Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkabloggarit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkabloggarit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Itä-Viron kesä on täynnä tapahtumia - tutustu Narvan linnaan, vietä juhannus Avinurmella, herkuttele Peipsin ruokakadulla, käy kylämarkkinoilla Iisakussa




Itäinen Viro tarjoaa kesällä valtavasti hauskoja, jännittäviä ja kiinnostavia tapahtumia koko perheelle. Historiasta kiinnostunut suuntaa Narvan linnaan, seikkailuja haluava löytää niitä Kiviõlin seikkailupuistosta, oopperan ystävät lähtevät Narvan oopperapäiville.

Narvan linna

Narvan linnan remontti valmistuu kesällä ja linna saa uuden pysyvän näyttelyn.
Linnaan rakennetaan hissi, joka vie yli viisikymmentä metriä korkean torniin ihailemaan maisemia.

Narvan linnan pohjoispiha ja käsityöläisten pajat ovat avoinna syyskuun alkuun saakka. Keskiaikafestivaalia ja juhannusaattoa vietetään linnassa 22.-23. kesäkuuta.

Historiafestivaali Narvan taistelu on vuorossa 16.-17. elokuuta. Kansainvälinen festivaali kerää linnan pihalle sotahistoriallisia seuroja kaikkialta Pohjois-Euroopasta. Pihalla on telttaleiri, jossa kiertelee Pietari Suuren ja Kaarle XII:n joukkoihin pukeutuneita sotilaita. Tapahtuma kuvittaa Suurta Pohjan sotaa, jossa Ruotsi ja Venäjä ottivat yhteen 1700-luvun alussa. Alokkaita värvätään ja koulutetaan samoin kuin kaksisataa vuotta sitten.

Narvan energiajuoksu järjestetään 8. kesäkuuta. Ohjelmassa on seitsemän kilometrin juoksu, sauvakävelyä, kävelyä ja 21,2 kilometrin juoksu. Reitti kulkee Narvan kaduilla ja ohittaa muun muassa linnan, bastionin ja monet historialliset rakennukset.

Lue lisää Narvan linnasta: 

Kreenholmin tehdas

Kreenholmin entisellä puuvillatehdasalueella järjestetään opastettuja kierroksia joka sunnuntai klo 12. Näytelmän Kremlin satakielet esitykset ovat Kreenholmissa 14.-25. elokuuta.

Lue lisää Kreenholmista:

Tynnyrimarkkinat Avinurmella


Avinurmella vietetään juhannusta ja perinteisiä tynnyrimarkkinoita 23. kesäkuuta. Markkinoilla on paljon kulttuuriohjelmaa, kansantanssia, elävää musiikkia ja kokko.

Lue lisää Avinurmen puuaitasta:

Kiviõlin motofestivaali

Moottoriurheilun huipputapahtuma, sivuvaunucrossin MM, Quadien EM Hillclimb ja VMK yöcross järjestetään Kiviõlin seikkailukeskuksessa 8. kesäkuuta. Seikkailupuisto tarjoaa huimia seikkailuja koko kesän.

Lue lisää Kiviõlin seikkailukeskuksesta:

Jazzia Sillamäellä

Kansainvälinen Jazz Timefestivaali järjestetään Sillamäella 8. kesäkuuta.

Lue lisää Sillamäen kaupungista:

Iisakun kylämarkkinat

Iisakussa järjestetään kylämarkkinat 9. kesäkuuta. Ohjelmassa on kulttuuritapahtumia ja myyntipöydät notkuvat elintarvikkeita, käsitöitä, elintarvikkeita, vihanneksia ja käsitöitä. Iisakussa voi tutustua myös vatjalaismuseoon.

Lue lisää:

Peipsin ruokakatu 175 km

Peipsijärvellä järjestetään viime kesän tapaan 175 kilometriä pitkä ruokakatu 24. elokuuta. Katu ulottuu Itä-Viron Vasknarvasta Peipsin eteläosiin Saaboldaan. Ruokakadun varrella on pop-up -ravintoloita, jotka tarjoavat Peipsimaan puhtaista raaka-aineista valmistettuja ruokia ja juomia.

Peipsin järvifestivaali

Peipsin järvifestivaali Rannapungerja on pitkin Peipsin satamia järven pohjoisosasta etelään kulkeva kulttuuritapahtuma, joka esittelee Peipsijärveä jännittävällä tavalla. Laivasto pysähtyy joka päivä uudessa satamassa, jossa järjestetään Peipsin ruokaa, luontoa ja vesiturvallisuutta esitteleviä työpajoja ja kulttuuriohjelmaa. Makuelämyksiä tarjoavat Peipsimaan paikalliset tuottajat, jotka esittelevät alueen ruokakulttuuria. Päivän päätteeksi vieraat voivat nauttia konserteista järven rannalla.

Musiikkifestivaali Vuorien ääni

Viron kaivosmuseossa järjestetään 29. kesäkuuta musiikkifestivaali Vuorien ääni. Ohjelmassa on lukuisia konsertteja ja juhlat jatkuvat aamuun saakka. Samalla voit tutustua jännittävään maanalaiseen kaivosmuseoon, joka kertoo kaivosmiesten työskentelystä aidoissa olosuhteissa.

Lue lisää kaivosmuseosta:

Narvan oopperapäivät

Narvan oopperapäivät järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa elo-syyskuun vaihteessa. Festivaali kestää kaksi viikkoa. Tapahtumia järjestetään Narvan linnassa, Kreenholmin alueella ja hiljattain avatulla Vapaalla lavalla.Oopperapäivien ohjelmaan kuuluu maailman ensiesityksiä, perhetapahtumia, tanssiteatteria sekä poikkitaiteellisia teoksia. Suomesta oopperapäivillä vierailee Norma.

Lue lisää Facebookista sivulta Narva Ooperipäevad ContempArt

Nahkiaisfestivaali Narva-Jõesuussa

Nahkiaiset ovat hyvin harvinainen kalalaji, mutta Narva-Jõesuussa niitä on pyydetty jo muinaisista ajoista. Perinteisen nahkiaisfestivaalin aikaan 28. syyskuuta järjestetään kalamarkkinat kaupungin laiturissa. Markkinoilla maistellaan nahkiaisista tehtyjä ruokia. Halukkaat pääsevät kalastajien kanssa joelle pyytämään kaloja.

Lue lisää Narva-Jõesuusta









sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Itä-Viron talvilomakekohteet houkuttelevat hiihtämään ja laskettelemaan



Kiviõlin laskettelukeskus.
Itäinen Viro on upea kohde talvilomalle. Alueella on urheilu- ja liikuntakeskuksia, laskettelumäkiä ja hiihtolatuja. Lumiset maisemat ovat hyvin kauniita. Itä-Virossa sataa perinteisesti paljon lunta talvella.

Matkapaketin voittaja

Itä-Viro osallistui tammikuussa matkamessuille Helsingissä. Messuilla sai pyörittää onnenpyörää, jonka edessä oli koko ajan jono. Pääpalkinnon voitti Saila Evesti.  Pääpalkinto sisältää koko perheen matkan Itä-Viroon. Ohjelmassa on vierailu Avinurmen puutyöpajassa, Viron kaivosmuseossa, Sakan kartanossa, Narvan bastioneissa, Narvan linnassa, Kiviõlin elämyskeskuksessa ja Lammasmäen matkailukeskuksessa. Yöpyminen on Toilan kylpylässä. Onnea voittajille.

Kiviõliin laskettelemaan

Kiviõlin hiihto- ja laskettelukeskuksessa on nyt paljon lunta. Keskuksessa on neljä 400-700 metrin korkuista laskettelurinnettä, joissa voi nauttia vauhdista ja leveästä radasta. Lapsille lumipuisto tarjoaa karuselleja ja lumileikkejä. Keskuksessa on myös hyvät hiihtoladut.
Keskuksesta voi vuokrata suksia ja välineitä. Ulkoilun jälkeen matkailijoita palvelee sauna ja ravintola. Kiviõlissa voi myös majoittua hostellissa.
Keskus on avoinna ti-pe 12-20, la 10-20, su 10-18. Lippujen hinnat ovat kymmenestä eurosta ylöspäin.

Alutaguseen hiihtämään

Illukan kunnassa Koillis-Viron järvialueella sijaitsee Alutagesen loma- ja urheilukeskus. Mäntymetsät ympäröivät loma- ja urheilukeskusta. Siellä on talvella paljon hyviä hiihtolatuja.  Keskuksessa on myös sisäliikuntatilat, majoitustilat ja kahvila.
Lue lisää:
https://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/12/joulupukki-vie-lapset-seikkailemaan.html

Kaivosmuseo.

 Aito elämys kaivosmuseossa


Kaivosmuseon vieressä Kohtla-Nõmmella on yhdeksän kilometriä hiihtolatuja, jotka kiertävät kauniissa metsämaisemassa. Museon vieressä on mäki, jossa voi pitää hauskaa pulkkamäessä.

Vierailu kaivosmuseossa on ainutlaatuinen kokemus. Museovieras kokee, millaista oli työskennellä aidossa ympäristössä. Maanalaisissa käytävissä ajetaan vanhalla kaivosmiehiä kuljettaneella junalla katsomaan paikkoja, joissa kaivoksen seinämiä porattiin ja josta palava kivi kuljetettiin jatkokäsittelyyn maan pinnalle.

Museossa voi tutustua myös kaivosmiehen perheen elämään ja kotiin. Museossa on kahvila.


Lue lisää kaivosmuseosta:

Turvesaunaan Lammasmäellä

Luonnon ja saunan ystävälle Lammasmäen lomakeskus on loistava lomanviettopaikka. Voit osallistua saunamaratoniin, jossa käydään löylysaunassa, kaappikiukaisessa virolaisessa saunassa, höyryaromasaunassa ja turvesaunassa.

Lomakeskuksen ravintolassa tarjotaan paikallisista raaka-aineista valmistettuja aterioita. Catering-palvelusta voi tilata esimerkiksi juhlamenuun ja riista-aterioita. Erityisen suosittu on vartaassa kypsennetty villisika.
Lammasmäellä pääsee myös metsästämään. Ryhmille tarjotaan metsästyspaketteja, joissa voi metsästää muun muassa villisikaa ja hirveä.
Lammasmäen lomakeskus sijaitsee noin sata kilometriä Tallinnasta Narvan moottoritietä itään. Siellä voi yöpyä hirsitalossa, aitassa, metsästystalossa tai mökeissä.
Lue lisää:

Reseptilääkkeitä saa nyt Virosta

Suomalaisella sähköisellä reseptillä eli digireseptillä voi nyt ostaa lääkkeitä myös Virosta. Reseptin käyttö onnistuu, jos on hyväksynyt tietojen luovuttamisen Omakanta.fi –palvelussa. Kun lääkettä hakee virolaisesta apteekista, mukana täytyy olla virallinen henkilötodistus eli passi tai henkilökortti.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

torstai 22. marraskuuta 2018

Suomalaismedia kirjoittaa nyt Itä-Virosta - alue saa kiitosta kehittyvänä matkailukohteena

Narvan linnassa järjestettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa Baltic Sun -festivaali.
Itäinen Viro on ollut vahvasti esillä suomalaisessa mediassa kesän ja syksyn aikana. Itä-Viro on saanut nostetta kehittyvänä matkailualueena. Erityisesti huomiota on saanut Narva. Kaupunki pyrkii Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2024. Presidentti Kersti Kaljulaid siirsi sinne osaksi syksyä työhuoneensa.

Baltic Guide: Narvassa on nyt pöhinää

Päätoimittaja Mikko Virta otsikoi lokakuun Baltic Guiden pääkirjoituksen ”Narva on seuraava (Narva is next)!”
Kekseliäät virolaiset käänsivät Krimin valtaukseen liittyvän iskulauseen myönteiseen muotoon, ja iskulause alkoi merkitä sitä, että Narva haluaa olla Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2024. Viroa edustava kulttuuripääkaupunki selviää vuoden 2019  lopussa. Ehdokkaana on myös Tartto.
Virran mukaan Narvan tavoite ei ole tuulesta temmattu.
”Narvassa on nyt pöhinää, jollaista on muualta Virosta turha hakea. Kesällä Narvassa järjestettiin monta uutta tapahtumaa, muun maussa Baltic Sun –musiikkifestivaali ja Kremlin satakielet –ulkoilmateatteri. Viimeinen saavutti sellaiset mittakaavat, että vastaavaa ei ole Virossa varmaankaan koskaan koettu”, Virta kirjoittaa.
Entisen tekstiilitehtaan Kreenholmin sisäpihalla esitetty Kremlin satakielet –musikaali keräsi yli 20 000 katsojaa.
Lue lisää: http://balticguide.ee/narva-seuraava-narva-next/

Aamulehti: Raja lisää mielenkiintoa

Matti Kuusela kirjoitti Aamulehteen laajan artikkelin Narvasta.
Hänenkin artikkelissaan esiintyy iskulause "Narva is next!".
”Vaikea uskoa, että Suomessa missään kaupungissa olisi riittänyt älyä ja rohkeutta näin aggressiiviseen ja isoa naapuria varmasti ärsyttävään hyökkäykseen”,  Kuusela kirjoittaa.
Hän kysyy kaupunginarkkitehti Ivan Sergejeviltä, onko Narvalla realistisia mahdollisuuksia nousta kulttuuripääkaupungiksi.
Sergejev vakuuttaa, että ilman muuta.
”Me olemme outo ja siksi kiehtova kaupunki. Raja vain lisää mielenkiintoa”, Sergejev sanoo Aamulehden haastattelussa.
Narvan todellisena helmenä hän pitää Kreenholmin hylättyä tehdasaluetta. Sitä voi muuttaa kulttuurin ja ihmisten käyttöön kortteli kerrallaan.
Lue lisää: https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/venajan-ja-naton-rajalla-sijaitseva-kovia-kokenut-virolaiskaupunki-ei-pelkaa-arsyttaa-isoa-naapuria-hullunrohkea-narva-keksi-iskulauseen-jota-suomi-tuskin-uskaltaisi-kayttaa-201219237/
Lue Kreenholmista:  http://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/11/vierailu-kreenholmin-tehdassaarelle.html

Seura: Linnoja, kulttuuria ja kylpylöitä


Seura-lehdessä Ulla Janhonen loi katsauksen Itä-Viron tärkeimpiin matkailukohteisiin.
”Kaunis Itä-Viro tarjoaa matkailijalle linnoja, kulttuuria ja rentouttavia kylpylöitä”, Seura otsikoi juttunsa.
Itäisestä Virosta Seura suosittelee Avinurmen puutyöpajaa, Peipsijärven pohjoisrannikkoa, Mäetagusen kartanoa ja Meresuu spata. Jännittäviä ja erilaisia kohteita ovat Sillamäen kaupunki, Kreenholmi, Purtsen linna ja Narvan linna.
Lue Seuran artikkeli: https://seura.fi/matkailu/eurooppa/kaunis-ita-viro-tarjoaa-matkailijalle-linnoja-kulttuuria-ja-rentouttavia-kylpyloita/?shared=1813226-4fec6731-500
Festivaalitunnelmaa.
Lue lisää Avinurmen puuaitasta:  http://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/12/avinurmella-nikkaroidaan-puusta-ja.html

Tallinna 24.ee: Muutoksen nälkä

Tallinna 24.ee kirjoittaa, että Narvassa on muutoksen nälkä ja uudet kulttuuritapahtumat rakentavat kaupungista luovan alan keskusta.
Kaupungissa on alettu tuottaa uusia kiinnostavia kulttuuritapahtumia. Mukana on yksittäisiä ihmisiä sekä  muun muassa Narvan museo ja kaupungissa sijaitseva taideresidenssi.
Lue lisää: https://www.tallinna24.ee/artikkeli/704535-rajakaupunki-narvassa-on-muutoksen-nalka-uudet-kulttuuritapahtumat-rakentavat


HBL: Profiilia kohotetaan idässä

Hufvudstadsbladet otsikoi pitkän ja perusteellisen artikkelinsa kirjoittamalla, että Viro kohottaa profiiliaan idässä ja panostaa suuresti Narvaan.
Toimittaja Maria Gestrin-Hager haastattelee artikkelissaan muun muassa Irene Käosaarta, joka työskentelee Viron integraatiohallinnossa. Käosaar pitää Narvaa virolaisena kaupunkina ja sen asukkaita virolaisina. Narvan asukkaista kuitenkin yli 80 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää. Käosaar  toivoo, että kouluissa ja kielikeskuksissa opetettaisiin entistä enemmän viroa.
Myös HBL haastattelee kaupunginarkkitehti Ivan Sergejeviä  Narvan kulttuuripääkaupunkivisioista. Sergejev toivoo aktivismia ruohonjuuritasolle, jotta kaupungin kulttuuriprofiili nousee. Hän uskoo, että Narvalla on mahdollisuus olla uusi Manchester tai Bilbao.
Lue lisää: https://www.hbl.fi/artikel/estland-hojer-profilen-i-ost-satsar-stort-pa-narva-2/


sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Narva-hotelli oli pitkään kaupungin ainoa hotelli - keskellä kaupunkia sijaitsevasta hotellista on lyhyt matka nähtävyyksille

Narva-hotellin ravintola.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Narvassa  keskeinen hotelli yöpymiselle on Narva-hotelli. Se sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä Narvan linnasta ja Venäjän rajasta.

"Suomalaiset ja yhdysvaltalaiset hotellivieraat hämmästyvät, kun ylimmän kerroksen huoneista näkee Venäjän puolelle", Anton Filippov sanoo. Hän on johtanut hotellia kaksi vuotta.
Anton Filippov

Kun Viro oli osa Neuvostoliittoa, Narva-hotelli oli kaupungin ensimmäinen ja pitkään ainoa ainoa hotelli. Hotelli valmistui vuonna 1959. Nyt kaupungissa on muitakin hotelleja ja majoitustilaa löytyy viidentoista kilometrin päästä Narva-Jöesuun hiekkorannoilta. Siellä on muun muassa kolme kylpylää.

Narva-hotelli on sisutukseltaan yksinkertanen. Ruskeasävyisissä huoneissa on funktionalismin tunnelmaa. Huoneita on viisikymmentä. Koot vaihtelevat yhden hengen huoneista kolmen hengen huoneisiin.

Filippovin mukaan hotellin vieraista peräti kaksikymmentä prosenttia on suomalaisia. Siellä yöpyy paljon työmatkalaisia, mutta myös lomamatkailijat asuvat Narva-hotellissa.

Mitä Filippov suosittelee Narvassa?

"Narvan linna ja sen vieressä oleva raja-asema ovat kiinnostavia. Missään Euroopassa ei ole vastaavaa rajaa, jossa Narvan linnasta voi katsoa joen toiselle puolelle Ivangorodin linnaan ja kaupunkiin."

Filippov suosittelee tutustumaan kaupungin kirkkoihin, keskiaikaisiin bastioneihin ja etenkin kesällä kauniiseen rantakatuun jokivarressa.

Narvan luterilainen Aleksanterin kirkko on Viron suurin kirkkorakennus. Kirkon kunnostus on kesken. Toinen kiinnostava kirkko on ortodoksinen Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, joka on Viron ainoa uusbysanttilaistyylinen kirkkorakennus.

Narvan kävijöille Filippov suosittelee myös luontokohteita. Lähellä ovat hiekkarannat, rantatörmät ja kauniit metsät.

Katso video Narvan linnasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi
Ivangorodin linna.

Huone Narva-hotellissa.



sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Sakan kartano Ontikan rantatörmällä Virossa tarjoaa ylellisyyttä, romantiikkaa ja upeita maisemia



Sakan kartano
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja ida-Viru

Yksi houkutus matkustaa Viroon ovat kartanot. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon kartanoita erityisesti 1700- ja 1800-luvulla. Ne olivat virkeitä talouden ja henkisen elämän keskuksia.
Vuoden 1910 paikkeilla Virossa oli parituhatta kartanoa, mutta sitten alkoi niiden rappio. Kartanoita tuhottiin pitkin 1900-lukua.

Kartano talvella.
Niiden arvo ymmärrettiin 1970- ja 1980-luvulla, jolloin kartanoita alettiin vähitellen kunnostaa. Kun maan itsenäisyys palautettiin 1991, kartanot tunnustettiin osaksi maan kulttuuriperintöä.
Kartanoita kunnostettiin hotelleiksi, kylpylöiksi, museoiksi ja kartanokouluiksi. Kartanot saivat tukea kunnostukseen muun muassa Viron valtiolta ja EU:lta. Kartanoita Virossa on nykyään viitsensataa.

Kartanoiden helmiin kuuluu Sakan kartano Ontikan rantatörmän reunalla Suomenlahden rannalla. Kartanon juuret ovat kaukana historiassa. Kartanon mailla oli maatila jo 1600-luvulla. Uusrenessanssia edustava kartanorakennus rakennettiin 1862-64. Sama suku, Löwis of Menar, piti kartanoa hallussaan 130 vuotta, mutta 1939 suku menetti sen toisille isännille.

Toisen maailmansodan aikana kartano otettiin sotilaskäyttöön. Se jälkeen se alkoi rapistua.
Täydellinen remontti tehtiin vasta 2000-luvulla ja hotellikäyttöön romanttinen kartano avattiin 2010.
Hotellissa on nyt ravintoloita, juhlasali, kokoushuoneita ja pieni kylpylä piharakennuksessa.
Kartanorakennusta nimitetään Herraintaloksi. Siellä on kolme sviittiä ja yhdeksän erilaista kartanotyyliin  sisutettua huonetta.

Öljymaalaukset koristavat seiniä huoneissa ja käytävillä. Huoneita on sisutettu suurilla posliiniruukuilla ja maljakoilla. Kaunis sisustus luo ylellisen tunnelman. Hääpareille on varattu oma romanttinen huone. 


Huvimaja
Piharakennus on saanaut nimekseen Cliff-hotelli. Huoneet ovat pienempiä ja edullisempia kuin päärakennuksessa. Siellä on myös kylpylä.

Kylpylässä voi kokeilla erilaisia hoitoja. Siellä voi kokeilla esimerkiksi maitokylpyä. Kädet saa pehmeiksi parafiinihoidolla. Spa-osasto tarjoaa myös erilaisia hierontoja ja valohoitoa. Saunoja on kolme.

Kartanosta pääsee merkityille retkipoluille. Lähistöllä on nuotiopaikka ja kyläkeinu. Rantaan pääsee rappusia pitkin. Hotelli sijaitsee rantörmällä. Kesäisin voi majoittua myös leirintäalueella.

https://www.saka.ee/en/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi
Cliff-hotelli ja spa.

Rantatörmä.

Portaat vievät rantaan.


Huoneita kartanossa.



Huone Cliff-hotellissa.




lauantai 27. tammikuuta 2018

Narva haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi - kaupungilla on värikäs historia ja kesä täynnä tapahtumia

Narvan linna-
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru

Narva is next. Narva on seuraava -lausahduksia kuulee nyt tiheään Narvassa. Narva kilpailee Tarton kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin ehdokkuudesta 2024. Narvan valtteja ovat rosoisuus, erilaisuus, kiinnostava historia ja erikoinen sijainti, jossa Venäjä on joen toisella puolella kivenheiton päässä.

Raatihuone
Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki Tallinnan ja Tarton jälkeen. Asukkaita rajakaupungissa on 58 000. Syksyisin Narva muuttuu Viron syyspääkaupungiksi, jolloin siellä on paljon kulttuuritarjontaa.

Ennen toista maailmansotaa Narva oli kaunis barokkikaupunki, mutta se tuhoutui sodassa lähes kokonaan. Historiasta muistuttavat komea Narvan linna, raatihuone, Pietari Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvulla rakennuttama rakennus ja muutama kirkko.

Narvan historias on värikäs ja dramaattinen. Kaupunki syntyi 1200-luvulla, kun tanskalaiset valloittivat alueen. Silloin Narvaan rakennettin linna. Kaupunkioikeudet Narva sai 1300-luvun alkupuolella.

Narvassa on ollut monia isäntiä. Sitä ovat hallinneet muun muassa tanskalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja saksalaiset. Dramaattinen sota oli Suuri Pohjan sota, jossa vastakkain olivat Ruotsi ja Venäjä 1700-luvun alussa. Ruotsi voitti Venäjän Narvan taistelussa 1700, mutta Venäjä valloitti Narvan 1704. Näistä tapahtumista Narvan linnan pihalla on järjestetty kesäisin näytelmiä.

Viron vapaussodassa Narvassa käytiin kovia taisteluja 1919. Narva pysyi silloin Viron joukkojen hallussa. Toisessa maailmansodassa kaupunkia tuhosivat ensin Neuvostoliiton pommitukset ja sitten saksalaiset, jotka räjäyttivät monia rakennuksia vetäytyessään kaupungista.
Sodan jälkeen Narva rakennettiin uudelleen. Keskustaan nousi paljon kerrostaloja.

Linnan lisäksi tärkeimpiä nähtävyyksiä Narvassa ovat puolustusta varten rakennetut bastionit, taidemuseo, vanha kaupunki, rantapromenadi, uusinta arkkitehtuuria edustava yliopiston päärakennus, ortodoksinen kirkko ja luterilainen kirkko.

Jännittävä kohde on Kreenholmin tehdassaari. Siellä toimi vuotreen 2010 saakka suuri tekstiilitehdaskompleksi, jossa työskenteli enimmillään jopa 12 000 ihmistä. Nyt talot ovat tyhjillään ja niille etsitään uutta käyttöä.

Narvassa on keväällä ja kesällä paljon tapahtumia. Kesäkausi avataan 26. toukokuuta jokipromenadilla. Narvan kaupunkipäiviä vietetään 31. toukokuuta - 3. kesäkuuta. Narvan energiajuoksu järjestetään 9. kesäkuuta.

Linnan alueella järjestetään keskiaikainen festivaali 30. kesäkuuta - 1. heinäkuuta. Uusi tapahtuma on kansainvälinen musiikkifestivaali Baltic Sun, jonka aikana konsertteja järjestetään Narvan linnassa. Jazzlaiva seilaa Narvajokea pitkin Narvasta Narva-Jõesuuhun.
 Elokuun puolivälissä Kreenholmin tehdasalueella esitetään kesäteatterinäytelmää Kremlin satakielet.

Katso video Kreenholmista

Katso video Narvan linnasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.


 www.idaviru.ee/fi

Rantapromenadi Narvajoen varrella.



lauantai 20. tammikuuta 2018

Romanttinen ja upea Oru-puisto houkuttelee maisemakierrokselle Toilan kylässä Itä-Virumaalla


Puiston lähellä sijaitsee rantatörmä.

Teksti Sirpa Pääkkönen, kuvat Sirpa Pääkkönen ja www.idaviru.ee, Jaana Nurron kotialbumi

Toilan kylässä Itä-Virumaalla sijaitsee upea Oru-puisto, joka on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Syksyllä se valmistautuu talveen. Lehmusten keltaiset lehdet putoavat puiston kauniille käytäville, suihkulähteiden lorina hiljenee ja puiston työntekijät siivoavat puistoa talvikuntoon. Talvella rantatörmät peittyvät lumeen. Kesällä siellä voi tutustua moniin eri kasvilajeihin.

Oru-puistolla Pyhäjoen laaksossa on takanaan jo yli sadan vuoden historia. Se perustettiin jo 1800-luvun lopussa,  ja sitä on vuosien kuluessa täydennetty monilla puulajeilla.

Puisto syntyi, kun varakas pietarilainen kauppias Grigori Jelissejev rakennutti sinne kesähuvilansa.
Orun linna ennen toista maailmansotaa.
 Aluetta ryhdyttiin kutsumaan Orun linnaksi. Puiston piirustukset laati maisema-arkkitehti Georg Kuphaldt.
Puisto syksyllä.

Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 puisto jäi hoitamattomaan tilaan, mutta vuonna 1935 huvilasta tehtiin Viron ensimmäisen presidentin, Konstantin Pätsin kesä-asunto. Toisessa maailmansodassa huvila kuitenkin tuhoutui. Puna-armeija poltti linnan perääntyessään vuonna 1941. Vuonna 1944 saksalaiset räjäyttivät loputkin linnasta.

Nykyään Oru-puisto on kunnostettu upeaksi ulkoilualueeksi. Alueella sijaitsee koulu, jossa Toilan kylän lapset opiskelevat. Puistoon on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, jossa kesäisin järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.

Korkeussuhteiltaan puisto on vaihteleva. Korkeuseroja on neljäkymmentä metriä. Ylhäällä olevalta näköalaterassilta aukeaa komea näkymä Suomenlahdelle.

Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.

Tunnelmaltaan puisto on romanttinen. Hääparit käyvät kesäisin kuvauttamassa itseään puistossa. Läheisestä Toilan kylpylästä saa mukaansa pikkuisen kartan, jonka avulla voi tutkia romanttista kävelypolkua.

Reitin varrella näkee muun muassa Lippuvuoren näköalapaikan, laululavan, lehmuspuistokäytävän, hopealähteen luolan, linnan terassin , noitametsän ja tekoluolan.
Puistossa on kaunis, kahden granaattikarhun koristama portti, josta alkaa hollantilaisten lehmusten kuja. Kesäisin puistossa toimii kahvila.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla Itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi










sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Retki Viron kaivosmuseoon vie hämäriin maanalaisiin tunneleihin – museovieras pääsee kokemaan, miten raskaissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät



Kaivosrakennus.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Kypärä päähän ja menoksi. Hieman jännittää, mitä tuleman pitää, kun laskeudumme Viron kaivosmuseoon Kohtla-Nõmmella Itä-Virossa.
Viron kaivosmuseo kuuluu niihin harvoihin paikkoihin Euroopassa, joissa voi nähdä, millaisissa oloissa kaivosmiehet työskentelivät 1900-luvulla.

Kohtlassa toimi palavaakiveä louhinut kaivos  vuodesta 1937 vuoteen 2001. Sen jälkeen siellä avattiin museo.
Sisällä kaivoksessa.

Opas Ain Luuk johdattaa käytävää ja rappusia pitkin kahdeksan metrin syvyyteen. Vastaan tulee hämärästi valaistuja käytäviä. Vesi tihkuu seinämistä. Kaivoksessa on pohjaveden takia aina hieman kosteaa.

Luuk käynnistää ensimmäisen koneen, ja meteli tukkii korvat. Museovieras saa tuntea, miten kovassa metelissä kaivosmiehet työskentelivät.

Nyt junaan, Luuk sanoo. Ahtaudumme pieniin teräsvaunukoppeihin. Juna viheltää ja nytkähtää liikkeelle.  Se kuljettaa meitä noin kilometrin matkan kaivoksessa vaunujen kolistessa. Sen verran kaivosmuseolla on tiloja maan alla. Sama juna kuljetti aikoinaan kaivosmiehiä kymmeniä kilometrejä maan alla risteilevissä tunneleissa.

Museokäytävän toisessa päässä Luuk esittelee poraa, jolla porattiin reikiä kaivoksen seinämiin. Alkuaikoina ei ollut käytössä sähköä, vaan poraaminenkin tapahtui käsivoimilla. Toinen työkalu oli hakku.

Luuk tuntee kaivoksen kuin omat taskunsa. Hän teki pitkän työuran kaivoksessa toimiston puolella. Myöhemmin hän johti museota ja toimii nykyään siellä oppaana. Suomenkielentaitoisena hän vetää opaskierroksia suomalaisille ryhmille, joita museossa käy useita viikossa.

”Työolot olivat huonot ja työ heikensi kaivosmiesten terveyttä. Pöly levisi, kun kaivoksessa räjäytettiin seinämiä ja louhittiin palava kiveä. Työ oli raskasta, sillä palavaakiveä nostettiin kaivoksesta käsin ennen kuin sinne saatiin sähköllä toimivia laitteita.”
Vaunuja palavallekivelle.


Palavakivi on fossiilista polttoainetta, joka on syntynyt kivihiilen tapaan miljoonia vuosia sitten maan alle puristuksiin jääneistä orgaanisista aineista. Se on ollut Virossa tärkeä energianlähde.

Huipussaan palavankiven louhinta oli 1970- ja 80-luvuilla. Kohtlan kaivoksessa tuotettiin energiaa muun muassa Pietarin tarpeisiin. Oppaan mukaan palavastakivestä saatiin jalostetuksi jopa sataa erilaista tuotetta.
Nousemme kaivoksen uumenista maan pinnalle,  ja kierros jatkuu tehdasrakennuksen, jossa rikastamossa eroteltiin palavakivi kalkkikivestä. Sitä työtä tekivät myös naiset. Tehdasrakennuksessa pääsee kiipeämään katolle saakka, josta aukeavat näkymät lähiympäristöön.

Rakennuksen vieressä kohoaa vuori. Se syntyi, kun siihen siirrettiin kaivoksesta tuhkaa ja liuskekiveä. Nyt vuoren päälle pääsee kiipeämään.

Tehdasrakennuksen eri kerroksissa on näyttelytiloja. Tuotannossa tarvittavien laitteiden lisäksi siellä voi katsella ansioituneiden kaivosmiesten valokuvia. Kaivosmiehet tienasivat hyvin, ja työnsankareita palkittiin kunnianosoituksilla.

Johtajan konttori.
Museolla on tiloja myös piharakennuksessa, jossa nykyään toimii kesäisin hostelli. Rakennuksen alakertaan on rakennettu kaivosmiehen perheen koti ja työnjohdon konttori. Hauska yksityiskohta konttorissa  on helmitaulu, jolla laskettiin palkkoja ja kustannuksia.

Kierros Viron kaivosmuseossa on hurja kokemus, koska se paljastaa, miten vaativaa ja vaarallistakin työ oli kaivoksissa monen vuosikymmenen ajan.

Viron kaivosmuseo, Jaama 100, Kohtla-Nõmme. www.kaevanduspark.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

Katso video Viron kaivosmuseosta
 www.idaviru.ee/fi
Rikastamo.

Museoesineitä on myös ulkona.






sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Narva-Jõesuu houkuttelee upeilla hiekkarannoillaan – Meresuu-kylpylä tarjoaa elämyksellisiä saunarituaaleja

Meresuun kylpylä.
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja www.idaviru.ee

Hissi vie hetkessä  Meresuun kylpylähotellin yhdenteentoista kerrokseen Narva-Jõesuun kylpyläkaupungissa Koillis-Virossa.

Korkealta aukeaa huima näkymä Suomenlahdelle, hiekkarannalle ja rantaviivaa pitkin kiemurteleviin havupuumetsiin. Metsien keskeltä erottuu huviloita ja pieniä taloja.

"Tämä on Narvan korkein rakennus. Viidentoista kilometrin päässä on Venäjän raja.
 Sinnekin täältä näkee ",  Meresuu span johtaja Igor Baranov sanoo.

Hän on johtanut hiekkarannan vierellä sijaitsevaa kylpylähotellia runsaan vuoden ja esittelee, mitä kaikkea hotelli tarjoaa kylpylävieraille. Hyväkuntoinen hotelli on rakennettu vuonna 2008. Siellä on 109 huonetta, joista osa on perhesviittejä.
Suolahuone

Meresuussa saa hyvinvointipalveluiden lisäksi lääketieteellisiä hoitoja.
"Hoitojen ajatuksena on, että niitä saa kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä."
Hoitoja toteutetaan 38 huoneessa. Mukana on muun muassa suolahuoneita, hierontahuoneita, rentoutumishuoneita ja hierovia kylpyhuoneita. Monet hoidot tähtäävät siihen, että keho rentoutuu ja jännitys ja stressi helpottavat.

Asiakkaista 8-10 prosenttia on suomalaisia. Hotelli tekee yhteistyötä useiden suomalaisten matkatoimistojen kanssa.Saunoja on kahdeksan ja kahta uutta saunaa rakennetaan.
"Vesikeskukseen on tulossa myös lapsille oma lasten vesikaupunki."

Meresuu tarjoaa asiakkaille elämyksellisiä ohjattuja saunarituaaleja. Noin kymmenen minuutin pituisessa saunarituaalissa vihdotaan, huuhdellaan ihoa vuoroin kuumilla ja kylmillä vesillä ja haistellaan erilaisia tuoksuja kuten eukalyptusta.
"Haluamme antaa ihmisille monipuolisia elämyksiä."
Hotellissa on myös hyvät liikuntasalit ja iso leikkitila lapsille.

Narva-Jõesuu on talvisin Narvan vieressä sijaitseva rauhallinen pikkukaupunki, jossa asuu noin kolmetuhatta asukasta. Kesäisin huvila-alueen asukasmäärä nousee jopa kymmeneentuhanteen.
"Kesällä majoitustilat täyttyvät nopeasti, joten ne kannattaa varata ajoissa."

Igor Baranov
Narva-Jõesuussa on noin kaksitoista kilometriä hiekkaranta, joka vastaa Terijoen hiekkoja tai Pärnun rantaa. Ainakin vielä siellä on rauhallisempaa kuin Pärnussa.
Rannlla  on kolme kylpylähotellia ja lisää rakennetaan.

Historiallisesti ranta on vanhaa huvila-aluetta. Siellä kävi pietarilaisia aristokraatteja, ja ennen ensimmäistä maailmansotaa rannalla oli jopa tuhat huvilaa. Puuhuviloita kuitenkin tuhoutui toisessa maailmansodassa ja osa niistä siirrettiin muualle Viroon, muun muassa Pärnuun, Haapsaluun ja Tallinnaan.
Hotellin nettisivut
  
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi

Jalkahoitoa.


Ravintola-sali

Hotellissa on yksitoista kerrosta.