Näytetään tekstit, joissa on tunniste historia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste historia. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. joulukuuta 2018

Narvan bastionit kertovat kaupungin puolustuksesta - kosteat ja hämärät käyttävät vievät seikkailulle historiaan

Opas Victorian kasematissa.
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Ottakaa viltti harteille. Kasemateissa on kylmää ja kosteaa, opas neuvoo Narvan bastionien museossa.

Varoituksia seuraa enemmänkin. Käytävät ovat mutaisia ja joissakin kohtaa matkan reitillä käytävän vieressä lorisee pieni puro. Siihen ei sovi astua, ettei liukastu.

Sitten vain viltit niskaan ja menoksi satoja vuosia vanhoihin käytäviin, joissa Narvaa on puolustettu, kun ulkopuoliset hyökkääjät ovat yrittäneet tunkeutua kaupunkiin.

Narvan linnoitteissa kasematteja on kahdessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa nähdään pitkiä käytäviä, varsinaisessa museokäytävässä  on historiallisiin asuihin puettuja nukkeja, joiden tarinat liittyvät Narvan puolustuksen historiaan.

Siellä makaa sotaa paennut äiti pienen lapsensa kanssa. Kaksi pikkupoikaa kurkkii ikkunasyvennyksestä. Sotilas on haavoittunut ja saa ensiapua.
Lepakko tuottaa onnea.

IIK, tuossahan on lepakko. Tai ainakin melkein. Se on seinään kiinnitetty ommeltu lepakko. Lepakkoa voi koskettaa ja esittää mielessään toivomuksen, joka toteutuu.

”Useimmat toivovat, että pääsisivät täältä pois mahdollisimman nopeasti”, opas vitsailee.
Bastionissa voi tavata eläävänkin
lepakon, sillä niitä talvehtii kasemateissa.

Käytävät tuntuvat pitkiltä, mutta kummassakin kerroksessa museokäytäviä on vain 150-170 metriä. Pari metriä korkeissa kasemateissa mahtuu hyvin kävelemään. Vasta kierroksen loppupäässä tuntuu siltä, että täytyy hieman kumartua. Valoa käytäviin tulee hämärien lamppujen lisäksi ampuma-aukoista, joita on seitsemän metrin välein. Kasemattien ulkoseinien paksuus on pari metriä.

Bastioneja on rakennettu historian eri vaiheissa. Matkailijoille on avoinna Victoria, joka rakennettiin ruotsalaisvalloituksen aikana 1600-luvulla.

Narva oli 1600-luvulla Ruotsin ja Venäjän välinen rajakaupunki, josta Ruotsi halusi tehdä yhden alueellisista pääkaupungeistaan.

Bastionit suunnitteli sotilasinsinööri ja arkkitehti Erik Dahlberg, jonka johdolla rakennettiin seitsemän uutta bastionia: Honor, Gloria, Victoria, Fama, Triumph, Fortuna ja Spes.

bastion.narva.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi






tiistai 4. syyskuuta 2018

Purtsen linnaan olutta maistamaan - komea linna rakennettiin 1500-luvulla

Purtsen linna.

Purtsessa kannattaa maistaa olutta. Purtsen linnan yhteydessä toimii pienpanimo, jossa valmistetaan paikallisia oluita. Tällä hetkellä myynnissä on kahdeksaa erilaista oman panimon olutta, jotka pullotetaan hauskoihin pyöreälinjaisiin pulloihin.

Osa on vaaleita, osa tummia ja osa siltä väliltä. Pullojen kyljessä loistavat nimet kuten Kämp, Metsik ida, Saht-matt, Siidisuka ja Purtse. Prosentit vaihtelevat keskioluesta yli 8-prosenttiseen vahvaan olueen.  Jokainen maistelija voi valita mieleisensa, kun oluita tuodaan pöytiin pienissä laseissa.
Olutta maistelemaan.

Purtsessa on myös erinomainen ravintola, jossa on tarjolla muun muassa sienikeittoa, kanan fileitä, porsasta, lohta wokattujen vihannesten kera ja jälkiruaaksi talkkunavaahtoa tai kotitekoisia kakkuja.

Historiasta kiinnostunut voi osallistua opastetulle kierrokselle, jossa kerrotaan Purtsen linnan historiasta. Ensimmäinen maininta linnasta on jo vuodelta 1421, jolloin Purtse oli suuri kylä ja keskus Itä-Virumaalla.

Nykyinen linna sai alkunsa vuonna 1533. Linnan rakennutti paroni Jakob von Taube ja se oli Tauben perheen käytössä vuoteen 1615. Suuressa Pohjan sodassa linnan kolmas kerros tuhoutui vuonna 1704.

Linna edustaa siirtymätyyliä gotiikasta renessanssiin. Linnan muurien paksuus on 2,35 metriä. Linna oli muun muassa Fleming- ja Stackelberg-sukujen omistuksessa.

Toisen maailmansodan jälkeen linna näytti surulliselta sodan ja monien vastoinkäymisten jälkeen. Vuosien aikana sitä käytettiin muun muassa jääkellarina, viljavarastona, meijerinä varastona, vankilana ja työväen asuntona.

Linnan kunnostustyöt aloitettiin 1980-luvulla, ja restaurointi valmistui vuonna 1990.
Nyt hienossa linnassa on näyttely- ja konserttisaleja ja hyvä ravintola.

www.purtse.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi






sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Kohtla-Järven kulttuuritalo entistettiin muistuttamaan kartanoa - itäisessä Virossa on paljon arkkitehtuuria, jota rakentamisajankohdan vuoksi nimitetään stalinistiseksi arkkitehtuuriksi

Kohtla-Järven kulttuuritalo.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Virolainen arkkitehtuuri on jännittävä sekoitus eri aikausien tyylejä. Virosta löytyy komeita, hyvällä maulla suunniteltuja historiallisia kartanoita, pieniä puutalokyliä, kerrostaloviidakoita ja huippumoderneja lasisia pilvenpiirtäjiä.

Itä-Virumaalla näkee paljon arkkitehtuuria, joka on saanut rakentamisajankohtansa vuoksi erikoisen nimen, stalinistinen arkkitehtuuri. Tyylisuunnan taloja nousi muun muassa Sillamäelle, Jõhviin ja Kohtla-Järvelle 1940-luvun lopussa  ja 1950-luvun alussa, kun maata rakennettiin uudelleen toisen maailmansodan mittavien tuhojen jälkeen.

Tyylipuhtain esimerkki tästä rakentamistyylistä on Sillamäen keskusta, mutta myös Kohtla-Järvellä on paljon tuolloin rakennettuja taloja.
Vuonna 1952 valmistui Vladimir Orlovin suunnittelema massiiviinen kulttuuritalo, joka on nyt entistetty  Talo haluaa sanoutua irti stalinistisen arkkitehtuurin leimasta.
"Stalinismia meillä ei ole jäljellä kuin julkisivun päätykolmio", sanoo kulttuuritalolla työskentelevä Aivar Varinurm.
Juhlasali


Kun talossa tehtiin  täydellinen remontti, esikuvaksi otettiin vanhat virolaiset kartanot.
"Kartanot ovat virolaisille tärkeitä. Siksi halusimme talon restauroinnissa ottaa mallia vanhasta kartanoarkkitehtuurista", Varinurm jatkaa.

Talosta poistettiin punaiset, vanhaa poliittista leimaa kantavat matot ja tilalle laitettiin vihreäkuvioiset matot. Kaikki tosin eivät pidä uusien mattojen vihreästä värisävystä.

Juhalsali on valtavan suuri ja kartanotyylinen. Sen kristallikruunujen alle voi kuvitella vaikka minkälaiset tanssiaiset. Juhlallinen ilme on myös konserttisalissa.  Esiintymislavalle vie pitkä catwalk  ja katsomossa penkkirivit kohoavat niin, ettei edessä istuvien hartioiden yli tarvitse kurkistella.

Kahvilaa remontoidessa löytyi yllätys. Katossa oli kaksi kattokerrosta ja sisäkaton ja ulkokaton välistä löytyi hienoja valaisimia.

Talon uusiminen alkoi vuonna 2013 ja se valmistui 2015.

"Meillä oli silloin talouslama, joten työvoimaa ja tarvikkeita saatiin halvemmalla kuin mitä remontti maksaisi nyt."

Varinurmen mukaan kulttuuritalossa järjestetään vuodessa jopa neljäsataa tapahtumaa:  konsertteja, keskustelutilaisuuksia, juhlia, teatteriesityksiä. Siellä kokoontuvat myös harrastusryhmät.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi


Kohtla-Järven keskustaa.

Konserttisali


Kahvila

Välikaton alta löytyi kauniita lamppuja.

Kulttuuritalon edessä on suuri puisto.






maanantai 26. maaliskuuta 2018

Mäetagusen kartanohotellissa voi rentoutua kylpylässä, tehdä käsitöitä ja kokoontua viinakellarissa

Mäetagusen kartano.
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Loma kartanohotellissa Virossa tarjoaa yhdistelmän ylellisyyttä, historiaa ja upeaa luontoa. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon 1700- ja 1800-luvulla lukuisia kartanoita kauniille paikoille. Ne olivat talouden keskusia ja  palvelivat myös kulttuurielämää. Niissä oli kirjastoja ja niissä järjestettiin konsertteja ja teatteriesityksiä.

Nykyään monet vanhat kartanot on kunnostettu hotelleiksi. Itä-Virumaalla on useita kartanohotelleja. Yksi niistä on Mäetagusen kartanohotelli ja kylpylä.

Mäetagusen kartanon perusti Peter von Tiesenhausen vuonna 1542. Suuressa pohjan sodassa 1700-luvun alussa kartano paloi perustuksiaan myöten. Se rakennettiin uudelleen,
ja vuonna 1733 kartano siirtyi von Rosen -suvulle. Nykyinen päärakennus valmistui 1700-luvun lopussa.
Sisätiloja.

Kartanossa kokoontuu Mäetagusen kunnanhallitus. Kartanon entiseen vaunuvajaan on rakennettu kartanohotelli, ravintola, kylpylä ja saunaosasto. Hotellin 24 huoneessa voi yöpyä 50 vierasta. Kylpylässä on 25 metrin uima-allas, lastenallas, hieronta-allas, poreallas, löylysauna, höyrysauna ja infrapunasauna.

Alueella on myös käsityötalo, metsästysmuseo, ampumarata ja viinakellari. Viinakellarissa säilytettiin 1800-luvulla vodkaa, jota tuotettiin läheisessä viinanpolttimossa. Vodka varastoitiin  ihmisen korkuisiin tynnyreihin.

Kerran vuodessa, talvella, vodkaa myytiin Pietarin markkinoille.
Legendan mukaan kuljettajat ottivat viinahuikkia, jotta he selviäisivät kylmästä kuljetusmatkasta. Tynnyrin avaamisesta syntyneitä jälkiä korjailtiin tammenoksilla.

Nykyään viinakellarissa järjestetään seminaareja ja muita tilaisuuksia.

Pihapiirissä sijaitsee käsityötalo, joka entisöitiin vuonna 2013. Vieraat voivat osallistua käsityö-työpajoihin. Eniten taloa käyttävät kuitenkin koululaiset. Talon alakerrassa voi kokeilla puutöitä ja sepän pajaa. Toinen kerros on varattu taidekäsityölle ja ompelemiselle.

Käsityötalossa opiskellaan myös saippuan valmistamista, kynttilöiden tekoa, painotuotteiden valmistamista ja keramiikkaa.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

www.moisahotell.ee

Vasemmalla viinakellari, oikealla spa.

Hotellihuoneita on 24.

Kartanossa voi pitää monenlaisia tilaisuuksia.

Kauniita yksityiskohtia katossa.

Entinen viinakellari.











lauantai 27. tammikuuta 2018

Narva haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi - kaupungilla on värikäs historia ja kesä täynnä tapahtumia

Narvan linna-
Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru

Narva is next. Narva on seuraava -lausahduksia kuulee nyt tiheään Narvassa. Narva kilpailee Tarton kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin ehdokkuudesta 2024. Narvan valtteja ovat rosoisuus, erilaisuus, kiinnostava historia ja erikoinen sijainti, jossa Venäjä on joen toisella puolella kivenheiton päässä.

Raatihuone
Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki Tallinnan ja Tarton jälkeen. Asukkaita rajakaupungissa on 58 000. Syksyisin Narva muuttuu Viron syyspääkaupungiksi, jolloin siellä on paljon kulttuuritarjontaa.

Ennen toista maailmansotaa Narva oli kaunis barokkikaupunki, mutta se tuhoutui sodassa lähes kokonaan. Historiasta muistuttavat komea Narvan linna, raatihuone, Pietari Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvulla rakennuttama rakennus ja muutama kirkko.

Narvan historias on värikäs ja dramaattinen. Kaupunki syntyi 1200-luvulla, kun tanskalaiset valloittivat alueen. Silloin Narvaan rakennettin linna. Kaupunkioikeudet Narva sai 1300-luvun alkupuolella.

Narvassa on ollut monia isäntiä. Sitä ovat hallinneet muun muassa tanskalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja saksalaiset. Dramaattinen sota oli Suuri Pohjan sota, jossa vastakkain olivat Ruotsi ja Venäjä 1700-luvun alussa. Ruotsi voitti Venäjän Narvan taistelussa 1700, mutta Venäjä valloitti Narvan 1704. Näistä tapahtumista Narvan linnan pihalla on järjestetty kesäisin näytelmiä.

Viron vapaussodassa Narvassa käytiin kovia taisteluja 1919. Narva pysyi silloin Viron joukkojen hallussa. Toisessa maailmansodassa kaupunkia tuhosivat ensin Neuvostoliiton pommitukset ja sitten saksalaiset, jotka räjäyttivät monia rakennuksia vetäytyessään kaupungista.
Sodan jälkeen Narva rakennettiin uudelleen. Keskustaan nousi paljon kerrostaloja.

Linnan lisäksi tärkeimpiä nähtävyyksiä Narvassa ovat puolustusta varten rakennetut bastionit, taidemuseo, vanha kaupunki, rantapromenadi, uusinta arkkitehtuuria edustava yliopiston päärakennus, ortodoksinen kirkko ja luterilainen kirkko.

Jännittävä kohde on Kreenholmin tehdassaari. Siellä toimi vuotreen 2010 saakka suuri tekstiilitehdaskompleksi, jossa työskenteli enimmillään jopa 12 000 ihmistä. Nyt talot ovat tyhjillään ja niille etsitään uutta käyttöä.

Narvassa on keväällä ja kesällä paljon tapahtumia. Kesäkausi avataan 26. toukokuuta jokipromenadilla. Narvan kaupunkipäiviä vietetään 31. toukokuuta - 3. kesäkuuta. Narvan energiajuoksu järjestetään 9. kesäkuuta.

Linnan alueella järjestetään keskiaikainen festivaali 30. kesäkuuta - 1. heinäkuuta. Uusi tapahtuma on kansainvälinen musiikkifestivaali Baltic Sun, jonka aikana konsertteja järjestetään Narvan linnassa. Jazzlaiva seilaa Narvajokea pitkin Narvasta Narva-Jõesuuhun.
 Elokuun puolivälissä Kreenholmin tehdasalueella esitetään kesäteatterinäytelmää Kremlin satakielet.

Katso video Kreenholmista

Katso video Narvan linnasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.


 www.idaviru.ee/fi

Rantapromenadi Narvajoen varrella.