Mäetagusen kartanohotellissa voi rentoutua kylpylässä, tehdä käsitöitä ja kokoontua viinakellarissa

Mäetagusen kartano.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Loma kartanohotellissa Virossa tarjoaa yhdistelmän ylellisyyttä, historiaa ja upeaa luontoa. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon 1700- ja 1800-luvulla lukuisia kartanoita kauniille paikoille. Ne olivat talouden keskusia ja  palvelivat myös kulttuurielämää. Niissä oli kirjastoja ja niissä järjestettiin konsertteja ja teatteriesityksiä.

Nykyään monet vanhat kartanot on kunnostettu hotelleiksi. Itä-Virumaalla on useita kartanohotelleja. Yksi niistä on Mäetagusen kartanohotelli ja kylpylä.

Mäetagusen kartanon perusti Peter von Tiesenhausen vuonna 1542. Suuressa pohjan sodassa 1700-luvun alussa kartano paloi perustuksiaan myöten. Se rakennettiin uudelleen,
ja vuonna 1733 kartano siirtyi von Rosen -suvulle. Nykyinen päärakennus valmistui 1700-luvun lopussa.

Sisätiloja.

Kartanossa kokoontuu Mäetagusen kunnanhallitus. Kartanon entiseen vaunuvajaan on rakennettu kartanohotelli, ravintola, kylpylä ja saunaosasto. Hotellin 24 huoneessa voi yöpyä 50 vierasta. Kylpylässä on 25 metrin uima-allas, lastenallas, hieronta-allas, poreallas, löylysauna, höyrysauna ja infrapunasauna.

Alueella on myös käsityötalo, metsästysmuseo, ampumarata ja viinakellari. Viinakellarissa säilytettiin 1800-luvulla vodkaa, jota tuotettiin läheisessä viinanpolttimossa. Vodka varastoitiin  ihmisen korkuisiin tynnyreihin.

Kerran vuodessa, talvella, vodkaa myytiin Pietarin markkinoille.
Legendan mukaan kuljettajat ottivat viinahuikkia, jotta he selviäisivät kylmästä kuljetusmatkasta. Tynnyrin avaamisesta syntyneitä jälkiä korjailtiin tammenoksilla.

Nykyään viinakellarissa järjestetään seminaareja ja muita tilaisuuksia.

Pihapiirissä sijaitsee käsityötalo, joka entisöitiin vuonna 2013. Vieraat voivat osallistua käsityö-työpajoihin. Eniten taloa käyttävät kuitenkin koululaiset. Talon alakerrassa voi kokeilla puutöitä ja sepän pajaa. Toinen kerros on varattu taidekäsityölle ja ompelemiselle.

Käsityötalossa opiskellaan myös saippuan valmistamista, kynttilöiden tekoa, painotuotteiden valmistamista ja keramiikkaa.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

www.moisahotell.ee

Vasemmalla viinakellari, oikealla spa.

Hotellihuoneita on 24.

Kartanossa voi pitää monenlaisia tilaisuuksia.

Kauniita yksityiskohtia katossa.

Entinen viinakellari.

Viron vanhin lapanen löytyi keskiaikaisesta haudasta - Iisakun museo esittelee vatjalaisten historiaa

Viron ja Pohjois-Euroopan vanhimman lapasen malli. Lapanen löydettiin hautakummun alta läheltä Iisakun museota.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Viron ja koko Pohjois-Euroopan vanhin kudottu kinnas löydettiin vuonna 1950  Itä-Virumaalta Jõugan ikivanhalta kalmistoalueelta. Kudottu lapasen osa oli säilynyt rannerenkaan alla naisen haudassa. Lapanen on peräisin 1300-luvun lopusta tai 1400-luvun alusta.
Lapasta säilytetään Tallinnassa, mutta sen mukaan tehty jäljennös on esillä Iisakun museossa.

Museo sai käyttöönsä toisenkin rakennuksen.

Museossa avattiin helmikuun lopussa uusi rakennus, jossa on tiloja vaihtuville näyttelyille ja erilaisille tilaisuuksille ja perhejuhlille. Maaliskuun loppuun saakka siellä on esillä näyttely lapasista. Tallinnan yliopiston alaisuudessa toimivan Viljandin kulttuuriakatemian opiskelijat ovat kutoneet lapasia perinnemallien mukaan.

Mallien lapaset kattavat sata vuotta virolaista käsityötä eri puolilta Viroa: Kihnusta, Saarenmaalta, Hiidenmaalta, Muhusta, Peipsijärveltä ja Itä-Virumaalta.

Yhden lapasparin kutominen kestää neljäkymmentä tuntia. Lapasia on tehty eri tekniikoilla. Neulalla tehdyt lapaset ovat tuttuja myös Suomessa. Niitä käytettiin talvisodassa. Tarkka-ampujat saivat sormet nopeasti esille, kun sormen sai pistää ulos reiästä eikä koko lapasta tarvinnut riisua.

Uusi lapanen vanhan mallin mukaan.

Iisakun museo toimii nyt kahdessa rakennuksessa. Museo perustettiin vuonna 1975 entiseen koulurakennukseen. Se esittelee erityisesti vatjalaisten ja poluvernikoiden eli puoliuskoisten elämää ja kulttuuria.

Vatjalaiset tulivat Viron maaperälle Venäjältä 1100-1300-luvulla. Heidän kielensä ja kulttuurinsa sekoittuivat virolaiseen kulttuuriin. Vatjalaiset olivat aluksi ortodokseja, mutta Ruotsin vallan aikana alueelle tuli luterilainen uskonto. Niinpä asukkaat olivat kotona ortodokseja, mutta julkisesti heidän piti olla luterilaisia.

Museossa on esillä vatjalaisten arkeen ja juhlaan liittyviä esineitä. Näytteillä on muun muassa morsiusparin hääasu ja morsiamen kapiokirstu, jota on viimeksi käytetty vuonna 1906.

Häät kestivät viisi päivää ja morsiamen suvun piti antaa paljon lahjoja sulhasen sukulaisille.
Keittiö oli talon tärkeä keskuspaikka. Siellä on esillä muun muassa kulho, josta koko perhe lusikoi ruokaa vielä sata vuotta sitten. Silloin ei ollut käytössä veitsiä ja haarukoita.

Iisakun museo on saanut vieraakseen muusan. Suuri räsynukke Meeri Amanda Rosalinda alkoi kiertää Itä-Virumaan museoita vuonna 2013 ja nyt se on pysähtynyt  Iisakun museoon.

Kalastajien huone.

Museossa voi tutustua myös koulunkäyntiin, opettajan asuntoon, palokuntaan ja eläimiin. Täyttettyjen eläinten huonessa on muun muassa metsäsika, karhu, susi, ilves, punakettu ja useita eri lintuja. Nappia painamalla saa korviinsa äänimaisema: miltä kuulostaa käen kukunta tai suden ulvonta.

Erityisen kaunis osa museota on venäläisten kalastajien valkoisilla materiaaleilla sisutettu huone.

Katso video Iisakun museosta

Museon osoite on Tartu maantee 58, Iisaku alevik, Alutaguse vald, Ida-Virumaa. Avoinna  ma-pe 9-16.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.

Museo avattiin vanhassa koulurakennuksessa 1975.

Musiikki kuului vapaa-aikaan.

Kapiokirstua käytettiin viimeksi 1906.

Muusa Meeri Amanda Rosalinda on nyt Iisakussa.

Koko perhe söi samasta astiasta.

Iisakun museo kertoo vatjalaisten elämästä.

Sakan kartano Ontikan rantatörmällä Virossa tarjoaa ylellisyyttä, romantiikkaa ja upeita maisemia

Sakan kartano

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja ida-Viru

Yksi houkutus matkustaa Viroon ovat kartanot. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon kartanoita erityisesti 1700- ja 1800-luvulla. Ne olivat virkeitä talouden ja henkisen elämän keskuksia.

Vuoden 1910 paikkeilla Virossa oli parituhatta kartanoa, mutta sitten alkoi niiden rappio. Kartanoita tuhottiin pitkin 1900-lukua.

Kartano talvella.

Niiden arvo ymmärrettiin 1970- ja 1980-luvulla, jolloin kartanoita alettiin vähitellen kunnostaa. Kun maan itsenäisyys palautettiin 1991, kartanot tunnustettiin osaksi maan kulttuuriperintöä.

Kartanoita kunnostettiin hotelleiksi, kylpylöiksi, museoiksi ja kartanokouluiksi. Kartanot saivat tukea kunnostukseen muun muassa Viron valtiolta ja EU:lta. Kartanoita Virossa on nykyään viitsensataa.

Kartanoiden helmiin kuuluu Sakan kartano Ontikan rantatörmän reunalla Suomenlahden rannalla. Kartanon juuret ovat kaukana historiassa. Kartanon mailla oli maatila jo 1600-luvulla. Uusrenessanssia edustava kartanorakennus rakennettiin 1862-64. Sama suku, Löwis of Menar, piti kartanoa hallussaan 130 vuotta, mutta 1939 suku menetti sen toisille isännille.

Toisen maailmansodan aikana kartano otettiin sotilaskäyttöön. Se jälkeen se alkoi rapistua.

Täydellinen remontti tehtiin vasta 2000-luvulla ja hotellikäyttöön romanttinen kartano avattiin 2010.

Hotellissa on nyt ravintoloita, juhlasali, kokoushuoneita ja pieni kylpylä piharakennuksessa.
Kartanorakennusta nimitetään Herraintaloksi. Siellä on kolme sviittiä ja yhdeksän erilaista kartanotyyliin  sisutettua huonetta.

Öljymaalaukset koristavat seiniä huoneissa ja käytävillä. Huoneita on sisutettu suurilla posliiniruukuilla ja maljakoilla. Kaunis sisustus luo ylellisen tunnelman. Hääpareille on varattu oma romanttinen huone. 

Huvimaja

Piharakennus on saanaut nimekseen Cliff-hotelli. Huoneet ovat pienempiä ja edullisempia kuin päärakennuksessa. Siellä on myös kylpylä.

Kylpylässä voi kokeilla erilaisia hoitoja. Siellä voi kokeilla esimerkiksi maitokylpyä. Kädet saa pehmeiksi parafiinihoidolla. Spa-osasto tarjoaa myös erilaisia hierontoja ja valohoitoa. Saunoja on kolme.

Kartanosta pääsee merkityille retkipoluille. Lähistöllä on nuotiopaikka ja kyläkeinu. Rantaan pääsee rappusia pitkin. Hotelli sijaitsee rantörmällä. Kesäisin voi majoittua myös leirintäalueella.

https://www.saka.ee/en/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Cliff-hotelli ja spa.

Rantatörmä.

Portaat vievät rantaan.

Huoneita kartanossa.

Huone Cliff-hotellissa.

Jätevuori muuttui Viron suurimmaksi laskettelukeskukseksi Kiviõlissa - seikkailupuisto sai alkunsa kahden nuoren miehen unelmasta

Kiviõlin seikkailukeskus.

 Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Alussa oli valtava tuhkakasa ja suuri unelma. Janek Maar katseli seitsemäntoista vuotta sitten ystävänsä kanssa Kiviõlin jätevuorta Itä-Virunmaalla.
Vuori oli syntynyt, kun siihen oli kasattu teollisuusjätettä ja palavan kiven louhimisessa syntynyttä jätettä.

Janek Maar

Oli talvi. Vuori peittyi lumeen. Janekilla oli sattumalta autossa mukana pari lumilautaa. Hän kiipesi ystävänsä kanssa jätevuoren huipulle ja lasketteli alas. Silloin hänen päähänsä pälkähti idea. Tänne täytyy rakentaa hiihtohissi ja laskettelukeskus.

"Olimme silloin hyvin nuoria. Meillä ei ollut perhettä eikä velvollisuuksia. Kiviõlissä ei ollut nuorille paljon tekemistä. jätivuori näytti rumalta. Se oli täynnä roskaa, kiveä ja jätettä, mutta me näimme mielessämme, että sillä voisi olla toisenlaistakin käyttöä", Marek muistelee.

Hän kuvitteli, että hiihtokeskus voitaisiin rakentaa muutamassa vuodessa. Kesti kuitenkin kaksitoistavuotta ennen kuin kaikki tutkimukset ja investoinnit oli tehty ja rinne oli valmis käyttöön.

"Teetimme kahdeksan eri tutkimusta. Piti selvittää, mitä tapahtuu maan alla, millaisia kemikaaleja siellä on, onko maaperä vakaata ja voiko sen päälle rakentaa."

Tutkimusten jälkeen projekti sai Viron ympäristöministeriöltä rakennusluvan, ja EU antoi tukea seikkailukeskuksen rakentamiseen. Mäki avattiin lopulta lokakuussa 2013. Kiviõliin rakennettiin hiihtohissin lisäksi päärakennus, jossa voi ruokailla. Sen vieressä on hostelli, jonne voi majoittua 35 ihmistä kerralla. Puolentoista kilometrin päässä on toinen hostelli ja lähistöllä on myös Mäetagusen kartano majoittumiseen.

Tämä talvi on Marekille unelmien täyttymys.  Aurinko paistaa, pakkanen kirpistää sopivasta, lumi hohtaa valkoisena ja rinne on täynnä laskettelijoita. Aikuisille on oma rinne ja lapsille omansa. Lapset voivat myös ajella myös rinteen juuressa olevassa karusellissä. Ohjaajia Kiviõlissä työskentelee useita, joten aloittelijatkin pääsevät mäkeen.

Paikalliset koululaiset pääsevät arkisin ilmaiseksi laskettelemaan. Muuten päivälippu maksaa aikuisilta 25 euroa päivässä.

Kiviõli on Viron ja koko Baltian korkein laskettelumäki. Se kohoaa vertikaalisesti 90 metrin korkeuteen. Tänä talvena mäessä on käynyt viikonloppuisin jopa tuhat laskettelijaa päivässä.

"Edelliset talvet olivat huonja, joten meidän piti ratkaista, mitä muuta täällä voi tehdä. Päätimme kehittää tänne kesäksi koko perheen seikkalupuiston."

Uusi puisto avataan 8. kesäkuuta. Sinne tulee viisitoista seikkailupistettä. Kaivoksessa pääsee kokeilemaan oikeaa kaivinkonetta, palokuntaopistossa harjoitellaan liekkien taltuttamista, sähkömoottiriveneillä pääsee ajelemaan tekojärvellä, liikennekaupungissa treenataan ajamista. Kiipeilyradalle pääsee nelivuotiaasta saakka. Suuremmat lapset voivat kokeilla vaijerilaskua 90 metrin korkeudesta.
Lisäksi tarjolla on fresbee-golfia, laskettelua muovimäessä. polkupyörien pumptrack ja mäenlaskurata.

"Seikkailupuistot keskittyvät usein lapsille suunnattuun tarjontaan. Me haluamme tarjota jotain kaikille ikäluokille parivuotiaasta sataan vuoteen", Janek Maar sanoo.

tuhamagi.ee

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi