Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viro100. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viro100. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Jätevuori muuttui Viron suurimmaksi laskettelukeskukseksi Kiviõlissa - seikkailupuisto sai alkunsa kahden nuoren miehen unelmasta


Kiviõlin seikkailukeskus.

 Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Alussa oli valtava tuhkakasa ja suuri unelma. Janek Maar katseli seitsemäntoista vuotta sitten ystävänsä kanssa Kiviõlin jätevuorta Itä-Virunmaalla.
Vuori oli syntynyt, kun siihen oli kasattu teollisuusjätettä ja palavan kiven louhimisessa syntynyttä jätettä.

Janek Maar
Oli talvi. Vuori peittyi lumeen. Janekilla oli sattumalta autossa mukana pari lumilautaa. Hän kiipesi ystävänsä kanssa jätevuoren huipulle ja lasketteli alas. Silloin hänen päähänsä pälkähti idea. Tänne täytyy rakentaa hiihtohissi ja laskettelukeskus.

"Olimme silloin hyvin nuoria. Meillä ei ollut perhettä eikä velvollisuuksia. Kiviõlissä ei ollut nuorille paljon tekemistä. jätivuori näytti rumalta. Se oli täynnä roskaa, kiveä ja jätettä, mutta me näimme mielessämme, että sillä voisi olla toisenlaistakin käyttöä", Marek muistelee.

Hän kuvitteli, että hiihtokeskus voitaisiin rakentaa muutamassa vuodessa. Kesti kuitenkin kaksitoistavuotta ennen kuin kaikki tutkimukset ja investoinnit oli tehty ja rinne oli valmis käyttöön.

"Teetimme kahdeksan eri tutkimusta. Piti selvittää, mitä tapahtuu maan alla, millaisia kemikaaleja siellä on, onko maaperä vakaata ja voiko sen päälle rakentaa."

Tutkimusten jälkeen projekti sai Viron ympäristöministeriöltä rakennusluvan, ja EU antoi tukea seikkailukeskuksen rakentamiseen. Mäki avattiin lopulta lokakuussa 2013. Kiviõliin rakennettiin hiihtohissin lisäksi päärakennus, jossa voi ruokailla. Sen vieressä on hostelli, jonne voi majoittua 35 ihmistä kerralla. Puolentoista kilometrin päässä on toinen hostelli ja lähistöllä on myös Mäetagusen kartano majoittumiseen.

Tämä talvi on Marekille unelmien täyttymys.  Aurinko paistaa, pakkanen kirpistää sopivasta, lumi hohtaa valkoisena ja rinne on täynnä laskettelijoita. Aikuisille on oma rinne ja lapsille omansa. Lapset voivat myös ajella myös rinteen juuressa olevassa karusellissä. Ohjaajia Kiviõlissä työskentelee useita, joten aloittelijatkin pääsevät mäkeen.

Paikalliset koululaiset pääsevät arkisin ilmaiseksi laskettelemaan. Muuten päivälippu maksaa aikuisilta 25 euroa päivässä.

Kiviõli on Viron ja koko Baltian korkein laskettelumäki. Se kohoaa vertikaalisesti 90 metrin korkeuteen. Tänä talvena mäessä on käynyt viikonloppuisin jopa tuhat laskettelijaa päivässä.

"Edelliset talvet olivat huonja, joten meidän piti ratkaista, mitä muuta täällä voi tehdä. Päätimme kehittää tänne kesäksi koko perheen seikkalupuiston."

Uusi puisto avataan 8. kesäkuuta. Sinne tulee viisitoista seikkailupistettä. Kaivoksessa pääsee kokeilemaan oikeaa kaivinkonetta, palokuntaopistossa harjoitellaan liekkien taltuttamista, sähkömoottiriveneillä pääsee ajelemaan tekojärvellä, liikennekaupungissa treenataan ajamista. Kiipeilyradalle pääsee nelivuotiaasta saakka. Suuremmat lapset voivat kokeilla vaijerilaskua 90 metrin korkeudesta.
Lisäksi tarjolla on fresbee-golfia, laskettelua muovimäessä. polkupyörien pumptrack ja mäenlaskurata.

"Seikkailupuistot keskittyvät usein lapsille suunnattuun tarjontaan. Me haluamme tarjota jotain kaikille ikäluokille parivuotiaasta sataan vuoteen", Janek Maar sanoo.

tuhamagi.ee


Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi










sunnuntai 25. helmikuuta 2018

"Vapaus on suuri lahja" - näin satavuotiasta Viroa juhlittiin Jõhvissa, Toilassa ja Narvassa

Lisann Sööt juhli Jõhvissa.
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Sininen, musta ja valkoinen. Näihin väreihin on Virossa  törmännyt melkein joka askeleella. Ne tulevat vastaan lipuissa, pinsseissä, vaatteissa, kukka-asetelmissa, ruuissa, leikkikaluissa, suklaarasioissa.

Elagu Eesti. Virossa osataan juhlia ja sadan vuoden itsenäisyys on virolaisille kallis asia. Toilassa Itä-Virumaalla itsenäisyysjuhlinta 24. helmikuuta alkoi aamuhämärissä, kun autoletkat virtasivat Toilan koulun pihalle ja ihmiset vaelsivat pienoisliput kädessä juhlalliseen lipunnostoon Oru-puistoon. Siellä kuten monessa muussakin paikassa kajahti kansallislaulu Mu isamaa.
Puheissa kiitettiin isänmaata ja kotiseutua. Virolaisen perinteen mukaan kansantanssiryhmä toi väriä tilaisuuteen.
Jõhvi.

Yksi lipunnostojuhlaan osallistujista oli toilalainen Erika Kruup.
Mitä itsenäisyys merkitsee hänelle?
"Itsenäisyys on kaikki. Osallistuin vuonna 1988 Baltian ketjuun, jossa ihmiset pitivät toisiaan kädestä, lauloivat ja itkivät itsenäisyyden puolesta. Pienet lapsemme olivat mukana. Bussimatka kesti koko päivän. Emme löytäneet oikeaa paikkaa ketjusta, mutta asetuimme ketjuun Paidessa. Siellä oli tuhansia ihmisiä. Poltimme kynttilöitä. Siellä meni koko yö. Lapset nukkuivat jossain talon nurkassa."

"Itsenäisyys ei ole vain joku asia ympärillämme. Se täytyy tallettaa sydämeen ja siirtää  sukupolvelta toiselle", Kruup sanoo.

Narvassa pidettiin juhlallinen iltavastaanotto yliopiston tiloissa. Videotykki toi juhlaväelle presidentti Kersti Kaljulaidin tervehdyksen Viron kansallismuseosta Tartosta.
Illan musiikkipainotteisen ohjelman juonsi Viron euroviisuehdokkuudesta kilpaileva  Elina Nechayeva yhdessä Jevgeni Timoshtshukin kanssa. Hän lauloi yhden kappaleen, jonka sanat kertoivat rakkaudesta isänmaahan.

Juhlissa esiintyivät myös Narvan kaupungin sinfoniaorkesteri, pianisti Kadri-Ann Sumeri, oopperalaulaja Tuuri Dede, kansanmusiikkiryhmä Narva Valgevene Selts, nuorten sekakuoro Vaimustus sekä Jevgeni Ljapinin ja Vladimir Võssotskin yhtye.
Elina Nechajeva (oik.)

Jo ennen syntymäpäivää Jõhvin konserttisalissa järjestettiin juhlakonsertti, jossa paikalliset kuorot esittivät Pärt Uusbergin juhlavuotta varten säveltämän teoksen Eestimaa atmosfäärid. Upea kuoroteos johdatteli kuulijat eri vuodenaikoihin Virossa.

Konserttiin osallistui paikallislehden kulttuuritoimittaja Teet Korsten.
Mitä itsenäisyys hänelle merkitsee?
Korsten aloittaa vastauksensa samoilla sanoilla kuin Kruup.
"Itsenäisyys merkitsee kaikkea. Synnyin Kohtla-Järvellä, jossa suurin osa asukkaista on venäjänkielisiä. 1970-luvulla ja 80-luvun alussa kansallisuusryhmien välillä oli paljon yhteenottoja. Se oli ikävää."

Toisen valtion vallan alla eläminen on Korstenin mukaan pahinta, mitä voi olla.
"Itsenäisyys palautettiin vuonna 1991, mutta sen lopullisuuteen saattoi uskoa vasta, kun viimeiset venäläiset sotilaat poistuivat Virosta 1994. Nyt olemme vapaita. Ehkä kaikki nuoret eivät ymmärrä sitä, miten iso lahja vapaus on."

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

Jõhvi





Teet Korsten


Toila

Toila

Toila

Erika Kruup



 www.idaviru.ee/fi

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

"Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko", muistaa Suomeen muuttanut Ingrid Pent

Ingrid Pent viihtyy hyvin Suomessa, vaikka ikävöikin oskus Viroon.
"Olen aina kehunut Narva-Jõesuuta kaikille tuttavilleni Suomessa", Ingrid Pent sanoo.
Hän on asunut Suomessa lähes kuusi vuotta. Ikävä synnyinseuduille Viroon nousee aina välillä pintaan.

Narva-Jõesussa on hienot hiekkarannat, luontopolut ja metsät, joissa männyt kasvavat hyvin korkeiksi.

Ingridin muistoissa Narva-Jõesuussa paistaa aina aurinko.
Narva-Jöesuussa on upeat hiekkarannat.

"Siellä voi ihailla upeita auringonlaskuja kaikkina vuodenaikoina."

Kylpyläkaupunkina Narva-Jõesuulla on ollut kolme kukoistuskautta. 1800-luvun lopulla  Moskovan ja Pietarin eliitti kävi rentoutumassa kylpylöissä ja  hienoissa pitsihuviloissa. 1930-luvulla alue kuului Virossa tärkeimpiin kesänvietto- ja lomapaikkoihin. 1970- ja 1980-luvulla siellä lomaili jopa 37 000  ihmistä vuodessa Virosta ja silloisesta Neuvostoliitosta.

Asutusta Narva-Jõesuussa on ollu jo viitisen sataa vuotta.
"Liivinmaan kronikassa ja 1600-luvulta peräisin olevissa lähteissä kerrotaan, että kalastajakylää nimitettiin aikoinaan Hungerburgiksi. Nimi tulee saksan kielen sanasta hunger, nälkä. Legendan mukaan nimen antoivat kylään haaksirikkoutuneet saksalaiset kauppiaat, jotka eivät löytäneet kylästä mitään syötävää."

Nykyään kaupungissa asuu muutama tuhat asukasta. Siellä on kolme isoa kylpylää ja paljon pieniä majoituspaikkoja. Kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu.

"Kaupungissa on kolme kirkkoa ja museo, joka kertoo Narva-Jõesuun historiasta. Ortodoksinen kirkko on rakennettu puusta ja se kohoaa tien varrella, kun Narva-Jõesuuhun saavutaan Narvasta. Pitsihuviloista valitettavasti melkein kaikki ovat tuhoutuneet."

Ingrid Pentin äidinkieli on viro ja hän kuului Narva-Jõesuussa kielivähemmistöön. Suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Ingridillä on inkerinsuomalaiset juuret ja se sai hänet muuttamaan Suomeen.

"Sisareni oli muuttanut Suomeen, kun pistin nimeni paluumuuttajien jonoon 2011. Olin viimeisten joukossa, koska pian tämän jälkeen jono suljettiin. Muutin Suomeen vuonna 2012."
Viroon jäivät äiti ja veli ja monet ystävät.

Ingrid Pent opiskeli suomen kielen ja sai töitä Helsingin kaupungin Infopankissa, joka jakaa tietoa ja auttaa maahanmuuttajia kahdellatoista eri kielellä. Ingrid asioi asikkaiden kanssa viroksi ja venäjäksi.
"Tämä on hyvin antoisa työ ja olen iloinen siitä, että saan olla avuksi."

Hän asuu Helsingissä kahden lapsensa kanssa ja osallistuu aktiivisesti virolaisyhteisöjen toimintaan.
"Tanssin  Ylelahedad-tanssiryhmässä ja laulan Siller-kuorossa ja Säde-lauluryhmässä."
Ryhmien mukana hän on osallistunut muun muassa viiden vuoden välein järjestettäville Viron laulu- ja tanssijuhlille.

Kun Viro juhlii itsenäisyyttään 24. helmikuuta, Ingrid Pent esiintyy Säde-lauluryhmän kanssa Alppilan kirkossa klo 15.
Viron itsenäisyyspäivä on Ingridille tärkeä juhlapäivä.

"Viime vuonna juhlittiin Suomea. Viron juhlat ovat jatkoa Suomen juhlille. Kunnioitan virolaisia ja olen ylpeä maastani, joka on historiansa aikana kokenut paljon kärsimyksiä. Virolaiset ovat sinnikkäitä ihmisiä ja maata on kehitetty nopeasti. Toivon Virolle onnea ja menestystä."

Lue Meresuu spasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi