimilla. Toinen työkalu oli hakku.

Luuk tuntee kaivoksen kuin omat taskunsa. Hän teki pitkän työuran kaivoksessa toimiston puolella. Myöhemmin hän johti museota ja toimii nykyään siellä oppaana. Suomenkielentaitoisena hän vetää opaskierroksia suomalaisille ryhmille, joita museossa käy useita viikossa.

”Työolot olivat huonot ja työ heikensi kaivosmiesten terveyttä. Pöly levisi, kun kaivoksessa räjäytettiin seinämiä ja louhittiin palava kiveä. Työ oli raskasta, sillä palavaakiveä nostettiin kaivoksesta käsin ennen kuin sinne saatiin sähköllä toimivia laitteita.”

Vaunuja palavallekivelle.

Palavakivi on fossiilista polttoainetta, joka on syntynyt kivihiilen tapaan miljoonia vuosia sitten maan alle puristuksiin jääneistä orgaanisista aineista. Se on ollut Virossa tärkeä energianlähde.

Huipussaan palavankiven louhinta oli 1970- ja 80-luvuilla. Kohtlan kaivoksessa tuotettiin energiaa muun muassa Pietarin tarpeisiin. Oppaan mukaan palavastakivestä saatiin jalostetuksi jopa sataa erilaista tuotetta.

Nousemme kaivoksen uumenista maan pinnalle,  ja kierros jatkuu tehdasrakennuksen, jossa rikastamossa eroteltiin palavakivi kalkkikivestä. Sitä työtä tekivät myös naiset. Tehdasrakennuksessa pääsee kiipeämään katolle saakka, josta aukeavat näkymät lähiympäristöön.

Rakennuksen vieressä kohoaa vuori. Se syntyi, kun siihen siirrettiin kaivoksesta tuhkaa ja liuskekiveä. Nyt vuoren päälle pääsee kiipeämään.

Tehdasrakennuksen eri kerroksissa on näyttelytiloja. Tuotannossa tarvittavien laitteiden lisäksi siellä voi katsella ansioituneiden kaivosmiesten valokuvia. Kaivosmiehet tienasivat hyvin, ja työnsankareita palkittiin kunnianosoituksilla.

Johtajan konttori.

Museolla on tiloja myös piharakennuksessa, jossa nykyään toimii kesäisin hostelli. Rakennuksen alakertaan on rakennettu kaivosmiehen perheen koti ja työnjohdon konttori. Hauska yksityiskohta konttorissa  on helmitaulu, jolla laskettiin palkkoja ja kustannuksia.

Kierros Viron kaivosmuseossa on hurja kokemus, koska se paljastaa, miten vaativaa ja vaarallistakin työ oli kaivoksissa monen vuosikymmenen ajan.

Viron kaivosmuseo, Jaama 100, Kohtla-Nõmme. www.kaevanduspark.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

Katso video Viron kaivosmuseosta

 www.idaviru.ee/fi

Rikastamo.

Museoesineitä on myös ulkona.

Narva-Jõesuu houkuttelee upeilla hiekkarannoillaan – Meresuu-kylpylä tarjoaa elämyksellisiä saunarituaaleja

Meresuun kylpylä.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja www.idaviru.ee

Hissi vie hetkessä  Meresuun kylpylähotellin yhdenteentoista kerrokseen Narva-Jõesuun kylpyläkaupungissa Koillis-Virossa.

Korkealta aukeaa huima näkymä Suomenlahdelle, hiekkarannalle ja rantaviivaa pitkin kiemurteleviin havupuumetsiin. Metsien keskeltä erottuu huviloita ja pieniä taloja.

"Tämä on Narvan korkein rakennus. Viidentoista kilometrin päässä on Venäjän raja.
 Sinnekin täältä näkee ",  Meresuu span johtaja Igor Baranov sanoo.

Hän on johtanut hiekkarannan vierellä sijaitsevaa kylpylähotellia runsaan vuoden ja esittelee, mitä kaikkea hotelli tarjoaa kylpylävieraille. Hyväkuntoinen hotelli on rakennettu vuonna 2008. Siellä on 109 huonetta, joista osa on perhesviittejä.

Suolahuone

Meresuussa saa hyvinvointipalveluiden lisäksi lääketieteellisiä hoitoja.
"Hoitojen ajatuksena on, että niitä saa kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä."
Hoitoja toteutetaan 38 huoneessa. Mukana on muun muassa suolahuoneita, hierontahuoneita, rentoutumishuoneita ja hierovia kylpyhuoneita. Monet hoidot tähtäävät siihen, että keho rentoutuu ja jännitys ja stressi helpottavat.

Asiakkaista 8-10 prosenttia on suomalaisia. Hotelli tekee yhteistyötä useiden suomalaisten matkatoimistojen kanssa.Saunoja on kahdeksan ja kahta uutta saunaa rakennetaan.
"Vesikeskukseen on tulossa myös lapsille oma lasten vesikaupunki."

Meresuu tarjoaa asiakkaille elämyksellisiä ohjattuja saunarituaaleja. Noin kymmenen minuutin pituisessa saunarituaalissa vihdotaan, huuhdellaan ihoa vuoroin kuumilla ja kylmillä vesillä ja haistellaan erilaisia tuoksuja kuten eukalyptusta.
"Haluamme antaa ihmisille monipuolisia elämyksiä."
Hotellissa on myös hyvät liikuntasalit ja iso leikkitila lapsille.

Narva-Jõesuu on talvisin Narvan vieressä sijaitseva rauhallinen pikkukaupunki, jossa asuu noin kolmetuhatta asukasta. Kesäisin huvila-alueen asukasmäärä nousee jopa kymmeneentuhanteen.
"Kesällä majoitustilat täyttyvät nopeasti, joten ne kannattaa varata ajoissa."

Igor Baranov

Narva-Jõesuussa on noin kaksitoista kilometriä hiekkaranta, joka vastaa Terijoen hiekkoja tai Pärnun rantaa. Ainakin vielä siellä on rauhallisempaa kuin Pärnussa.
Rannlla  on kolme kylpylähotellia ja lisää rakennetaan.

Historiallisesti ranta on vanhaa huvila-aluetta. Siellä kävi pietarilaisia aristokraatteja, ja ennen ensimmäistä maailmansotaa rannalla oli jopa tuhat huvilaa. Puuhuviloita kuitenkin tuhoutui toisessa maailmansodassa ja osa niistä siirrettiin muualle Viroon, muun muassa Pärnuun, Haapsaluun ja Tallinnaan.
Hotellin nettisivut
  

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Jalkahoitoa.

Ravintola-sali

Hotellissa on yksitoista kerrosta.

Avinurmella nikkaroidaan puusta ja päreistä koreja, kiuluja ja leikkikaluja - työpajassa matkailijakin saa kokeilla nikkarointia

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Avinurmella Itä-Virumaalla lapset oppivat tekemään tuohesta ja päreestä koreja jo koulussa. Puutyöt kuuluvat opetusohjelmaan pienessä kylässä, jonka asukkaille puu on tarjonnut elannon satoja vuosia.

Puutöiden keskus on Avinurmen puuaitta, jossa hyllyt notkuvat koreja, kiuluja, leikkikaluja, pannunalusia ja koristeita. Myynnissä on 600 erilaista tuotetta. Suurin osa on tehty puusta.

Straussin perheyritys perusti puutuotteita valmistavan yrityksen Avinurmelle 23 vuotta sitten. Puuaitta rakennettiin seitsemän vuotta sitten. Siellä on kauppa, kahvila ja työpajoja. Puuaittaa emännöi Eveli Tooming.

Eveli Tooming

"Tuotteistamme 70 prosenttia menee vientiin, muun muassa Japaniin, Latviaan, Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen. Suomeen viedään erityisen paljon saunatuotteita", Eveli Tooming kertoo.

Puu saadaan ympäröivistä metsistä. Jonkun verran puuta tuodaan Avinurmeen myös Suomesta.

Avinurmen puuaitassa järjestetään kursseja kahdessatoissa erilaisessa työpajassa. Siellä taivutellaan päreistä koreja ja maalataan niitä, nikkaroidaan pieniä puukoruja, valetaan kynttilöitä ja leivotaan perinneleipää.

Työpajoissa käy paljon ryhmiä, ja ryhmän kannattaa varata etukäteen aika työpajalle. Jos paikalle sattuu tulemaan ilman ajanvarausta, puuaitassa on Eveli Toomingin 85-vuotias isoäiti opastamassa korin tekoa.

"Isoäiti ei puhu muuta kuin viroa, mutta hän näyttää, kuinka kori tehdään. Hän antaa ohjeet viroksi ja työpajaan tulevat ulkomaalaiset lapset oppivat samalla hieman viroa."

Avinurmen perinteet puukylänä ovat pitkät. Asutusta alueella on ollut jo 1300-luvulla.
"Täällä on paljon metsiä, mutta vähän laidunmaata. Ihmiset oppivat hankkimaan elantonsa puusta."

Puun käyttämistä helpotti se, että Venäjän vallan aikana Avinurme kuului tsaarin maihin, eikä tsaarilla ollut aikaa valvoa, kuinka metsää käytettiin. Sitä sai hyödyntää paljon vapaammin kuin kartanoiden omistuksessa olleita maa-alueita.

Koska Avinurme sijaitsee syrjässä valtakeskuksista, sinne rakennettiin kapearaiteinen rautatie puutavaroiden kuljetusta varten.

Rautatie ei ole enää käytössä, mutta kyläläiset ovat kunnostaneet muutaman vaunun museojunaksi. Talkoisiin osallistui muun maussa koululaisia. Yksi vaunu on sisutettu kuvaamaan kyydityksiä vuonna 1949. Avinurmeltakin kyyditettiin väkeä Siperiaan pakkotyöhön. Vaunu on surullista katsottavaa.

Katso video Avinurmesta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta. 

 www.idaviru.ee/fi

Puuaitan kotisivut