Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailublogit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailublogit. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. joulukuuta 2018

Narvan bastionit kertovat kaupungin puolustuksesta - kosteat ja hämärät käyttävät vievät seikkailulle historiaan

Opas Victorian kasematissa.
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Ottakaa viltti harteille. Kasemateissa on kylmää ja kosteaa, opas neuvoo Narvan bastionien museossa.

Varoituksia seuraa enemmänkin. Käytävät ovat mutaisia ja joissakin kohtaa matkan reitillä käytävän vieressä lorisee pieni puro. Siihen ei sovi astua, ettei liukastu.

Sitten vain viltit niskaan ja menoksi satoja vuosia vanhoihin käytäviin, joissa Narvaa on puolustettu, kun ulkopuoliset hyökkääjät ovat yrittäneet tunkeutua kaupunkiin.

Narvan linnoitteissa kasematteja on kahdessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa nähdään pitkiä käytäviä, varsinaisessa museokäytävässä  on historiallisiin asuihin puettuja nukkeja, joiden tarinat liittyvät Narvan puolustuksen historiaan.

Siellä makaa sotaa paennut äiti pienen lapsensa kanssa. Kaksi pikkupoikaa kurkkii ikkunasyvennyksestä. Sotilas on haavoittunut ja saa ensiapua.
Lepakko tuottaa onnea.

IIK, tuossahan on lepakko. Tai ainakin melkein. Se on seinään kiinnitetty ommeltu lepakko. Lepakkoa voi koskettaa ja esittää mielessään toivomuksen, joka toteutuu.

”Useimmat toivovat, että pääsisivät täältä pois mahdollisimman nopeasti”, opas vitsailee.
Bastionissa voi tavata eläävänkin
lepakon, sillä niitä talvehtii kasemateissa.

Käytävät tuntuvat pitkiltä, mutta kummassakin kerroksessa museokäytäviä on vain 150-170 metriä. Pari metriä korkeissa kasemateissa mahtuu hyvin kävelemään. Vasta kierroksen loppupäässä tuntuu siltä, että täytyy hieman kumartua. Valoa käytäviin tulee hämärien lamppujen lisäksi ampuma-aukoista, joita on seitsemän metrin välein. Kasemattien ulkoseinien paksuus on pari metriä.

Bastioneja on rakennettu historian eri vaiheissa. Matkailijoille on avoinna Victoria, joka rakennettiin ruotsalaisvalloituksen aikana 1600-luvulla.

Narva oli 1600-luvulla Ruotsin ja Venäjän välinen rajakaupunki, josta Ruotsi halusi tehdä yhden alueellisista pääkaupungeistaan.

Bastionit suunnitteli sotilasinsinööri ja arkkitehti Erik Dahlberg, jonka johdolla rakennettiin seitsemän uutta bastionia: Honor, Gloria, Victoria, Fama, Triumph, Fortuna ja Spes.

bastion.narva.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi






tiistai 4. syyskuuta 2018

Purtsen linnaan olutta maistamaan - komea linna rakennettiin 1500-luvulla

Purtsen linna.

Purtsessa kannattaa maistaa olutta. Purtsen linnan yhteydessä toimii pienpanimo, jossa valmistetaan paikallisia oluita. Tällä hetkellä myynnissä on kahdeksaa erilaista oman panimon olutta, jotka pullotetaan hauskoihin pyöreälinjaisiin pulloihin.

Osa on vaaleita, osa tummia ja osa siltä väliltä. Pullojen kyljessä loistavat nimet kuten Kämp, Metsik ida, Saht-matt, Siidisuka ja Purtse. Prosentit vaihtelevat keskioluesta yli 8-prosenttiseen vahvaan olueen.  Jokainen maistelija voi valita mieleisensa, kun oluita tuodaan pöytiin pienissä laseissa.
Olutta maistelemaan.

Purtsessa on myös erinomainen ravintola, jossa on tarjolla muun muassa sienikeittoa, kanan fileitä, porsasta, lohta wokattujen vihannesten kera ja jälkiruaaksi talkkunavaahtoa tai kotitekoisia kakkuja.

Historiasta kiinnostunut voi osallistua opastetulle kierrokselle, jossa kerrotaan Purtsen linnan historiasta. Ensimmäinen maininta linnasta on jo vuodelta 1421, jolloin Purtse oli suuri kylä ja keskus Itä-Virumaalla.

Nykyinen linna sai alkunsa vuonna 1533. Linnan rakennutti paroni Jakob von Taube ja se oli Tauben perheen käytössä vuoteen 1615. Suuressa Pohjan sodassa linnan kolmas kerros tuhoutui vuonna 1704.

Linna edustaa siirtymätyyliä gotiikasta renessanssiin. Linnan muurien paksuus on 2,35 metriä. Linna oli muun muassa Fleming- ja Stackelberg-sukujen omistuksessa.

Toisen maailmansodan jälkeen linna näytti surulliselta sodan ja monien vastoinkäymisten jälkeen. Vuosien aikana sitä käytettiin muun muassa jääkellarina, viljavarastona, meijerinä varastona, vankilana ja työväen asuntona.

Linnan kunnostustyöt aloitettiin 1980-luvulla, ja restaurointi valmistui vuonna 1990.
Nyt hienossa linnassa on näyttely- ja konserttisaleja ja hyvä ravintola.

www.purtse.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi






tiistai 1. toukokuuta 2018

Juhannuksena roihuaa kokko ja tehdään taikoja – lue blogista tärpit Itä-Virumaan kesätapahtumista



Narvan taistelu -spektaakkeli nähdään Narvassa 10.-12. elokuuta.
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Itä-Viron matkailun kuvapankki


Virolainen juhannuksenvietto muistuttaa suomalaista juhannusta. Juhannus on kesän suurin juhla. Perheet ja kyläyhteisöt juhlivat sitä yhdessä.

Kokko roihuaa rannoilla. Kyläjuhlissa esiintyy musiikkiyhtyeitä ja kansantanssijoita. Juhlaväki pääsee pyörähtelemään tanssilavoilla ja yhdessä leikitään perinneleikkejä.
Avinurmen puuaitta.

Jos juhannusta vietetään kotona, perheet ja ystävät istuvat ulkona myöhään yöhön ja saunovat.  Myös kotirannassa poltetaan kokkoa. Taiat kuuluvat juhannusyöhön. Virossa tunnetaan sama seitsemän kukan taika kuin Suomessa. Naimaton tyttö poimii juhannusyönä seitsemän kukkaa ja laittaa ne yöksi tyynyn alle. Juhannusyönä uniin ilmestyy sulhasen kuva.

Jotkut kylät järjestävät markkinoita. Esimerkiksi Avinurmella pidetään tynnyrimarkkinat 23. kesäkuuta.  Ohjelmassa on kesäteatteria, tanssia, kokko ja ilotulitus. Musiikkiohjelmassa pääesiintyjä on kansanmusiikkiyhtye Lõõtsavägilased. www.avinurme.ee

Myös Toilassa on monipuolinen juhannusohjelma aattona 22. kesäkuuta. Juhannusjuhlia vietetään Toilan kylpylän viereisellä  Föhrenhofin aukiolla. Pääesiintyjä on PS Troika. www.idaviru.ee

Jännittävä paikka juhannuksen viettoon on Sillamäen kaupunki, jossa on omat juhannusjuhlat 23. kesäkuuta. www.sillamae.ee

Itä-Virumaan kesän ohjelmatarjonta on monipuolinen ja runsas. Uusi musiikkifestivaali Baltic Sun järjestetään Narvassa  18.-21. heinäkuuta.  Festivaalin konserteista suurin osa toteutetaan Narvan linnan pihalla.

 Ainutlaatuisen kokemuksen tarjoaa jazzristeily Narvajoella.  Jazzlaiva seilaa Narvan ja Narva-Jõesuun välillä. Suomesta festivaalilla esiintyy Erja Lyytinen. Muita esiintyjiä ovat muiden muassa Radar @ Koit Toome, The Grossroadz, Curly Strings ja Alexander Rybak.

Narvassa järjestetään  kevätmarkkinat 12. toukokuuta (www.narvalaat.ee), museoiden yötä vietetään Narvan linnassa 19. toukokuuta, keittiöön kurkistetaan Narvan linnan uuniruokapäivillä 19.-20. toukokuuta ja kesäkausi avataan Narvan jokipromenadilla 26. toukokuuta. Vatjalaisten kansallispäiviä vietetään Narvan linnan pihalla 26.-27. toukokuuta.

Narvan kaupunkipäiviä juhlitaan 31. toukokuuta – 3. kesäkuuta. Energiajuoksu juostaan  9. kesäkuuta. www,jooks.ee  Keskiaikafestivaali Narvassa on vuorossa 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Suurta Pohjan sotaa kuvaava näytelmäspektaakkeli nähdään Narvan linnan ympäristössä 10.-12. elokuuta. 

Narvan satamat –festivaali on vuorossa elokuun lopussa 24.-26. elokuuta. Oopperapäivät ContempArt ja kansainvälinen musiikkifestivaalia järjestetään 1.-9- syyskuuta. www.contemparteesti.ee

Narvasta tulee Viron syyspääkaupunki 23. syyskuuta.
Katso Narvan ohjelmista tarkemmin  www.narva.ee ja www.narvamuuseum.ee

Sillamäen kulttuurikeskuksessa järjestetään Baltian kulttuurisillat -tapahtuma 25.-27. toukokuuta.  Ohjelmassa on muun muassa kansanmusiikkia ja kansantanssia  Virosta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. www.kulttuurikeskus-sillamae.ee

Sillamäellä järjestetään jazzfestivaali Jazz Time Fest 10. kesäkuuta. www.jazztime
Sillamäen meri- ja kaupunkipäiviä vietetään 29. kesäkuuta – 1 heinäkuuta. www.sillamae.ee
Narva-Jõesuu


Narva-Jõesuussa on paljon kesäohjelmaa. Kesäkausi avataan 10. kesäkuuta. Kansainvälinen balettifestivaali Tanssipäivät Narva-Jõesuussa on vuorossa 29. kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Kalastajapäivä on 7. heinäkuuta ja laulufestivaali Baltian kielet 19.-22.  heinäkuuta.
Narva-Jõesuun kaupunkipäivää vietetään 11. elokuuta. Puhallinorkestereiden kilpailu järjestetään 12. elokuuta. www.idaviru.ee

Muista myös nämä:

Moottorifestivaali Kiviõlissa 16.-17- kesäkuuta. www.motokross.ee

Peipsijärven festivaali Vasknarvassa ja Rannapungerjassa 30. kesäkuuta-1. heinäkuuta  www.peipsifestival.ee

XX kesämusiikkifestivaali Seitsemän kaupungin musiikkia Itä-Virumaalla 30. kesäkuuta – 15. heinäkuuta. www.concert.ee

Mäkien ääni –festivaali Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella 6.-7. heinäkuuta. www.concert.ee

Kartanopäivä Mäetagusen kartanossa 14. heinäkuuta. www.maetaguse.ee

Kesänäytelmä Kremlin satakielet Kreenholmin tehdasalueella Narvassa 10.-19. elokuuta. www.uusteater.ee

Jokifestivaali PurFes Purtsessa 15.-19. elokuuta. www.idaviru.ee

Opastettu kävely Oru-puistossa Toilassa 20. elokuuta. www.idaviru.ee

Toilan satamassa vietetään muinastulien yötä 25. elokuuta. www.idaviru.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi



Oru-puisto Toilassa.

Purtsen linna.











sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Narva-hotelli oli pitkään kaupungin ainoa hotelli - keskellä kaupunkia sijaitsevasta hotellista on lyhyt matka nähtävyyksille

Narva-hotellin ravintola.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Narvassa  keskeinen hotelli yöpymiselle on Narva-hotelli. Se sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä Narvan linnasta ja Venäjän rajasta.

"Suomalaiset ja yhdysvaltalaiset hotellivieraat hämmästyvät, kun ylimmän kerroksen huoneista näkee Venäjän puolelle", Anton Filippov sanoo. Hän on johtanut hotellia kaksi vuotta.
Anton Filippov

Kun Viro oli osa Neuvostoliittoa, Narva-hotelli oli kaupungin ensimmäinen ja pitkään ainoa ainoa hotelli. Hotelli valmistui vuonna 1959. Nyt kaupungissa on muitakin hotelleja ja majoitustilaa löytyy viidentoista kilometrin päästä Narva-Jöesuun hiekkorannoilta. Siellä on muun muassa kolme kylpylää.

Narva-hotelli on sisutukseltaan yksinkertanen. Ruskeasävyisissä huoneissa on funktionalismin tunnelmaa. Huoneita on viisikymmentä. Koot vaihtelevat yhden hengen huoneista kolmen hengen huoneisiin.

Filippovin mukaan hotellin vieraista peräti kaksikymmentä prosenttia on suomalaisia. Siellä yöpyy paljon työmatkalaisia, mutta myös lomamatkailijat asuvat Narva-hotellissa.

Mitä Filippov suosittelee Narvassa?

"Narvan linna ja sen vieressä oleva raja-asema ovat kiinnostavia. Missään Euroopassa ei ole vastaavaa rajaa, jossa Narvan linnasta voi katsoa joen toiselle puolelle Ivangorodin linnaan ja kaupunkiin."

Filippov suosittelee tutustumaan kaupungin kirkkoihin, keskiaikaisiin bastioneihin ja etenkin kesällä kauniiseen rantakatuun jokivarressa.

Narvan luterilainen Aleksanterin kirkko on Viron suurin kirkkorakennus. Kirkon kunnostus on kesken. Toinen kiinnostava kirkko on ortodoksinen Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, joka on Viron ainoa uusbysanttilaistyylinen kirkkorakennus.

Narvan kävijöille Filippov suosittelee myös luontokohteita. Lähellä ovat hiekkarannat, rantatörmät ja kauniit metsät.

Katso video Narvan linnasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi
Ivangorodin linna.

Huone Narva-hotellissa.



sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Kukrusen kartano esittelee kahden virolaisen suurmiehen elämää - Robert von Toll löysi palavankiven, Eduard von Toll seikkaili Siperian jäätiköillä

Kukrusen kartano.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron historiassa palavakivi on ollut tärkeä energian lähde ja on sitä edelleen. Ensimmäisenä palavan kiven otti käyttöön aatelismies Robert von Toll (1802-1876). Hänestä tuli kuuluisa vaikuttaja Kukrusen kylässä, jossa hän isännöi 1800-luvulla kartanoa.

Toinen kuuluisa von Toll on geologi Eduard von Toll (1858-1902), joka hankki mainetta tutkimusmatkailijana. Hän teki useita tutkimusretkiä Pohjoiselle jäämerelle.

Näiden kahden suurmiehen uraa ja elämää esitellään Kukrusen kartanossa. Siellä avattiin vuonna 2010 Polaarmõis-museo, jossa on useita näyttelyhuoneita.

Robert von Toll opiskeli Pietarissa merikadettikoulussa ja teki sotilasuran tsaarin armeijassa. Hän oli ahkera mies.  Kukrusen kartanon hän sai suvultaan arvanheitolla.
Näyttelysali.

Kukrusessa hän perusti koulun ja rakensi kartanon maille hienon puutarhan. Hän edisti Pietarin ja Tallinnan välistä rautatiehanketta. Rata valmistui 1870. Hän oli kiinnostunut musiikista ja lahjoitti vuonna 1869 paikallisille kuorolaisille matkaliput Tarton laulujuhlille.

Robert von Toll otti ensimmäisenä Virossa käyttöön palavankiven huomattuaan, että kivi palaa ja siitä saa energiaa. Nimi kukersiitti (öljyliuske) juontuu Kukrusen kartanosta. Von Toll ryhtyi käyttämään palavaakiveä kartanon viinatehtaassa.

Eduard von Toll oli Robert von Trollin serkku ja huimapää, joka halusi valloittaa Pohjoisen jäämeren. Hän teki 1880-luvulla useita tutkimusretkiä  Pohjois-Siperiaan ja Uuden-Siperian saarille Venäjän tiedeakatemian palveluksessa.
Laivan keittiö.

Hänen kohtalokseen koitui Sannikovin maa. Eduard von Toll johti 1900-1902 retkuetta, jonka tavoitteena oli löytää Siperian rannikolta salaperäinen Sannikovin maa. Tutkimusryhmä vietti kaksi talvea Uuden-Siperian saarilla arktisissa oloissa.
Eduard ja hänen seurueensa todennäköisesti kuolivat, kun he yrittivät palata jalkaisin takaisin mantereelle 1902. Ryhmän ruumiita ei löydetty, mutta Eduard von Tollin päiväkirja löytyi.

Kartanomuseossa  voi eläytyä kahden von Tollin suurmiehen elämään ja tutkia, miten herraskartanossa elettiin.
Näytteillä on muun muassa Robert von Tollin työpöytä ja työtuoli. Vitriinissä on kolikoita ja sinettejä, joita hän keräsi.

Kartanossa pääsee kurkistamaan myös vaatekaappiin, ja halukkaat voivat pukeutua historiallisiin asuihin. Kartanon kellarikerros perehdyttää Eduard von Tollin tutkimusretkiin. Siellä on karttoja,  laivan hyttejä ja leikkipaikka, jossa lapset voivat kuvitella seikkailevansa Jäämerellä.
Seikkailu lapsille.
Tutkimusmatkoilla piti aina olla mukana sipulia, koska siitä sai C-vitamiinia.

Tämän vuoden alussa Kukrusen kartanon toisessa siivessä avattiin majoitustilaa matkailijoille. Siellä on kymmenen vuodetta ja keittiö. Koko majoitustila maksaa vuorokaudelta sata euroa, yksi huone maksaa 30 euroa.
Upeassa juhlasalissa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia. Kukrusen kylästä on noin kymmenen minuttin ajomatka Jõhviin ja parinkymmenen minuutin matka Toilaan. Kartano on talvella avoinna viikonloppuisin ja kesällä joka päivä.


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi
Pukuja voi sovittaa.

Asusteita.

Juhlasali.

Jääkarhuja.

Matkaan tarvittiin sipulia.

Rottakin himoitsi ruokaa.

Matkaan tarvittiin karttoja.










sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Sakan kartano Ontikan rantatörmällä Virossa tarjoaa ylellisyyttä, romantiikkaa ja upeita maisemia



Sakan kartano
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja ida-Viru

Yksi houkutus matkustaa Viroon ovat kartanot. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon kartanoita erityisesti 1700- ja 1800-luvulla. Ne olivat virkeitä talouden ja henkisen elämän keskuksia.
Vuoden 1910 paikkeilla Virossa oli parituhatta kartanoa, mutta sitten alkoi niiden rappio. Kartanoita tuhottiin pitkin 1900-lukua.

Kartano talvella.
Niiden arvo ymmärrettiin 1970- ja 1980-luvulla, jolloin kartanoita alettiin vähitellen kunnostaa. Kun maan itsenäisyys palautettiin 1991, kartanot tunnustettiin osaksi maan kulttuuriperintöä.
Kartanoita kunnostettiin hotelleiksi, kylpylöiksi, museoiksi ja kartanokouluiksi. Kartanot saivat tukea kunnostukseen muun muassa Viron valtiolta ja EU:lta. Kartanoita Virossa on nykyään viitsensataa.

Kartanoiden helmiin kuuluu Sakan kartano Ontikan rantatörmän reunalla Suomenlahden rannalla. Kartanon juuret ovat kaukana historiassa. Kartanon mailla oli maatila jo 1600-luvulla. Uusrenessanssia edustava kartanorakennus rakennettiin 1862-64. Sama suku, Löwis of Menar, piti kartanoa hallussaan 130 vuotta, mutta 1939 suku menetti sen toisille isännille.

Toisen maailmansodan aikana kartano otettiin sotilaskäyttöön. Se jälkeen se alkoi rapistua.
Täydellinen remontti tehtiin vasta 2000-luvulla ja hotellikäyttöön romanttinen kartano avattiin 2010.
Hotellissa on nyt ravintoloita, juhlasali, kokoushuoneita ja pieni kylpylä piharakennuksessa.
Kartanorakennusta nimitetään Herraintaloksi. Siellä on kolme sviittiä ja yhdeksän erilaista kartanotyyliin  sisutettua huonetta.

Öljymaalaukset koristavat seiniä huoneissa ja käytävillä. Huoneita on sisutettu suurilla posliiniruukuilla ja maljakoilla. Kaunis sisustus luo ylellisen tunnelman. Hääpareille on varattu oma romanttinen huone. 


Huvimaja
Piharakennus on saanaut nimekseen Cliff-hotelli. Huoneet ovat pienempiä ja edullisempia kuin päärakennuksessa. Siellä on myös kylpylä.

Kylpylässä voi kokeilla erilaisia hoitoja. Siellä voi kokeilla esimerkiksi maitokylpyä. Kädet saa pehmeiksi parafiinihoidolla. Spa-osasto tarjoaa myös erilaisia hierontoja ja valohoitoa. Saunoja on kolme.

Kartanosta pääsee merkityille retkipoluille. Lähistöllä on nuotiopaikka ja kyläkeinu. Rantaan pääsee rappusia pitkin. Hotelli sijaitsee rantörmällä. Kesäisin voi majoittua myös leirintäalueella.

https://www.saka.ee/en/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi
Cliff-hotelli ja spa.

Rantatörmä.

Portaat vievät rantaan.


Huoneita kartanossa.



Huone Cliff-hotellissa.




sunnuntai 18. helmikuuta 2018

"Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko", muistaa Suomeen muuttanut Ingrid Pent

Ingrid Pent viihtyy hyvin Suomessa, vaikka ikävöikin oskus Viroon.
"Olen aina kehunut Narva-Jõesuuta kaikille tuttavilleni Suomessa", Ingrid Pent sanoo.
Hän on asunut Suomessa lähes kuusi vuotta. Ikävä synnyinseuduille Viroon nousee aina välillä pintaan.

Narva-Jõesussa on hienot hiekkarannat, luontopolut ja metsät, joissa männyt kasvavat hyvin korkeiksi.

Ingridin muistoissa Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko.
Narva-Jöesuussa on upeat hiekkarannat.

"Siellä voi ihailla upeita auringonlaskuja kaikkina vuodenaikoina."

Kylpyläkaupunkina Narva-Jõesuulla on ollut kolme kukoistuskautta. 1800-luvun lopulla  Moskovan ja Pietarin eliitti kävi rentoutumassa kylpylöissä ja  hienoissa pitsihuviloissa. 1930-luvulla alue kuului Virossa tärkeimpiin kesänvietto- ja lomapaikkoihin. 1970- ja 1980-luvulla siellä lomaili jopa 37 000  ihmistä vuodessa Virosta ja silloisesta Neuvostoliitosta.

Asutusta Narva-Jõesuussa on ollu jo viitisen sataa vuotta.
"Liivinmaan kronikassa ja 1600-luvulta peräisin olevissa lähteissä kerrotaan, että kalastajakylää nimitettiin aikoinaan Hungerburgiksi. Nimi tulee saksan kielen sanasta hunger, nälkä. Legendan mukaan nimen antoivat kylään haaksirikkoutuneet saksalaiset kauppiaat, jotka eivät löytäneet kylästä mitään syötävää."

Nykyään kaupungissa asuu muutama tuhat asukasta. Siellä on kolme isoa kylpylää ja paljon pieniä majoituspaikkoja. Kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu.

"Kaupungissa on kolme kirkkoa ja museo, joka kertoo Narva-Jõesuun historiasta. Ortodoksinen kirkko on rakennettu puusta ja se kohoaa tien varrella, kun Narva-Jõesuuhun saavutaan Narvasta. Pitsihuviloista valitettavasti melkein kaikki ovat tuhoutuneet."

Ingrid Pentin äidinkieli on viro ja hän kuului Narva-Jõesuussa kielivähemmistöön. Suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Ingridillä on inkerinsuomalaiset juuret ja se sai hänet muuttamaan Suomeen.

"Sisareni oli muuttanut Suomeen, kun pistin nimeni paluumuuttajien jonoon 2011. Olin viimeisten joukossa, koska pian tämän jälkeen jono suljettiin. Muutin Suomeen vuonna 2012."
Viroon jäivät äiti ja veli ja monet ystävät.

Ingrid Pent opiskeli suomen kielen ja sai töitä Helsingin kaupungin Infopankissa, joka jakaa tietoa ja auttaa maahanmuuttajia kahdellatoista eri kielellä. Ingrid asioi asikkaiden kanssa viroksi ja venäjäksi.
"Tämä on hyvin antoisa työ ja olen iloinen siitä, että saan olla avuksi."

Hän asuu Helsingissä kahden lapsensa kanssa ja osallistuu aktiivisesti virolaisyhteisöjen toimintaan.
"Tanssin  Ylelahedad-tanssiryhmässä ja laulan Siller-kuorossa ja Säde-lauluryhmässä."
Ryhmien mukana hän on osallistunut muun muassa viiden vuoden välein järjestettäville Viron laulu- ja tanssijuhlille.

Kun Viro juhlii itsenäisyyttään 24. helmikuuta, Ingrid Pent esiintyy Säde-lauluryhmän kanssa Alppilan kirkossa klo 15.
Viron itsenäisyyspäivä on Ingridille tärkeä juhlapäivä.

"Viime vuonna juhlittiin Suomea. Viron juhlat ovat jatkoa Suomen juhlille. Kunnioitan virolaisia ja olen ylpeä maastani, joka on historiansa aikana kokenut paljon kärsimyksiä. Virolaiset ovat sinnikkäitä ihmisiä ja maata on kehitetty nopeasti. Toivon Virolle onnea ja menestystä."

Lue Meresuu spasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi