Virtuaalisovellus näyttää historiallisen Orun linnan Toilassa

Orun linna vuonna 1902.

Vuosien ajan on leikitty ajatuksella rakentaa sodassa tuhoutunut Toilan Orun linna uudelleen. Nuori tarttolainen yritys BlueRay toteutti  suunnitelman ja tarjoaa virtuaalilasien avulla aikavaellusta linnassa. 

BlueRayn perustaja, historiantutkija Mairo Rääsk katsoo, että vaikka Orun linna joskus rakennettaisiinkin uudelleen, se olisi uusi rakennus. Ei se 1800-luvun lopussa varakkaalle pietarilaiskauppiaalle Grigori Jelissejeville rakennettu villa, josta tuli ennen toista maailmansotaa Viron tasavallan presidentin kesäresidenssi.

Virtuaalisovelluksella hän voi välittää yhteisölle ja matkailijoille jotain sellaista, jota ei ole mahdollista fyysisesti luoda uudelleen. 

Puistossa kävijöillä piti ennen olla elävä mielikuvitus voidakseen ymmärtää, missä linna sijaitsi ja millainen se tarkalleen oli. Virtuaalilasit lainaamalla kuva selkiytyy. Orun linnakokonaisuutta voi tarkkailla monesta kulmasta. Kolmiulotteisten ulkonäkymien lisäksi avautuu joidenkin tilojen sisänäkymiä, esimerkiksi presidentin virkatilat ja ruokasali.

Vierailija sattuu yhteen vuoden 1938 kesäpäivään ja näkee linnan sellaisena kuin se oli uudistuksen jälkeen. Kun virolaiset teollisuusmiehet ostivat 1930-luvun puolivälissä linnakokonaisuuden puistoineen ja lahjoittivat ne valtion kesäresidenssiksi, paikkaa kohtasivat suuret uudelleenjärjestelyt. Vuosia hylättynä ollut linna ja puisto kunnostettiin puolessatoista vuodessa. 

Italialaistyyppinen linna pyrittiin tuunaamaan virolaistyyppiseksi. Ulkoisesti linna jäi pitkälti entiselleen, sen sijaan presidentin konservatiivinen maku heijastui sisustuksessa, esimerkiksi kansallisin aihein koristelluissa matoissa. 

”Itsenäisyyden ajan lopulla Orun linna oli toisaalta presidentin edustuspaikka ja kesäresidenssi, johon hän aina kun mahdollista, pyrki matkustamaan. Toisaalta taas se oli presidentin toinen virkarakennus, johon valtion päämies kutsui vieraitaan luodakseen lähempiä suhteita ja syventääkseen siteitä”, voi lukea kokoomateoksesta Alasi ja haamri vahel − artikleid ja mälestusi Konstantin Pätsist eli suomeksi Alasimen ja vasaran välissä – artikkeleita ja muistelmia Konstantin Pätsistä.

Orun linnasta puhuttaessa ei pääse yli eikä ympäri sodassa tuhoutuneen Orun linnan rakentajasta, eräästä Venäjän varakkaimpiin kauppiaisiin ja teollisuusmiehiin kuuluneesta Grigori Jelissejevista. 

Maan huvilan ja puiston perustamiseen hän osti vuonna 1897. Mutta miten juuri Toilan Orusta tuli Jelissejevin ”valittu”? 

Siitä, miten kaikki alkoi, kertoo meille Viron aikainen vuoden 1936 lehti Huvitav žurnaal (Kiinnostava aikakauskirja) artikkelissa, jonka otsikkona oli Orun linna retkenä Viron kauneimpaan paikkaan:

”Tiedetään kertoa, että kun upporikas venäläiskauppias Jelissejev päätti rakentaa itselleen villan kesäkuukausien viettoa varten, hänen summittainen valintansa osui Itämeren rannikolle. Täältä hän arveli löytävänsä sopivan paikan, joka eroaisi hänen ikäviksi muuttuneista luksusvilloistaan Ranskan Rivieralla. Vaatimukset uuden kesänviettopaikan valinnassa olivat ankarat, ja arkkitehdit vaelsivat koko Itämeren rannikon löytääkseen jotain edes suunnilleen sellaista, josta heidän käskijänsä haaveili.

Tarkastamatta eivät jääneet Latvian tunnetuimmat meren rantamien asutuskeskukset, mutta sikäläisiä paikkoja ei uskallettu tarjota vaateliaalle miehelle. Sitten saavuttiin lopulta Virumaan rannikolle, Toilan Oruun. Täällä ei ollut enää epäilyjä – tänne me rakennamme, emmekä minnekään muualle. Viron rannikko oli niin vahvasti lumonnut paljon nähneet ja matkustaneet asiantuntijat. Ja niin kohosikin Oruun arkkitehti Gavril Baranovskin työn tuloksena rakennus, jonka tuolloisen isännän kuvitelmissa ei pitänyt olla mikään linna, vaan yksinkertaisesti pieni mukava mökki.”

Paikallisten silmät eivät olleet eläessään nähneet kolmekerroksista, lähes kuudenkymmenen huoneen huvilaa ja kastoivat sen linnaksi. No, millaisessa kesämökissä kohoaisi kahden kerroksen läpi ylellinen juhlasali, jonka katosta riippuvat suuret kristallikruunut ja seinillä ovat saman tyylin pienet seinävalaisimet? Tai jossa kauppiaan rouvan käytössä on kylpyhuone, joka on varustettu uima-altaalla?

Linnakokonaisuuteen kuului myös kirkko, talvipuutarha eksoottisine kasveineen, maneesi hevostalleineen ja harjoituskenttineen sekä kaksikerroksinen palvelusväen talo, jossa nyt toimivat Toilan lukion alaluokat ja taidekoulu. Kaikki tämä jäi heitteille, kun Jelissejev poistui bolshevikkien toteuttaman  lokakuun vallankumouksen jälkeen Ranskaan.

Viron presidentin isännänkättä linnakokonaisuus sai tuntea vain joitakin vuosia. Konstantin Pätsin viimeinen päivä Orun linnassa oli 16. heinäkuuta 1940. Sota-aikana perääntyvät puna-armeijan sotilaat sytyttivät linnan tuleen. Lopullisen iskun antoivat saksalaiset, jotka räjäyttivät vetäytyessään linnan kellariin sijoitetut ampumatarvikkeet, joka hävitti palaneet rauniot.

Konstantin Pätsin pojanpoika Matti Päts on Toilan asukkaiden kanssa tavatessaan muistellut, että Kultarannassa olevaan Suomen presidentin kesäresidenssiin verrattuna Oru oli huomattavasti upeampi ja suurempi.

”Olen kuullut myös  juttuja, joiden mukaan Oru oli Viron tapaiselle valtiolle liian mahtava. Miten sen nyt ottaa? Jos sellainen linna oli olemassa, olisiko sen pitänyt antaa ränsistyä täysin? Olen kuullut myös presidentin adjutantin Herbert Grabbin pojilta, että upseerit olivat keskenään puhuneet: Oru on liian kaunis pysyäkseen kauan”. 

Aina on ollut ihmisiä, joiden mielestä Viro ansaitsisi sellaisen upean linnan nytkin ja entinen Jelissejevin villa tulisi koko komeudessaan rakentaa uudelleen. Eräs linnan uudelleen rakentamisen innokkaimmista kannattajista on Toilan kunnanjohtaja Eve East. ”Näin unessa linnan ja sen, että kuljen siellä ympäriinsä. Se jäi kummittelemaan minulle”, hän kertoo ilmestyksestään.

Siihen saakka, kun uudelleen itsenäistyneen Viron teollisuusmiehet uudelleen kokoavat voimansa ja avaavat kukkaronsa, voi Orun linnaa ihailla vanhoista valokuvista tai virtuaalilaseilla linnan puutarhassa kulkien. 

Toilassa on edelleenkin kaksi majoituspaikkaa, joissa linnan henkeä voi haistella. Puistossa sijaitseva Toilan Valgevilla on rakennettu samaan aikaan kuin linna. Linnakokonaisuuteen kuuluessaan sitä kutsuttiin koirien taloksi – Jelissejevit kasvattivat metsästyskoiria ja niille tuo talo rakennettiinkin. Sittemmin siellä on toiminut esimerkiksi poliisiasema, sairaala ja huvila. Nykyisin Valgevillan vieraiden käytössä on kaksi tilavaa ja tyylikästä apartamenttia. 

Toilan kunnassa historiallisen Pika-kadun alussa herättää huomiota villa Meretare, joka on Orun linnan tapaan Jelissejevin ”hoviarkkitehdin” Gavril Baranovskin luomus. Alkuun Meretaren rakennus rakennettiin parantolaksi; ensimmäisen Viron tasavallan aikaan siinä toimi täyshoitola Villa Inda. Meretaren nykyinen emäntä Jaana Nurro muutti huvilaan Suomesta ja kartanon mittasuhteet omaava rakennus on hänelle samaan aikaan koti ja vierastalo, jossa hän majoittaa matkailijoita.

SIRLE SOMMER-KALDA 

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Itä-Viron törmärannikko häikäisee näkymillään

Kiehtovia paikkoja Itä-Viron törmärannikolta löytää Toilasta itään päin liikkumalla. Itä-Virumaan luonto-opas Enn Käiss kertoo, että Valasten putous ympäristöineen on kaikkein kuuluisin ja turistiryhmät osaavat kysyä sitä itse, mutta Päiten törmää matkailijat eivät osaa tiedustella. Mikäli aikataulu vain mahdollistaa, Enn Käiss tarjoaa sitä itse - Vokan ja Sillamäen välissä paljastuva rosoinen Päiten törmä on hänen suosikkipaikkansa sekä oppaana että valokuvaajana.

Valokuvaajana Enn Käiss on tavoittanut siellä mahtavia hetkiä. ”Kun aurinko on etelässä, alhaalla on kolme kohouman jälkeä − varjoa −, joka on kuin Egyptin pyramidit rantakaistaleella”, hän mainitsee esimerkkinä. 

Oppaan mukaan 41 metrin korkuinen Päiten törmä ansaitsisi oman näköalatasanteensa, jonka rakentamisen Toilan kunta on myös lisännyt suunnitelmiinsa. Se olisi makupala valokuvaajille ja luonnonystäville, jotka nyt vaarantavat upeita näkymiä tavoitellessaan henkensä. Niin kauan kuin vaikeasti tavoitettava törmä ei avaudu koko kauneudessaan näköalatasanteelta, Enn Käiss ei suosittele törmälle kiipeilemään menemistä, sillä reuna saattaa olla alapuolelta tyhjä ja niin sen mukana voi pudota alas.

Päite eroaa muista törmärannikon osuuksista sikäli, että siellä törmä on näkyvissä myös meren rannassa käveltäessä. Tämä johtuu siitä, että näkymää estävää metsävyöhykettä ei ole. Esimerkiksi Valastella tai Sakalla törmärannikon näkee koko vaikuttavuudessaan vain silloin, kun puissa ei ole lehtiä. Muuna aikana metsä on suoraan sanottuna tiellä.

Toisaalta voidaan kirota, että metsä on tiellä. Toisaalta tiheä ja vehreä törmämetsä on jo sinällään nähtävyys. Kivenmurskaisella rinteellä liuskekivitörmän ja meren välissä kosteassa ja varjoisassa ympäristössä kasvaen se saavuttaa vehreyden lisäksi myös poikkeuksellisen lajirikkauden. Lehtipuut, runsaslajinen pensasto, saniaistukot ja pehmeä sammalmatto synnyttävät tunteen kuin olisi sattunut pohjoismaiseen viidakkoon.

Viidakkovaikutelmaa lisää se, että törmämetsiä on hoidettu vähän ja ne ovat säilyttäneet muinaisen ilmeensä. Suurenmoisia paikkoja törmämetsään tutustumiseen ovat Sakan ja Valasten retkipolut. Törmämetsässä liikkumisen helpottamiseksi on Valastella rakennettu uudet pitkospuut ja luontoarvoja esittelee yli 20 infotaulua.

Sirle Sommer-Kalda

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Viron kansallinen symboli paljastaa upeimmat kasvonsa Sakan ja Toilan välissä

Itäisen Viron törmärannikko on vaikuttava näky.

Sanottakoon, että tämä juttu kertoo useista superlatiiveista. Sakan-Ontikan-Toilan törmärannikon osalta voi puhua Baltian klintin korkeimmasta ja pisimmästä yhtenäisesti kulkevasta osuudesta. Lisäksi liuskekiviseinämää reunustaa Viron kaunein tie. 

Viimeksi mainitulle väitteelle ei löydä kirjallisuudesta todistusaineistoa, joten siihen tulee sokeasti uskoa tai se pitää tarkastaa itse.

Lähes 20 kilometrin pituisen Sakan-Ontikan-Toilan tien kaunein osa on Ontikan ja Toilan välissä. Siellä mutkitteleva tie kulkee suurelta osin meren kainalossa. Välillä tien ja meren suhde tuntuu jopa huolestuttavan intiimiltä. Kohtalokkailta vaikuttavat myös törmän reunalle sijoitetut varoituskyltit. Muutakaan ei voi tehdä – näkymistä nauttivia tulee varoittaa liiallisesta rohkeudesta yli 50 metrin korkuisen törmän reunalla, sillä törmärannikon sulkeminen aidalla ei ole mahdollista.

Joskus samassa paikassa kiemurteli Tallinnan-Narvan -kauppatie. Nykyisinkin löytää vielä joistakin paikoista rajatolppia, vaikkakin suuremman osan muinaisesta tiestä ovat murtumat vieneet mennessään. Nykyisin Sakan-Ontikan-Toilan tie on sivumaantie, joka on kunnollisesti päällystetty ja hoidettu. Siitä huolimatta talvioloissa siellä valitaan ajonopeus huolellisemmin kuin jossain muualla. Ja perustellusti. 

Erityisen hienoa on kulkea Viron kauneimmat tieosuudet polkupyörällä. Polkien liikkumalla voi nauttia pitempään sekä henkeäsalpaavista merinäkymistä että toiselle puolelle jäävästä maaseudun idyllistä: ruohoa ahmivista lihanaudoista ja lampaista, hoidetuista peltotilkuista ja maataloista.

Muistan vain yhden kerran, jona pyörämatka Toilan ja Ontikan välillä oli enemmän itsensä voittamista kuin nautintoa. Se tapahtui nopeasti nousseessa syysmyrskyssä, kun ilmojen säätäjä tarjosi tuulen tuiverruksen lisäksi rajun sadekuuron.

Tuolloinen ilmojen säätäjän villi mieliala muistuu mieleen, kun ajattelen, miten mahtava se luonnon voima on ollut, joka on muokannut Pohjois-Viron törmärannikon. Viron tiedeakatemian luonnonsuojelukomitea valitsi sen vuonna 1996 yleisön esityksestä Viron kansalliseksi symboliksi. Viron kansallisen symbolin mahtavin osa sijaitsee Itä-Virumaan alueella. On vaikeaa olla hyväksymättä biologi ja toimittaja Indrek Rohtmetsan väitettä, jonka mukaan Sakan-Ontikan-Toilan liuskekivitörmä on epäilemättä Viron vaikuttavin muinaisluonnon muistomerkki.

Baltian klintti itse ulottuu Ruotsista Öölannista Venäjälle Laatokan järvelle ja on kokonaista 1200 kilometriä pitkä. Suurimman korkeutensa - 55,6 metriä merenpinnan yläpuolella – se saavuttaa Ontikalla.

On arveltu, että vain Ontikan-Valasten rantatörmä voi olla se paikka, jossa ”kotka korkean kallion päälle heitti miehen Virumaan rantaan”. Jos näin on, Viron kansalliseepoksen mukaan tämä on muinais-Viron valtion syntypaikka. Siten siis kaikin puolin arvokas paikka lipunnostoon Viron itsenäisyyspäivänä. Juhlalliseen seremoniaan kokoonnutaan vuosittain 24. helmikuuta kello 07.20 siinä paikassa, jossa liuskekiviseinämää pitkin syöksyy alas Viron korkein putous, Valasten putous.

Seitsemästä Viron korkeimmasta putouksesta peräti kuusi kohisee Itä-Virumaan törmärannikolla. Jos haluaa tarkkailla putouksia alhaalta päin, tulee ottaa huomioon, että Sakan kartanon ja Toilan välillä törmäosuus on yhtenäinen. Näin ollen mukavan ja turvallisen pääsyn merelle voi löytää vain laskeutumalla portaita pitkin.

Onneksi portaita on viime vuosikymmeninä rakennettu lisää tai uudistettu. Niinpä rantaan voi laskeutua Sakalla, Ontikalla ja Martsassa. Toilassa rantaan johtaa spa-hotellin takana sijaitsevien portaiden lisäksi myös monta tietä. Näistä upeimmat näkymät on hotellin läheltä laskeutuvalta kiemurtelevalta kuntopolulta, joka on asfaltoitu. 
Sirle Sommer-Kalda

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

Tutustu Itä-Viroon matkamessuilla - seikkaile kaivosmuseossa ja Narvan linnassa, rentoudu kylpylöissä ja Oru-puistossa

Narvan linnan ympäristössä järjestetään paljon tapahtumia.

Itä-Virumaa esittäytyy jälleen näkyvästi matkamessuilla 17.-19. tammikuuta 2020 Helsingin messukeskuksessa. Löydät meidät osastolta 6h59. 

Viro on tänä vuonna matkamessujen virallinen partnerimaa.   Matkamessuilla korostetaan vastuullista matkailua ja perhematkailua. Yksi messujen teema on matkailu maata pitkin. Tähän Itä-Viro tarjoaa loistavat edellytykset, koska alueella on paljon upeita ulkoilupaikkoja. Voit esimerkiksi vaeltaa suolla pitkospuita pitkin tai nauttia Narva-Jõesuun kaksitoista kilometriä pitkistä hiekkarannoista. Itä-Viroon pääset kätevästi junalla, bussilla tai omalla autolla.

Suomalaisten matkailu Viroon lisääntyi vuonna 2019. Itä-Virosta voit löytää kohteita, joita et ehkä ennen ole vielä nähnyt tai palata paikkoihin, joihin olet kiintynyt. Matkamessuilla esittäytyy parikymmentä kiinnostavinta matkailuyritystä itä-Virosta. Suomea puhuvat messuemännät ja isännät kertovat paikan päällä Itä-Viron lomakohteista.

Pyöritä onnenpyörää ja voita!

Onnenpyörä pyörii.

Messuilla voit pyörittää tuttuun tapaan onnenpyörää, jossa palkintona on virolaisten matkailuyritysten lahjoittamia alennuskuponkeja ja matkamuistoja. Messuilla voit tilata uutiskirjeen, joka esittelee säännöllisesti Itä-Viron monipuolisia matkailukohteita ja uutuuksia. Jos olet Facebookissa, käy tykkäämässä sivusta Itä-Viron ystävät, jossa päivitetään monta kertaa viikossa Itä-Viron tapahtumia, matkakohteita ja kiinnostavia uutisia. Voit seurata sivua Itä-Viron ystävät myös Twitterissä.

Matkaimessuilla kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan upea pääpalkinto, joka on kolmen päivän elämyksellinen matkapaketti koko perheelle Itä-Viron parhaissa matkakohteissa. Voittajan nimi ilmoitetaan helmikuun Itä-Viron uutiskirjeessä. Palkinto on voimassa 30. elokuuta 2020 asti. 

Superseikkailun kohteet

Superseikkailu-matkapakettiin kuuluu meno-paluulaivaliput (auto + matkustajat), majoittuminen ja rentoutuminen kolmessa eri kylpylähotellissa, aamiaiset, retket ja lounas Narvan linnan yhteydessä olevassa hyvätasoissa Rondeel-ravintolassa.

1. päivä:  Jännitystä maan alla ja rentoa menoa kylpylässä

Kaivosmuseossa.

Koet perheesi kanssa kutkuttavan ja jännittävän seikkailun Viron kaivosmuseossa maan alla. Näet aidossa ympäristössä, miten kaivosmiehet aikoinaan työskentelivät ja louhivat palavaa kiveä Viron energiatarpeisiin. Päivän jälkeen yövyt ja rentoudut ylellisessä Sakan kartanossa. Pakettiin kuuluu Bioptron-valohoito.

Lue lisää Viron kaivosmuseosta:

Lue lisää Sakan kartanosta:

2. päivä: Tutusta merelliseen luontoon

Toilan kylpylä.

Aamiaisen jälkeen pääsette tutustumaan Valasteen vesiputoukseen ja retkeilyreittiin. Vesi virtaa dramaattisena Valasten putouksilla ja jäätyy talvella jääpuikoiksi. Alueelle on rakennettu uudet turvalliset portaat.

Yöpymään siirrytte Toilan kylpylään, joka on lapsiperheiden suosikkipaikka. Siellä on lapsille vesiliukumäet ja suuret leikkitilat.

Lue lisää Toilan kylpylästä:

3. päivä: Levollista löytöretkeilyä

Oru-puisto syksyllä.

Toilassa tutustutte ihastuttavaan, historialliseen Oru-puistoon ja pienvenesatamaan. Retkipäivä vie Sillamäen jännittävään kaupunkiin, jonka vanha keskusta on rakennettu uusklassiseen tyyliin. Seikkailun tuntua lisää se, että kaupunki oli Neuvosto-Virossa suljettu kaupunki, koska siellä jalostettiin uraania. Yöpymispaikka on Meresuu spa Narva-Jõesuussa hiekkarantojen äärellä.

Lue lisää Oru-puistosta:

Lue lisää Sillamäen kaupungista:

Lue lisää Meresuu spasta:

4. päivä: Seikkaile menneisyydessä

Rondeelin tarjontaa.

Aamiaisen jälkeen matkaatte kohti Narvaa ja Narvan linnaa, jossa on tarjolla opastettu kierros. Narvan linnan historian alkujuuret juontuvat jopa 1200-luvun lopusta. Komean linnan uudistetut näyttelysalit avautuvat keväällä. Lounaan nautitte Rondeel-ravintolassa.

Lue lisää Narvan linnasta:

Oopperapäivät Narvassa

Narvan oopperapäivät järjestetään viidennen kerran 4.-13. syyskuuta Kreenhomin  vanhalla tehdasalaueella ja Narvan linnassa. Oopperajuhlia johtaa oopperalauluja Julia Savitskaja. Monet suomalaiset ovat löytäneet oopperajuhlat. Viime vuonna ohjelmistossa oli muun muassa suomalaistulkinta Vincenzo Bellinin oopperasta Norma, jolle Kreenholmin tehdasmiljöö tarjosi upeat ja dramaattiset puitteet. Ensi syyskuussa ohjelmistossa on muun muassa Figaron häät ja kolme Madame de Pompadourin yksityisteatterissa 1700-luvulla ensi-iltansa saanutta esitystä, joiden säveltäjät ovat François Rebel (1701-1775) ja François Francoeur (1698-1787).  Matkamessuilla voit tutustua tämän vuoden ohjelmaan ja varata lippuja erikoishintaan. http://narvaopera.ee

Balettijuhlat Jõhvissa

Jõhvi tunnetaan balettijuhlistaan.

Jõhvin kaupunki tunnetaan tyylikkäästä oopperatalostaan ja keväisin järjestettävistä balettijuhlistaan. Tänä vuonna juhlat ovat 19.-26 huhtikuuta.  Balettijuhlilla vierailee lukuisia virolaisten balettistudioiden esityksiä.  Päävieras on Pietarin valtionakatemian Leonid Jakobsonin balettiteatteri, joka esittää muun muassa Gisellen.  Lasten balettigaalassa tanssii noin 200 lasta 19. huhtikuuta. Taiteellinen johtaja on Helen Veidebaum. Konserttitalossa nähdään myös virolaisten huippusuunnittelijoiden muotinäytös.  Matkamessujen bonuskoodilla mmess20 esityksiin saa 20 prosentin alennuksen, jos liput varaa 19. helmikuuta mennessä.

Voit ostaa lippuja alennuksella verkkokaupasta: https://www.piletimaailm.com/
Lisätietoja:  eestikontsert.ee/jbf
Lippujen varaaminen sähköpostitse: anastassia.kozulina@concert.ee
Kysy majoitusalennus:
Toila Spa -hotelli: toilaspa.ee
Saka Mõis: saka.ee
Mäetaguse Mõisa Hotel & SPA: moisahotell.ee

Kaksi linnoitusta

Itä-Viron osastolla matkamessuilla voit tutustua uuteen matkatarjoukseen, Kaksi linnoitusta -pakettiin. Narvajoen rannalla kahden puolen rajaa kaksi linnoitusta valvoo toisiaan, Narvan linna ja Ivangorodin linna. Retkipaketti vie historialliselle seikkailulle kahteen kiinnostavaan linnaan.

Narvan linna vasemalla ja Ivangorodin linna oikealla.

 

Seuraa Itä-Viron tapahtumia myös verkosta:

https://idaviru.ee/fi/seikkailumaa-tapahtumat-2020/
Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.