Näytetään tekstit, joissa on tunniste kartanot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kartanot. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. huhtikuuta 2022

Viro alkaa Virumaalta

Yli 700 vuoden ajan on Tallinnan ohella koillisvirolainen Virumaan maakunta ollut suomalaisten tavaranvaihto- eli seprakauppiaiden sekä paikallista kulttuuria, vieraanvaraisuutta ja luontoa nauttivien lähimatkailijoiden huomion kohteena. Alueen historiallista merkitystä osoittaa sekin, että sen nimestä johdettuna on kutsumanimensä saanut koko Viron valtio ja kansa.

Mikä Virumaassa, sen läntiseksi ja itäiseksi maakunnaksi jaetussa seudussa sitten kiehtoo? Olen Suomenlahden etelärannalla asumieni 18 vuoden aikana loikoillut toki myös pärnulaisissa kylpylöissä ja käynyt Saarenmaalla toteamassa kesäiltaista valssia yhä tanssittavan. Yhä useammin olen silti päätynyt kotinurkiltani Tallinnasta alkavilla reissuillani Lahemaan rannikkokyliin ja upeille kartanotiluksille, entisen Neuvostoliiton hengestä hitaasti mutta yhä kiihtyvällä tahdilla uudistuviin Sillamäen ja Narvan kaupunkeihin, Rakveren sympaattiseen tunnelmaan ja tapahtumiin, Alutagusen kansallispuiston ikimetsiin ja soille sekä Euroopan neljänneksi suurimman sisävesistön tittelistä Saimaan kanssa kisaavan Peipsijärven yli 30 km pituisille pehmeille rantahietikoille.

Pohjimmainen peruste mielenkiinnolleni on aitous. Perusmukavia suurhotelleja ja ketjuravintoloita on maailman ja Vironkin matkailukenttä pullollaan, mutta Virumaalla kohtaa usein tekemisen meiningin sävyttämää rehtiä pienyrittäjyyttä – heitä, jotka ovat nykytrendien seuraamisen paineissakin säilyttäneet uskonsa tehdä asioita omalla tyylillään, ja juuri tekemisen eikä vain suunnittelun tai jahkailun kautta. Toimintaympäristö on haasteellinen ja palvelukulttuurissakin paikoin vielä menneisyydestä kertynyttä kehittämisen varaa, mutta niin se vaan on, että oikea Viro ikäänkuin alkaa Virumaalta – läntisimmiltä osiltaan lähes Tallinnan reunamilta. 

Lähde mukaani retkelle aitoon Viroon, veljeskansamme kotiseuduille Virumaalle. Tässä blogissa julkaistavat kirjoitukset perustuvat sekä omiin paikan päältä saamiini kokemuksiin, että virolaisen median ja paikallisten ihmisten kautta tarkistettuihin faktoihin. 

Blogin nettiosoite ”matka_Itä-Viroon” on aiemmin ollut ”sen kaikkein koillisimman Itä-Viron” eli Virumaan itäisen maakunnan matkailuväen hallinnassa. Ainakin tämän ja ensi vuoden ajan blogia isännöin kuitenkin toimeksiannon ja ihan oman henkilökohtaisen kiinnostuksenikin johdosta minä eli Timo Raussi - viisikymppinen viron kielen taitaja, kuorolaulaja ja kääntäjä sekä viestinnän moniosaaja, kuten eräs suomalainen lehti minua kymmenisen vuotta sitten tituleerasi. 

Tervetuloa ottamaan uuden matkan suunnaksi vertaistaan vailla Virumaa!

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Virtuaalisovellus näyttää historiallisen Orun linnan Toilassa

Orun linna vuonna 1902.


Vuosien ajan on leikitty ajatuksella rakentaa sodassa tuhoutunut Toilan Orun linna uudelleen. Nuori tarttolainen yritys BlueRay toteutti  suunnitelman ja tarjoaa virtuaalilasien avulla aikavaellusta linnassa. 

BlueRayn perustaja, historiantutkija Mairo Rääsk katsoo, että vaikka Orun linna joskus rakennettaisiinkin uudelleen, se olisi uusi rakennus. Ei se 1800-luvun lopussa varakkaalle pietarilaiskauppiaalle Grigori Jelissejeville rakennettu villa, josta tuli ennen toista maailmansotaa Viron tasavallan presidentin kesäresidenssi.
Virtuaalisovelluksella hän voi välittää yhteisölle ja matkailijoille jotain sellaista, jota ei ole mahdollista fyysisesti luoda uudelleen. 

Puistossa kävijöillä piti ennen olla elävä mielikuvitus voidakseen ymmärtää, missä linna sijaitsi ja millainen se tarkalleen oli. Virtuaalilasit lainaamalla kuva selkiytyy. Orun linnakokonaisuutta voi tarkkailla monesta kulmasta. Kolmiulotteisten ulkonäkymien lisäksi avautuu joidenkin tilojen sisänäkymiä, esimerkiksi presidentin virkatilat ja ruokasali.

Vierailija sattuu yhteen vuoden 1938 kesäpäivään ja näkee linnan sellaisena kuin se oli uudistuksen jälkeen. Kun virolaiset teollisuusmiehet ostivat 1930-luvun puolivälissä linnakokonaisuuden puistoineen ja lahjoittivat ne valtion kesäresidenssiksi, paikkaa kohtasivat suuret uudelleenjärjestelyt. Vuosia hylättynä ollut linna ja puisto kunnostettiin puolessatoista vuodessa. 

Italialaistyyppinen linna pyrittiin tuunaamaan virolaistyyppiseksi. Ulkoisesti linna jäi pitkälti entiselleen, sen sijaan presidentin konservatiivinen maku heijastui sisustuksessa, esimerkiksi kansallisin aihein koristelluissa matoissa. 
”Itsenäisyyden ajan lopulla Orun linna oli toisaalta presidentin edustuspaikka ja kesäresidenssi, johon hän aina kun mahdollista, pyrki matkustamaan. Toisaalta taas se oli presidentin toinen virkarakennus, johon valtion päämies kutsui vieraitaan luodakseen lähempiä suhteita ja syventääkseen siteitä”, voi lukea kokoomateoksesta Alasi ja haamri vahel − artikleid ja mälestusi Konstantin Pätsist eli suomeksi Alasimen ja vasaran välissä – artikkeleita ja muistelmia Konstantin Pätsistä.

Orun linnasta puhuttaessa ei pääse yli eikä ympäri sodassa tuhoutuneen Orun linnan rakentajasta, eräästä Venäjän varakkaimpiin kauppiaisiin ja teollisuusmiehiin kuuluneesta Grigori Jelissejevista. 
Maan huvilan ja puiston perustamiseen hän osti vuonna 1897. Mutta miten juuri Toilan Orusta tuli Jelissejevin ”valittu”? 
Siitä, miten kaikki alkoi, kertoo meille Viron aikainen vuoden 1936 lehti Huvitav žurnaal (Kiinnostava aikakauskirja) artikkelissa, jonka otsikkona oli Orun linna retkenä Viron kauneimpaan paikkaan:

”Tiedetään kertoa, että kun upporikas venäläiskauppias Jelissejev päätti rakentaa itselleen villan kesäkuukausien viettoa varten, hänen summittainen valintansa osui Itämeren rannikolle. Täältä hän arveli löytävänsä sopivan paikan, joka eroaisi hänen ikäviksi muuttuneista luksusvilloistaan Ranskan Rivieralla. Vaatimukset uuden kesänviettopaikan valinnassa olivat ankarat, ja arkkitehdit vaelsivat koko Itämeren rannikon löytääkseen jotain edes suunnilleen sellaista, josta heidän käskijänsä haaveili.

Tarkastamatta eivät jääneet Latvian tunnetuimmat meren rantamien asutuskeskukset, mutta sikäläisiä paikkoja ei uskallettu tarjota vaateliaalle miehelle. Sitten saavuttiin lopulta Virumaan rannikolle, Toilan Oruun. Täällä ei ollut enää epäilyjä – tänne me rakennamme, emmekä minnekään muualle. Viron rannikko oli niin vahvasti lumonnut paljon nähneet ja matkustaneet asiantuntijat. Ja niin kohosikin Oruun arkkitehti Gavril Baranovskin työn tuloksena rakennus, jonka tuolloisen isännän kuvitelmissa ei pitänyt olla mikään linna, vaan yksinkertaisesti pieni mukava mökki.”

Paikallisten silmät eivät olleet eläessään nähneet kolmekerroksista, lähes kuudenkymmenen huoneen huvilaa ja kastoivat sen linnaksi. No, millaisessa kesämökissä kohoaisi kahden kerroksen läpi ylellinen juhlasali, jonka katosta riippuvat suuret kristallikruunut ja seinillä ovat saman tyylin pienet seinävalaisimet? Tai jossa kauppiaan rouvan käytössä on kylpyhuone, joka on varustettu uima-altaalla?

Linnakokonaisuuteen kuului myös kirkko, talvipuutarha eksoottisine kasveineen, maneesi hevostalleineen ja harjoituskenttineen sekä kaksikerroksinen palvelusväen talo, jossa nyt toimivat Toilan lukion alaluokat ja taidekoulu. Kaikki tämä jäi heitteille, kun Jelissejev poistui bolshevikkien toteuttaman  lokakuun vallankumouksen jälkeen Ranskaan.

Viron presidentin isännänkättä linnakokonaisuus sai tuntea vain joitakin vuosia. Konstantin Pätsin viimeinen päivä Orun linnassa oli 16. heinäkuuta 1940. Sota-aikana perääntyvät puna-armeijan sotilaat sytyttivät linnan tuleen. Lopullisen iskun antoivat saksalaiset, jotka räjäyttivät vetäytyessään linnan kellariin sijoitetut ampumatarvikkeet, joka hävitti palaneet rauniot.

Konstantin Pätsin pojanpoika Matti Päts on Toilan asukkaiden kanssa tavatessaan muistellut, että Kultarannassa olevaan Suomen presidentin kesäresidenssiin verrattuna Oru oli huomattavasti upeampi ja suurempi.
”Olen kuullut myös  juttuja, joiden mukaan Oru oli Viron tapaiselle valtiolle liian mahtava. Miten sen nyt ottaa? Jos sellainen linna oli olemassa, olisiko sen pitänyt antaa ränsistyä täysin? Olen kuullut myös presidentin adjutantin Herbert Grabbin pojilta, että upseerit olivat keskenään puhuneet: Oru on liian kaunis pysyäkseen kauan”. 

Aina on ollut ihmisiä, joiden mielestä Viro ansaitsisi sellaisen upean linnan nytkin ja entinen Jelissejevin villa tulisi koko komeudessaan rakentaa uudelleen. Eräs linnan uudelleen rakentamisen innokkaimmista kannattajista on Toilan kunnanjohtaja Eve East. ”Näin unessa linnan ja sen, että kuljen siellä ympäriinsä. Se jäi kummittelemaan minulle”, hän kertoo ilmestyksestään.
Siihen saakka, kun uudelleen itsenäistyneen Viron teollisuusmiehet uudelleen kokoavat voimansa ja avaavat kukkaronsa, voi Orun linnaa ihailla vanhoista valokuvista tai virtuaalilaseilla linnan puutarhassa kulkien. 

Toilassa on edelleenkin kaksi majoituspaikkaa, joissa linnan henkeä voi haistella. Puistossa sijaitseva Toilan Valgevilla on rakennettu samaan aikaan kuin linna. Linnakokonaisuuteen kuuluessaan sitä kutsuttiin koirien taloksi – Jelissejevit kasvattivat metsästyskoiria ja niille tuo talo rakennettiinkin. Sittemmin siellä on toiminut esimerkiksi poliisiasema, sairaala ja huvila. Nykyisin Valgevillan vieraiden käytössä on kaksi tilavaa ja tyylikästä apartamenttia. 

Toilan kunnassa historiallisen Pika-kadun alussa herättää huomiota villa Meretare, joka on Orun linnan tapaan Jelissejevin ”hoviarkkitehdin” Gavril Baranovskin luomus. Alkuun Meretaren rakennus rakennettiin parantolaksi; ensimmäisen Viron tasavallan aikaan siinä toimi täyshoitola Villa Inda. Meretaren nykyinen emäntä Jaana Nurro muutti huvilaan Suomesta ja kartanon mittasuhteet omaava rakennus on hänelle samaan aikaan koti ja vierastalo, jossa hän majoittaa matkailijoita.
SIRLE SOMMER-KALDA 


Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:
https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.




tiistai 5. maaliskuuta 2019

Matkaile sinivalkoisella reitillä - koe Narva, Sillamäe, kartanot, kulttuurikeskukset ja luontokohteet



Sillamäen kaupungissa on kiinnostavaa arkkitehtuuria.
Itä-Virumaan matkailuverkosto on kehittänyt sinivalkoisen teemareitin, jota seuraamalla matkailija pääsee tutustumaan alueen kiinnostavaan historiaan ja jännittäviin kohteisiin. Lähde seuraamaan reittiä, kun suunnittelet seuraavaa matkaa Viroon.  Voit kutsua mukaasi myös paikallisen oppaan, johvi@visitestonia.com tai puhelinnumerosta +3723370568.


Lammasmäen lomakeskus

Lähde liikkeelle Lammasmäen lomakeskuksesta. Se on luonnonläheinen paikka, jossa voit samoilla metsissä, liikkua ja osallistua vaikka ohjatulle metsästysretkelle. Päivän kruunaa kylpeminen useissa eri saunoissa. Lammasmäen lomakeskus tarjoaa mahdollisuuden ainutlaatuiseen turvesaunaan. Turpeella on paljon parantavia ominaisuuksia. Voit pulahtaa uimaan Kunda-jokeen ja yöpyä lomamökeissä.
Lue lisää
https://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/09/turvesauna-karkottaa-kivut-ja.html

Kiviõlin seikkailukeskus

Seuraavaksi voit pysähtyä Kiviõlin seikkailukeskuksessa, jossa talvisin hiihdetään ja lasketellaan. Kesällä seikkailukeskuksen perhepuisto tarjoaa huimia  ja vauhdikkaita seikkailuelämyksiä erilaisissa laitteissa ja temppuradoilla.
Lue lisää
Purtsen linna.

Purtse ja Aidu

Purtsen linnassa voit perehtyä linnan historiaan keskiajalta saakka. Siellä on myös erinomainen ravintola. Aidun vesimaassa voit meloa ja harrastaa vesiurheilua tai lenkkeillä vaihtelevassa maastossa. Sinne on syntynyt tuhkavuoria palavan kiven louhinnasta kertyneistä jätteistä.
Lue lisää

Viron kaivosmuseo

Viron kaivosmuseossa Kohtla-Nõmmella tutustut kaivostoimintaan aidossa kaivosympäristössä. Laskeudut maan alle ja kuljet kosteissa kaivoskäytävissä. Oppaat esittelevät koneita ja työkaluja, joilla kaivosmiehet louhivat palavaa kiveä energianlähteeksi.
Lue lisää

 Sakan kartano

Sakan kartano Ontikan törmärannikolla on upea yöpymispaikka. Kaikki kartanon huoneet on sisutettu erilaisiksi, ja tyyli on ylellistä kartanotyyliä. Voit myös pulahtaa kylpylän lämpimiin vesiin.
Lähellä on Valasten putous, jossa voit ihailla luonnon dramatiikkaa, kun vesi syöksyy huomaa vauhtia putouksessa alaspäin. Talvella vesi jäätyy jääpuikoiksi.
Lue lisää

Kohtla-Järve

Kohtal-Järve on kiinnostava uusklassistisen arkkitehtuurinsa vuoksi. Vieraile ainakin hyvin kunnostetussa kulttuuritalossa.
Lue lisää

Kukrusen kartano

Kukrusen kartano esittelee kahden virolaisen suurmiehen Eduard ja Robert von Tollin elämää. Eduard von Toll teki tutkimusretkiä Pohjoiselle jäämerelle. Robert von Toll otti ensimmäisenä Virossa käyttöön palavankiven huomattuaan, että kivi palaa ja siitä saa energiaa.
Lue lisää

Jõhvi ja Toila

Alueen hallinnollinen keskus on Jõhvin kaupunki. Siellä kannattaa tutustua muun muassa luterilaiseen kirkkoon, ortodoksiseen kirkkoon, uusklassistiseen entiseen kansakouluun ja kävelypromenadiin. Jõhvissa on yksi Viron hienoimmista konserttitaloista. Siellä järjestetään keväisin balettifestivaalit.
Puolen tunnin ajomatkan päässä Jõhvista on Toilan kylä. Siellä on pienvenesatama, kylpylä ja upea historiallinen Orun puisto, jossa kasvaa satoja kasvilajeja.
Hyviä majoituspaikkoja ovat Toilan kylpylä ja Villa Meretare.

Lue lisää
https://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/11/toilan-kylpylassa-lasketaan-liukumakea.html
http://matkaita-viroon.blogspot.com/2018/02/jaana-nurro-remontoi-kauniin-vanhan.html


Sillamäen kaupunki

Sillamäen kaupunki on ainutlaatuinen käyntikohde arkkitehtuurinsa ja historiansa vuoksi. Kaupungin niin sanottua  stalinistista arkkitehtuuria edustava uusklassistinen keskusta rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen. Kulttuuritalon opastetulla kierroksella kuulee kaupungin historiasta. Sillamäe oli Neuvosto-Virossa suljettu kaupunki uraanininjalostustehtaan vuoksi. Kulttuuritalossa on pieni neuvostoajasta kertova museo. Sillamäessä on myös kiinnostava kaupunginmuseo.
Lue lisää

Sinimäkien museo

Lähellä Sillmäen kaupunkia on  Vaivaran Sinimäkien museo. Se kertoo monista taisteluista, joihin itäinen Viro on eri sodissa joutunut.
Lue lisää

Narva-Jõesuu

Narva-Jõesuu Suomenlahden rannalla on perinteistä kylpyläaluetta, jossa lomailtiin jo 1800-luvulla. Siellä on terveellisiä mäntymetsiä ja kaksitoista kilometriä hiekkarantaa.  Hyvä kylpylähotelli on Meresuu spa.
Lue lisää

Narva

Narvan linna.

Narva on itäisen Viron suurin kaupunki ja koko Viron kolmanneksi suurin kaupunki. Narva on kovassa nosteessa. Juuri nyt se kilpailee Tarton kanssa, kummasta tule EU:n kulttuuripääkaupunki vuonna 2024.
Narvassa kehitetään kovasti kulttuuritarjontaa. Kiinnostavia kohteita ovat muun muassa puolustukseen käytetyt Victoria-bastionin kasematit ja Narvan linna, jota parhaillaan remontoidaan. Linna on suljettu maaliskuussa. Remontin aikana museoon rakennetaan uusi portaikko ja hissi, joten jatkossa linnassa liikkuminen on helpompaa. Heinäkuussa linnassa avataan uusi näyttely.
Narvan keskustassa sijaitsee 1950-luvun tyyliä henkivä Narva-hotelli. Yliopiston uudessa rakennuksessa sijaitsee hyvä Kohvik Muna –ravintola ja kahvila.
Lue lisää

 Alutagusen seikkailupuisto

Alutagusen seikkailupuisto tarjoaa upeat puitteet luonnonläheiseen matkailuun ja liikuntaan. Siellä on myös seikkailuratoja koko perheelle.

Mäetagusen kartano

Mäetagusen kartano ja spa-hotelli tarjoavat rentoutumista ja liikuntamahdollisuuksia kauniissa ympäristössä.
Lue lisää

Iisakun museo

Iisakun museossa tutustut kiinnostavaan vatjalaiskulttuuriin.
Lue lisää

 Avinurmen puuaitta

Avinurmella on puuaitta, josta voit ostaa puusta tehtyjä tuotteita kotiin vietäväksi ja osallistua erilaisilla kädentaitokursseilla. Lähellä puuaittaa on museoksi kunnostettu vanha juna.
Lue lisää


Kadri Jalonen palkittiin

Virossa järjestettiin helmikuussa Tourest-matkamessut, jonka yhteydessä julkistettiin Viron vuoden 2018 matkailunedistäjä. Huomionosoituksen sai Itä-Virumaan matkailukoordinaattori Kadri Jalonen ansioistaan itä-Virumaan maakunnan matkailun edistäjänä.
Paras uusi seikkailu 2019 –kilpailun voitti Vaivaran Sinimäkien museo.  Kunniamainintoja saivat myös Kauksin lomakeskus ja Alutagusen matkaklubi.


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.


 www.idaviru.ee/fi






sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Sakan kartano Ontikan rantatörmällä Virossa tarjoaa ylellisyyttä, romantiikkaa ja upeita maisemia



Sakan kartano
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja ida-Viru

Yksi houkutus matkustaa Viroon ovat kartanot. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon kartanoita erityisesti 1700- ja 1800-luvulla. Ne olivat virkeitä talouden ja henkisen elämän keskuksia.
Vuoden 1910 paikkeilla Virossa oli parituhatta kartanoa, mutta sitten alkoi niiden rappio. Kartanoita tuhottiin pitkin 1900-lukua.

Kartano talvella.
Niiden arvo ymmärrettiin 1970- ja 1980-luvulla, jolloin kartanoita alettiin vähitellen kunnostaa. Kun maan itsenäisyys palautettiin 1991, kartanot tunnustettiin osaksi maan kulttuuriperintöä.
Kartanoita kunnostettiin hotelleiksi, kylpylöiksi, museoiksi ja kartanokouluiksi. Kartanot saivat tukea kunnostukseen muun muassa Viron valtiolta ja EU:lta. Kartanoita Virossa on nykyään viitsensataa.

Kartanoiden helmiin kuuluu Sakan kartano Ontikan rantatörmän reunalla Suomenlahden rannalla. Kartanon juuret ovat kaukana historiassa. Kartanon mailla oli maatila jo 1600-luvulla. Uusrenessanssia edustava kartanorakennus rakennettiin 1862-64. Sama suku, Löwis of Menar, piti kartanoa hallussaan 130 vuotta, mutta 1939 suku menetti sen toisille isännille.

Toisen maailmansodan aikana kartano otettiin sotilaskäyttöön. Se jälkeen se alkoi rapistua.
Täydellinen remontti tehtiin vasta 2000-luvulla ja hotellikäyttöön romanttinen kartano avattiin 2010.
Hotellissa on nyt ravintoloita, juhlasali, kokoushuoneita ja pieni kylpylä piharakennuksessa.
Kartanorakennusta nimitetään Herraintaloksi. Siellä on kolme sviittiä ja yhdeksän erilaista kartanotyyliin  sisutettua huonetta.

Öljymaalaukset koristavat seiniä huoneissa ja käytävillä. Huoneita on sisutettu suurilla posliiniruukuilla ja maljakoilla. Kaunis sisustus luo ylellisen tunnelman. Hääpareille on varattu oma romanttinen huone. 


Huvimaja
Piharakennus on saanaut nimekseen Cliff-hotelli. Huoneet ovat pienempiä ja edullisempia kuin päärakennuksessa. Siellä on myös kylpylä.

Kylpylässä voi kokeilla erilaisia hoitoja. Siellä voi kokeilla esimerkiksi maitokylpyä. Kädet saa pehmeiksi parafiinihoidolla. Spa-osasto tarjoaa myös erilaisia hierontoja ja valohoitoa. Saunoja on kolme.

Kartanosta pääsee merkityille retkipoluille. Lähistöllä on nuotiopaikka ja kyläkeinu. Rantaan pääsee rappusia pitkin. Hotelli sijaitsee rantörmällä. Kesäisin voi majoittua myös leirintäalueella.

https://www.saka.ee/en/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.
 www.idaviru.ee/fi
Cliff-hotelli ja spa.

Rantatörmä.

Portaat vievät rantaan.


Huoneita kartanossa.



Huone Cliff-hotellissa.